Lutherin kaksi vastakkaista perintöä

Otan Lutherin tuotannon yhdeksi esimerkiksi, miksi pidän välttämättömänä kriittisen ajattelun harjaannuttamista. Jokainen voi, jos haluaa, olla kriittinen. Ainakin voimme jokainen olla niin kriittisiä kuin osaamme. Ei tarvitse olla ammattikriitikko.

Luther on ehkä eniten, Raamatun jälkeen, vaikuttanut protestanttiseen ajatteluun. Sellaiset Raamatun kommentaarit kuin Galatalaiskirjeen ja Roomalaiskirjeen kommentaarit ovat Lutherin tuotannon klassikoita. Voiko enää parempaa löytää.

Mutta Luther on myös kirjoittanut kirjan, joka oli yksi Hitlerin mielikirjoista, nimeltä "Von den Juden und Ihren Lügen (1543) (juutalaisista ja heidän valheistaan). Alussa Luther oli hyvin positiivinen juutalaisia kohtaan ja uskoi, että kyllä he kääntyvät kristinuskoon, kun saavat selville mitä Evankeliumi on. Paljon hyvää Luther kirjoitti ja puhui juutalaisista alussa.

Kuitenkin vanhemmiten hän kirjoitti täysin ala-arvoista tekstiä juutalaisista, jossa näkyi silmitön viha heitä kohtaan.

Mikä muutti suuren uskonpuhdistajan noin radikaalisesti? Mikä teki juutalaisystävällisestä Lutherista juutalaisten vihaajan?

Ainoa järkevä syy tähän on se, että Luther ei analysoinut tarpeeksi kriittisesti juutalaiskysymystä Raamatun valossa. Tunteet ottivat vallan ja kriittisyys loppui, kun Luther huomasi, että ei ne juutalaiset niin vaan käännykkään kristinuskoon. Hän ei analysoinut niitä mahdollisia syitä, miksi juutalaiset eivät kääntyneet. Olihan juutalaisvainoja ollut jo kauan ennen Lutheria ja kansan syviin riveihin oli mitä mielikuvituksellisimpia valheita syötetty. Juutalaiset oli pantu syypääksi mm. kaivojen myrkyttämiseen ja kristittyjen lasten murhaamiseen ja että he joivat lasten veren jne.

Jos haluaa pohtia mikä johti siihen, että kansan syvät rivit on saatu uskomaan mitä törkeimpiä valheita, niin kannattaa lukea (jos enää on saatavissa) Eero Kuparisen kirja "Aleksandriasta Auschwitziin"

http://www.utu.fi/aurora/5-2000/22.html

Toinen kirja, joka ilmestyi viime vuonna on nimeltään "Juutalaisviha Suomessa 1918-1944" (Jari Hanski).

Oikeastaan Hitler jo sanoi tämän selkeästi suunnilleen näin "paksuinkin valhe menee totuutena, kunhan tarpeeksi monta kertaa sitä toistetaan".

Siksi kai on parempi pohtia kriittisesti asioita eikä anna jatkuvasti toistettujen asioitten muuttua totuudeksi, ilman että kriittisesti tarkastelemme itse asiaa. Toisto on usein merkki jonkun asteen aivopesusta, joko tietoisesti tai tiedostamatta.

Ongelmana meillä vain on tuo "kieli", jota kukaan ihminen ei voi kesyttää.

Jaaak.3:7. Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt;
8. mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.
9. Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;
10. samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.

Jeesus myös varoitti opetuslapsia jäämään pitkiksi ajoihin jankuttamaan samaa levyä ja yrittää loputtomiin käännyttää samoja ihmisiä.

Mk.6:14. Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.

Jos joku on lukenut mainitsemani Kuparisen ja Hanskin kirjat, tai muita saman aiheisia kirjoja, niin olisi kiva saada kommentteja. Seuraavalla vapaapäivällä palaan sitten mahdollisesti aiheeseen paremmin, mutta jonkun pienen kommentin voin laittaa aikaisemminkin.

Jospa viisastuisimme ja alkaisimme pohtimaan kaikkea lukemaamme kriittisesti, olkootpa sitten oman kirkon tai jonkun toisen kirkon tekstiä.

Uskonnollisen vihamielisyyden voi hyvin korvata kriittisyydellä, jos on halua ja pyytää siihen Pyhän Hengen voimaan.

Loppuun kirjasta juutalaiset ja heidän valheensa, joka on hyvä esimerkki miten ei tulisi asioita ratkoa.

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/evankelisluterilaisuuden_pimea_puoli.html

"Näin puhui Luther kirjassaan "Juutalaisista ja heidän valheistaan":

"He (juutalaiset) elävät siis joka päivä vaimoineen ja lapsineen pelkästä varastamisesta ja rosvoamisesta kuten suurvarkaat ja maarosvot, kuitenkin kaikessa katumattomassa turvallisuudessa. Sillä koronkiskoja on suurvaras ja maarosvo, jonka hyvinkin pitäisi riippua hirsipuussa seitsemän kertaa korkeammalla kuin muiden varkaiden...

Miten meidän kristittyjen on nyt tämän turmeltuneen, kirotun juutalaiskansan kanssa meneteltävä?

Ensiksi, että heidän synagogansa tai koulunsa sytytettäköön tuleen, ja mikä ei tahdo palaa, se peitettäköön ja umpeen luotakoon maalla, ettei ikänä yksikään ihminen näkisi siitä kiveä eikä kuonaa... Sillä mitä me olemme tähän asti tietämättömyydessämme sietäneet (minä itsekään en ole sitä tiennyt), sen Jumala on antava meille anteeksi ... Mooses kirjoittaa 5 Moos. 13:12-16, että missä jokin kaupunki harjoittaa epäjumalisuutta, se on kokonaan tulella hävitettävä eikä siitä ole mitään jätettävä jäljelle. Ja jos hän nyt eläisi, niin hän olisi ensimmäisenä sytyttämässä juutalaisten kouluja ja taloja palamaan...

Toiseksi, että heidän talonsakin samalla tavalla rikki revittäköön ja hävitettäköön, sillä niissäkin he harjoittavat samaa, mitä he kouluissaan harjoittavat. Sen sijaan heidän annettakoon asua ulkosuojissa ja talleissa, kuten mustalaisten, jotta he tietäisivät, etteivät he ole herroja maassamme, kuten he kerskailevat, vaan ainoastaan vankeja maanpaossa, kuten he lakkaamatta Jumalan edessä meistä parkumalla huutavat ja valittavat.

Kolmanneksi, että heiltä otettakoon pois kaikki heidän rukouskirjansa ja Talmudin selityksensä, joissa sellaista epäjumalanpalvelusta, sellaisia valheita, kirouksia ja jumalanpilkkaa opetetaan.

Neljänneksi, että heidän rabbiineitaan kiellettäköön elämän ja hengen menettämisen uhalla vastedes opettamasta, sillä sellaisen viran he ovat täydellä syyllä menettäneet...

Viidenneksi, että juutalaisilta kokonaan peruutetaan tien ja saattovartion käyttöoikeus, sillä heillä ei ole maaseudulla mitään tekemistä, koska he eivät ole herroja, ei virkamiehiä eivätkä kauppiaita tai sentapaisia. Heidän on pysyttävä kotonaan. Minulle on sanottu, että nyt kuuluu eräs rikas juutalainen ratsastelevan maaseudulla kahdellatoista hevosella (hän tahtoo tulla kohabiksi) ja nylkee ruhtinaat, herrat, maat ja ihmiset puhtaaksi, niin että suuret herrat katsovat sitä karsaasti. Jos te ruhtinaat ja herrat ette voi kunnollisella tavalla kieltää sellaisilta nylkyreiltä tietä, niin koottakoon jokin ratsumiesjoukko heitä vastaan, koska te tulette tästä kirjasesta oppimaan, mitä juutalaiset ovat ja miten heidän kanssaan on meneteltävä, eikä heidän olemustaan ole suinkaan suojeltava...

Kuudenneksi, että heiltä kiellettäköön koronkiskominen, jonka heiltä Mooses on kieltänyt, koska he eivät ole omassa maassaan eivätkä vieraiden maiden herroja, ja heiltä otettakoon kaikki omaisuus ja hopea- ja kultakalleudet ja pantakoon syrjään talletettaviksi. Ja syy on tämä: kaiken, mitä heillä on (kuten edellä on sanottu), he ovat meiltä varastaneet ja ryöstäneet koronkiskomisellaan, koska heillä muuten ei ole mitään muuta elinkeinoa...

Seitsemänneksi, että nuorille voimakkaille juutalaismiehille ja juutalaisnaisille annettakoon käteen varsta, kirves, kuokka, lapio, rukki, värttinä ja annettakoon heidän ansaita leipänsä otsansa hiessä kuten Adamin lasten osaksi on määrätty (1 Moos. 3:19)...

Mutta jos pelkäämme, että he voisivat meitä ruumiin, vaimon, lasten, palvelusväen, karjan jne. puolesta vahingoittaa, jos heidän pitäisi meitä palvella ja tehdä työtä meille, koska hyvinkin on otaksuttavaa, että sellaiset jalot maailman herrat ja myrkylliset, äkäiset käärmeet mihinkään työhön tottumattomina varsin vastenmielisesti niin suuresti nöyrtyisivät kirottujen gojimien alaisiksi, niin meneteltäköön, kuten minä tiedän muiden kansojen, kuten Ranskan, Espanjan, Böömin jne. menetelleen ja tehtäköön tili heidän kanssaan, mitä he ovat meiltä kiskoneet ja sen mukaan jaettakoon sovinnolla, mutta heidät karkotettakoon maasta. Sillä, kuten olemme kuulleet, Jumalan viha heitä kohtaan on niin suuri, että he lempeällä armeliaisuudella kohdellen tulevat yhä vihaisemmiksi ja vihaisemmiksi, mutta ankaruudella hyvin vähän paremmiksi. Sen vuoksi heistä on pikaisesti päästävä!

... heidän kanssaan meneteltäköön kaikella armottomuudella, kuten Mooses teki erämaassa ja löi kuoliaaksi kolmetuhatta miestä, ettei koko joukko olisi joutunut perikatoon ... Jollei tämä tahdo auttaa, niin meidän täytyy karkottaa heidät pois niin kuin hullut koirat, ettemme tulisi osallisiksi heidän kauheaan jumalanpilkkaansa ja kaikkiin paheisiinsa, emmekä heidän kanssaan vetäisi päällemme Jumalan vihaa ja tulisi kirotuiksi..."