Ei näytä kirkon tilanne

että MÄÄRÄ on LAATUA TÄRKEÄMPI? Olen ollut itse mukana ja opetus oli kyllä hyvää, mutta enemmän oppii itsenäisesti, sillä opinahjojen oppi on sen liikkeen suunnan mukaista eikä välttämättä edes SUORAAN SANASTA LÄHTEVÄÄ.

Yleispätevänä voidaan todeta, että KAIKKI PUOLUEET OVAT PUOLUEELLISIA.

Kilvoituksessa kirjoitti:

että MÄÄRÄ on LAATUA TÄRKEÄMPI? Olen ollut itse mukana ja opetus oli kyllä hyvää, mutta enemmän oppii itsenäisesti, sillä opinahjojen oppi on sen liikkeen suunnan mukaista eikä välttämättä edes SUORAAN SANASTA LÄHTEVÄÄ.

Yleispätevänä voidaan todeta, että KAIKKI PUOLUEET OVAT PUOLUEELLISIA.

Lue lisää

Ei ole kellään tiedossa yhtäkään alkuperäiskappaletta Pyhistä Kirjoituksista. Lisäksi on mahdotonta hepreasta tai kreikasta kääntää täysin osuvasti. Kirjoittamsihetken olosuhteita on niinikään mahdotonta täysin oikein tietää.

Väärässä raamattukoulussa saattaa oppia enemmän kuin oikeassa, sillä tällöin joutuu kaiken itse tarkistamaan Raamatun HENGEN mukaiseksi. Tässä juuri se suurin feksyminen on, että katsotaan Raamatun kirjaimeen, vaikka kyse aina on Raamatun hengestä.

"Suoraan sanasta lähtevää" - tuo on höpöhöpöä, sill Pyhän Hengen valo aina tarvitaan Raamatun lukemisen ja tulkitsemisen ylle. Omat "suorat" käsitykset menevät taatusti metsään. Itseopiskelun lisäksi on aivan välttämätöntä tutkailla myös IRT:tä, Novumia ja ehkä montaa muuta selittävää, joita on tarjolal kosolti. Nimittäin monissa kohdin me kaikki hairahdumme, kuten apostolit havaitsivat omalta kohdaltaan,
Jaakobin kirje:
3:2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

Näemme ympärillämme paljon esimerkkejä siitä, mihin johtaa pelkkä omaperäinen tutkiskelu - syntyy ihka oma oppi.

Mutta kun antaa Raamatun selittää itse itseään, ei kauas eksy totuuden poluilta.

AnttiVKantola kirjoitti:

Ei ole kellään tiedossa yhtäkään alkuperäiskappaletta Pyhistä Kirjoituksista. Lisäksi on mahdotonta hepreasta tai kreikasta kääntää täysin osuvasti. Kirjoittamsihetken olosuhteita on niinikään mahdotonta täysin oikein tietää.

Väärässä raamattukoulussa saattaa oppia enemmän kuin oikeassa, sillä tällöin joutuu kaiken itse tarkistamaan Raamatun HENGEN mukaiseksi. Tässä juuri se suurin feksyminen on, että katsotaan Raamatun kirjaimeen, vaikka kyse aina on Raamatun hengestä.

"Suoraan sanasta lähtevää" - tuo on höpöhöpöä, sill Pyhän Hengen valo aina tarvitaan Raamatun lukemisen ja tulkitsemisen ylle. Omat "suorat" käsitykset menevät taatusti metsään. Itseopiskelun lisäksi on aivan välttämätöntä tutkailla myös IRT:tä, Novumia ja ehkä montaa muuta selittävää, joita on tarjolal kosolti. Nimittäin monissa kohdin me kaikki hairahdumme, kuten apostolit havaitsivat omalta kohdaltaan,
Jaakobin kirje:
3:2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

Näemme ympärillämme paljon esimerkkejä siitä, mihin johtaa pelkkä omaperäinen tutkiskelu - syntyy ihka oma oppi.

Mutta kun antaa Raamatun selittää itse itseään, ei kauas eksy totuuden poluilta.

Lue lisää

Mutta esim. ellet ole kokenut Pyhän Hengen kastetta, ET KYKENE SIITÄ oikein opettamaan. Apollos oli hyvä esimerkki siitä Raamatussa. Hän opetti TARKOIN JEESUKSESTA, hän tunsi HÄNET. Mutta kun Paavali tuli Efesoon, huomasi hän heti, että ei Apollos ollut saanut kokea Hengen kastetta, sillä Efeson uskovissa EI ILMENNYT merkkejä, jotka olisivat sen osoittaneet. Siksipä Paavali pani kätensä heidän päälleen: hänellä oli SE ARMOLAHJA, jota ei Apolloksella ollut. Eli siis rukoilla henkikastetta niille, jotka sitä janosivat. --Niin minäkin ja vaimoni janosimme, vieläpä ennen kasteelle menoa, sillä tiseimme sen kirjoituksista. Päätös kasteen ajasta ja paikasta oli jo kylläkin tehty. Mutta niinpä Herra näki meidän janomme ja saimme kumpikin saman vuorokauden aikana täyttyä Pyhällä Hengellä. Me tutkimme sitä ennen itseämme, että onko jokin syy, kun emme olleet vielä saaneet sitä kokea, ja rukoilimme kumpikin, että Herra osoittaisi 'minulle sen syyn, miksi en saa sitä kokea'. En muista, minkä Jeesus osoitti vaimolleni syyksi, mutta minulla oli anteeksiantamaton mieli eräästä vääryydestä, jonka olin saanut kestää: sen Pyhä Henki kuiskasi korvaani. Tein tietoisen ratkaisun ja annoin anteeksi sille tietylle henkilölle mielessäni ja kaduin anteeksiantamattomuuttani. Ja MIKÄ ILO TÄYTTI MIELENI ja sydämeni oli pakahtumaisillaan siitä valtavasta Pyhän Hengen läsnäolosta. Samassa otettiin suuni Hengen käyttöön: sanoohan Raamattukin, että 'ymmärrys on hedelmätön, mutta Henki itse rukoilee kauttamme'! Olin yksinäni silloin aamuyöstä, kun se tapahtui. Se oli SELVÄSTI VASTAUS anomiseeni. Sain voimaa kohdata kaikki ne vaikeatkin osallemme tulevat asiat jatkuvasti.

Kyllä Raamattu selvästi osoittaa, ettei tulisi edes lähteä 'lähetystyöhän', ellei ole puettu VOIMALLA. Luuk.24:49. "Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta." --Voimatonta julistusta on liikaakin. Siksipä pitäisi Jeesuksen nimeä tunnustavien palata siihen alkuperäiseen apostoliseen opetukseen, eikä pitää kiinni ja tapella niistä alkeista, mistä täälläkin on taistelu käynyt.

Tiedän kyllä, että luterilaiset korkeakirkolliset eivät tuota todistustani hyväksy vaan sanovat minut 'hurmahengeksi': niinhän (isänne) Lutherkin sanoi ja pani asevoimat sitä vastaan. Onneksi ja kiitos Jumalalle, sitä eivät enää tee, mistä syystä uskallan näin kirjoittaa. Mutta lapsuudessani mummoni haudalla kirkkoherra kehtasi vihjaista äitiini, kun sanoi, että 'tämä vanhaemäntä K. M. oli sellainen oikea kristitty, joka ei tarvinnut mitään hurmahenkisiä kielilläpuhumisia ja --'! ´Hän tarkoitti äitiäni, sillä hän tiesi niistä helluntailaisista yhteyksistä, joiden seurauksena hän oli saanut Hengellä täyttyä.
-- En antaisi minäkään pois missään tapauksessa.

"Ps.51: 13. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi."

- Mainitsen vielä, että sama pappi tuli kirkkaasti myöhemmin uskoon, sillä hän joutui rukoilemaan polvillaan äitini kanssa ja äitini rukoili kielillä ja profetoi Hengessä. Pappi joka oli ollut Ambomaalla lähetystyössä, tunnisti äidin puhuvan sellaisella kielimurteella, mikä oli lähellä sitä kieltä, mitä hänkin oli opiskellut. Hämmästyi sitä ja sanoi, ettei ollut tiennyt tuollaisesta mitään. Alkoi etsiä sen seurauksena ELÄVÄÄ USKOA pelkän kirjaimen sijaan. KIRJAIN KUOLETTAA, MUTTA HENKI TEKEE ELÄVÄKSI. -Uskotko sen?-

Olen saanut kokea Pyhän Hengen elävöittävän vaikutuksen omalla osallani ja vaimoni osalla. Myös joskus kodissamme rukoiltiin erään henkilön puolesta sitä asiaa. Hän tuli aikanaan uskoon meidän toimintapiirissämme (ja alkoholin himo lähti silloin hänestä). Hän soitti minulle seuraavana päivänä ja sai lopulta sanotuksi suomen kielellä, mitä oli tapahtunut: oli monta tuntia ollut Hengen voitelussa ja rukoillut / kiittänyt kielillä - ja oli iloinen.

Kilvoituksessa kirjoitti:

Mutta esim. ellet ole kokenut Pyhän Hengen kastetta, ET KYKENE SIITÄ oikein opettamaan. Apollos oli hyvä esimerkki siitä Raamatussa. Hän opetti TARKOIN JEESUKSESTA, hän tunsi HÄNET. Mutta kun Paavali tuli Efesoon, huomasi hän heti, että ei Apollos ollut saanut kokea Hengen kastetta, sillä Efeson uskovissa EI ILMENNYT merkkejä, jotka olisivat sen osoittaneet. Siksipä Paavali pani kätensä heidän päälleen: hänellä oli SE ARMOLAHJA, jota ei Apolloksella ollut. Eli siis rukoilla henkikastetta niille, jotka sitä janosivat. --Niin minäkin ja vaimoni janosimme, vieläpä ennen kasteelle menoa, sillä tiseimme sen kirjoituksista. Päätös kasteen ajasta ja paikasta oli jo kylläkin tehty. Mutta niinpä Herra näki meidän janomme ja saimme kumpikin saman vuorokauden aikana täyttyä Pyhällä Hengellä. Me tutkimme sitä ennen itseämme, että onko jokin syy, kun emme olleet vielä saaneet sitä kokea, ja rukoilimme kumpikin, että Herra osoittaisi 'minulle sen syyn, miksi en saa sitä kokea'. En muista, minkä Jeesus osoitti vaimolleni syyksi, mutta minulla oli anteeksiantamaton mieli eräästä vääryydestä, jonka olin saanut kestää: sen Pyhä Henki kuiskasi korvaani. Tein tietoisen ratkaisun ja annoin anteeksi sille tietylle henkilölle mielessäni ja kaduin anteeksiantamattomuuttani. Ja MIKÄ ILO TÄYTTI MIELENI ja sydämeni oli pakahtumaisillaan siitä valtavasta Pyhän Hengen läsnäolosta. Samassa otettiin suuni Hengen käyttöön: sanoohan Raamattukin, että 'ymmärrys on hedelmätön, mutta Henki itse rukoilee kauttamme'! Olin yksinäni silloin aamuyöstä, kun se tapahtui. Se oli SELVÄSTI VASTAUS anomiseeni. Sain voimaa kohdata kaikki ne vaikeatkin osallemme tulevat asiat jatkuvasti.

Kyllä Raamattu selvästi osoittaa, ettei tulisi edes lähteä 'lähetystyöhän', ellei ole puettu VOIMALLA. Luuk.24:49. "Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta." --Voimatonta julistusta on liikaakin. Siksipä pitäisi Jeesuksen nimeä tunnustavien palata siihen alkuperäiseen apostoliseen opetukseen, eikä pitää kiinni ja tapella niistä alkeista, mistä täälläkin on taistelu käynyt.

Tiedän kyllä, että luterilaiset korkeakirkolliset eivät tuota todistustani hyväksy vaan sanovat minut 'hurmahengeksi': niinhän (isänne) Lutherkin sanoi ja pani asevoimat sitä vastaan. Onneksi ja kiitos Jumalalle, sitä eivät enää tee, mistä syystä uskallan näin kirjoittaa. Mutta lapsuudessani mummoni haudalla kirkkoherra kehtasi vihjaista äitiini, kun sanoi, että 'tämä vanhaemäntä K. M. oli sellainen oikea kristitty, joka ei tarvinnut mitään hurmahenkisiä kielilläpuhumisia ja --'! ´Hän tarkoitti äitiäni, sillä hän tiesi niistä helluntailaisista yhteyksistä, joiden seurauksena hän oli saanut Hengellä täyttyä.
-- En antaisi minäkään pois missään tapauksessa.

"Ps.51: 13. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi."

- Mainitsen vielä, että sama pappi tuli kirkkaasti myöhemmin uskoon, sillä hän joutui rukoilemaan polvillaan äitini kanssa ja äitini rukoili kielillä ja profetoi Hengessä. Pappi joka oli ollut Ambomaalla lähetystyössä, tunnisti äidin puhuvan sellaisella kielimurteella, mikä oli lähellä sitä kieltä, mitä hänkin oli opiskellut. Hämmästyi sitä ja sanoi, ettei ollut tiennyt tuollaisesta mitään. Alkoi etsiä sen seurauksena ELÄVÄÄ USKOA pelkän kirjaimen sijaan. KIRJAIN KUOLETTAA, MUTTA HENKI TEKEE ELÄVÄKSI. -Uskotko sen?-

Olen saanut kokea Pyhän Hengen elävöittävän vaikutuksen omalla osallani ja vaimoni osalla. Myös joskus kodissamme rukoiltiin erään henkilön puolesta sitä asiaa. Hän tuli aikanaan uskoon meidän toimintapiirissämme (ja alkoholin himo lähti silloin hänestä). Hän soitti minulle seuraavana päivänä ja sai lopulta sanotuksi suomen kielellä, mitä oli tapahtunut: oli monta tuntia ollut Hengen voitelussa ja rukoillut / kiittänyt kielillä - ja oli iloinen.

Lue lisää

Kiitos mielenkiintoisesta ja perusteellisesta näkökulmastasi. Jatkan kuitenkin Raamatun tutkimista Raamatun hengessä - en kirjaimessa.

Siten löytää aina vain syvempää asiaa.
Aina tuntuu, etten ole ymmärtänyt kuin vasta pikkuisen.

AnttiVKantola kirjoitti:

Kiitos mielenkiintoisesta ja perusteellisesta näkökulmastasi. Jatkan kuitenkin Raamatun tutkimista Raamatun hengessä - en kirjaimessa.

Siten löytää aina vain syvempää asiaa.
Aina tuntuu, etten ole ymmärtänyt kuin vasta pikkuisen.

Lue lisää

että siitä oli kirjoituksessani kyse, Hengestä, Jumalan Pyhästä Hengestä. Synnitkin kaikki voi saada anteeksi, mutta Hengen pilkkaa EI VOI SAADA. Näkökulmani ei ole helluntailaisille outo, eikä edes kirkon piirissä nykyään, vaikkakin sitä koetetaan piispojen voimalla karsia toimijoista siellä pois.

Jos / kun saa täyttyä Pyhällä Hengellä, seuraa siitä se, että Sana alkaa maistua aina vain enemmän ja halu ottaa selvää asioista kasvaa. Pyhä Henki johtaa kaikkeen totuuteen - jos sen sallimme tapahtua. Mutta se VAATII VAPAAEHTOISTA TAHTOMISTA, sillä Hän ei pakota. Ymmärrys avautuu KIRJOITUKSILLE myös vallan uudella ja syvemmällä tavalla silloin.

Onko sinulla siitä hyvä määritelmä eli sellainen, jonka voi perustella Raamatulla? Kristuksen kirkko oli näkyvä. Kristus itse johti sitä ollessaan maan päällä, mutta antoi sen johdon sitten apostoleilleen. Missä on nyt tuo kirkko? Sen tulisi olla näkyvä ja juuri sellainen, jollaiseksi Kristus sen perusti ja tarkoitti:
"Joh. 17:21
että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt."

Tapani1 kirjoitti:

Onko sinulla siitä hyvä määritelmä eli sellainen, jonka voi perustella Raamatulla? Kristuksen kirkko oli näkyvä. Kristus itse johti sitä ollessaan maan päällä, mutta antoi sen johdon sitten apostoleilleen. Missä on nyt tuo kirkko? Sen tulisi olla näkyvä ja juuri sellainen, jollaiseksi Kristus sen perusti ja tarkoitti:
"Joh. 17:21
että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt."

Lue lisää

Yksi pyhä Kristuksen kirkko eli pyhä kristikunta, jota ei helvetin portitkaan voita, sanan varsinaisessa merkityksessä on ihmissilmille näkymätön Jumalan valtakunta, joka on hengellinen, mutta todellinen uskonasia. Se koostuu ainoastaan tosi uskovista, sellaisista, jotka sydämessään uskovat Jeesukseen syntiensä sovittajana ja Herranaan, eikä ketään muita. Usko on ihmiselle näkymätön sydämenasia, jonka yksin Jumala näkee. Uskon kautta Kristukseen tämä kristikunta on täydellisesti yhtä Kristuksessa niinkuin Isä on yhtä Pojan kanssa, vaikka ihmisilmä ei tätä näe. Se on vain uskottava.

Vaikka Kristuksen kirkko sanan varsinaisessa merkityksessä on ihmissilmälle näkymätön emmekä voi sanoa yksittäisistä ihmisistä, ketkä siihen kuuluvat, sillä on kuitenkin tuntomerkit, joiden perusteella se voidaan löytää. Kirkko on siellä, missä evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan, koska näiden välineiden kautta Jumala synnyttää uskon ja ylläpitää sitä. Missä nämä tuntomerkit esiintyvät turmeltumattomina, siellä täytyy olla joitain tosiuskovia eli Kristuksen kirkon jäseniä.

Tässä maailmassa teeskentelijöitä ja ulkokultaisia, joiden epäusko ei ole tullut ilmeiseksi ja joita ei ole erotettu Kristuksen kirkon ulkoisesta yhteydestä, on sekoittuneena kirkon ulkonaiseen yhteyteen.

Tosi uskovia on myös vääräoppisten ulkonaisessa yhteydessä, missä Kristuksen kirkon tuntomerkit ovat turmeltuneet, sikäli kuin siellä on sen verran evankeliumia, että pelastava usko voi syntyä.

Sola Gratia kirjoitti:

Yksi pyhä Kristuksen kirkko eli pyhä kristikunta, jota ei helvetin portitkaan voita, sanan varsinaisessa merkityksessä on ihmissilmille näkymätön Jumalan valtakunta, joka on hengellinen, mutta todellinen uskonasia. Se koostuu ainoastaan tosi uskovista, sellaisista, jotka sydämessään uskovat Jeesukseen syntiensä sovittajana ja Herranaan, eikä ketään muita. Usko on ihmiselle näkymätön sydämenasia, jonka yksin Jumala näkee. Uskon kautta Kristukseen tämä kristikunta on täydellisesti yhtä Kristuksessa niinkuin Isä on yhtä Pojan kanssa, vaikka ihmisilmä ei tätä näe. Se on vain uskottava.

Vaikka Kristuksen kirkko sanan varsinaisessa merkityksessä on ihmissilmälle näkymätön emmekä voi sanoa yksittäisistä ihmisistä, ketkä siihen kuuluvat, sillä on kuitenkin tuntomerkit, joiden perusteella se voidaan löytää. Kirkko on siellä, missä evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan, koska näiden välineiden kautta Jumala synnyttää uskon ja ylläpitää sitä. Missä nämä tuntomerkit esiintyvät turmeltumattomina, siellä täytyy olla joitain tosiuskovia eli Kristuksen kirkon jäseniä.

Tässä maailmassa teeskentelijöitä ja ulkokultaisia, joiden epäusko ei ole tullut ilmeiseksi ja joita ei ole erotettu Kristuksen kirkon ulkoisesta yhteydestä, on sekoittuneena kirkon ulkonaiseen yhteyteen.

Tosi uskovia on myös vääräoppisten ulkonaisessa yhteydessä, missä Kristuksen kirkon tuntomerkit ovat turmeltuneet, sikäli kuin siellä on sen verran evankeliumia, että pelastava usko voi syntyä.

Lue lisää

tuollaiselle näkymättömälle kirkolle? - Kuvaamasi ei ole vakuuttavaa, sillä Kristuksen kirkko oli näkyvä organisaatio, jota apostolit johtivat.

Tapani1 kirjoitti:

tuollaiselle näkymättömälle kirkolle? - Kuvaamasi ei ole vakuuttavaa, sillä Kristuksen kirkko oli näkyvä organisaatio, jota apostolit johtivat.

edelleenkin sanansa kautta. Kristus on poissaolevana niille, jotka eivät häneen usko. Apostolit olivat Kristuksen palvelijoita, lähettiläitä, joiden kautta Kristus johtaa Kirkkoaan. Heidän välittämänsä Jumalan sanan kautta Kristus edelleenkin toimii ja pastorit jotka uskollisesti julistavat Raamatun mukaan toimivat tänäpäivänä Kristuksen palvelijoina kaitsemalla hänen kalliilla verellään lunastamia sieluja.

Otapa huomioon sekin, että yksi apostoleista oli epäuskoinen, Juudas Iskariot. Vaikka hän oli Kristuksen Kirkon ulkonaisessa yhteydessä, ei hän siihen tosiasiallisesti kuitenkaan kuulunut. Eikä Juudas suinkaan jäänyt ainoaksi teeskentelijäksi, joka oli kristikunnan ulkonaisessa yhteydessä. Raamattu ennustaa useassa kohdassa heitä olevan paljon varsinkin viimeisinä aikoina ja varottaa kristittyjä vääristä opettajista, jotka tulevat lammasten vaatteissa, esiintyen ulkonaisesti kristillisesti, vaikka heidän oppinsa on sieluja raatelevaa.

Sola Gratia kirjoitti:

edelleenkin sanansa kautta. Kristus on poissaolevana niille, jotka eivät häneen usko. Apostolit olivat Kristuksen palvelijoita, lähettiläitä, joiden kautta Kristus johtaa Kirkkoaan. Heidän välittämänsä Jumalan sanan kautta Kristus edelleenkin toimii ja pastorit jotka uskollisesti julistavat Raamatun mukaan toimivat tänäpäivänä Kristuksen palvelijoina kaitsemalla hänen kalliilla verellään lunastamia sieluja.

Otapa huomioon sekin, että yksi apostoleista oli epäuskoinen, Juudas Iskariot. Vaikka hän oli Kristuksen Kirkon ulkonaisessa yhteydessä, ei hän siihen tosiasiallisesti kuitenkaan kuulunut. Eikä Juudas suinkaan jäänyt ainoaksi teeskentelijäksi, joka oli kristikunnan ulkonaisessa yhteydessä. Raamattu ennustaa useassa kohdassa heitä olevan paljon varsinkin viimeisinä aikoina ja varottaa kristittyjä vääristä opettajista, jotka tulevat lammasten vaatteissa, esiintyen ulkonaisesti kristillisesti, vaikka heidän oppinsa on sieluja raatelevaa.

Lue lisää

Kirkon tulisi olla sellainen, jollaiseksi Kristus sen perusti eli siinä tulisi olla apostolinen johto ja oikea valtuus.

Apostolien joukosta erottautui Juudas Iskariot. Hänen tilalleen valittiin Mattias. Tuosta apostolisesta johdosta kirkko luopui, kun alettiin hyväksyä Rooman keisarin nimittämiä piispoja. Apostolien ryhmä hajosi vainoissa eikä uusia saatu valituksi. Sen jälkeen se ei enää ollut Kristuksen vaan Rooman kirkko.