meidän ruumis haudataan maahan.
ja sielumme menee taivaaseen, ihmetyttää vain minne me itse menemme?
ja sielumme menee taivaaseen, ihmetyttää vain minne me itse menemme?
kun kuolemme
Stafroty
431563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kun kuolet, sinun ruumiisi haudataan maahan tai poltetaan. Tästä lienemme kaikki samaa mieltä.
Sielu ja "me itse" (eli tietoisuutemme olemassa olostamme)sammuu kuin saunalyhty. Olotilaa voisi verrata tilanteeseen ennen syntymää. Emme me siitäkään mitään tiedä.
Mikä tässä on niin kovin vaikeaa ymmärtää tai hyväksyä?
missa sa olit ennen syntymaas.
Sita funtsiessa aika muuttuu kivasti ajattomuudeksi.
>meidän ruumis haudataan maahan.
ja sielumme menee taivaaseen, ihmetyttää vain minne me itse menemme?<
-Kuoltuamme me ei itse mennä yhtään minnekkään, ruumistamme kuljetellaan eri paikoihin, lopulta ongelmajätteenä tuhotaan lain edyttämällä tavalla joko polttaen ja/tai maahan haudaten.
Kun ihmisen aivojen sähkökemiallinen toiminta loppuu on ihminen kuollut, myös hänen ihmisyytensä ja kaikkinainen tietoisuutensa tuhoutuu lopullisesti aivojen sähkökemiallisen toiminnan lakattua, kuollut ihminen ei itse tiedä, eikä tiedosta, edes omaa kuolemaansa.
Siinä faktaa asia tulikin.
Tuossa ylempänä olikin hyvä kysymys, mitä oli sitten ennen syntymää?
Sanoppas se!
Jos ei ollu mitään niin miten me sitten voidaan olla elossa nyt?
Miten niin jos ei ollut mitään? Ennen syntymääsi oli maailma ilman sinua.
mutta missä oli minun tietoisuus ennen syntymää?
Eihän sitä ollu vai mitä? Ja jos sitä ei ole kuoleman jälkeenkään niin eikö tästä voisi vetää sellaisen loogisen johtopäätösen että kuoleman jälkeen alkaapi uusi elämä?
Miks sen pitäis putkahtaa uudellee esiin? Eihän joku kukkanenkaan tee kun yhden kappaleen tiettyy kukintoa. Vaikka se tuottais miljoonia niitä tietynnäkösiä kukintoja, vuos vuoden jälkee, niin se yks tietty kukinto oli ja meni eikä tuu enää takas.
Mitä ihminen tekisikään ikuisella elämällä?
Missä olisi/asuisi?
Mitä harrastaisi?
Mitä söisi?
Mitä tekisi työkseen?
Millaista olisi seksielämä?
Keitä tapaisi?
Minkä ikäinen olisi?
Vanhenisiko?
Oppisiko uusia asioita?
Unohtaisiko vanhoja asioita?
Ajaisiko autoa?
Osaisiko lentää?
Olisiko lemmikkieläimiä?
Hetkinen....voisiko muuten käydä kalassa?
Ei ja ei? Tämä lyhyt elämämmä kannattaa käyttää harkiten, sillä se on ainutkertainen ja loppuu aikanaan. Sitä ei kannata tuhlata olemattomien haikailuun.
...Stafroty sellaista haikailee :D
Kun sähköllä toimiva kakkaa tuottava generaattori ei saa virtaa (menee epäkuntoon), niin kakan tuottaminen loppuu ja generaattori heitetään kaatikselle. Näin ollen kakkaa vaan ei enää synny. Eihän syntymätön kakka minnekkään mene.
sielussa. Sielussamme on tahto ja tunteet, lahjat ja kaikki ne inhimilliset asiat, jotka tekevät meistä yksilöitä. Me menemme sielumme mukana, minne sitten menemmekin.
mitään mistään tietämättömyyteen olemattomuuteen.
menee taivaan kirkkauteen, ihanaan paikkaan, joka on täynnä musiikkia...
Ei takuuvarmasti mene eikä leijaile sinunkaan "sielusi" yhtään minnekkään, kaikki myös juuri sinun tietoisuutesi tuhoutuu lopullisesti aivojesi sähkökemiallisen toiminnan päätyttyä.
ajatella noin, mutta minä tiedän minne menen kuolemani jälkeen. On siellä tilaa sinullekin. :)
>mutta minä tiedän minne menen kuolemani jälkeen.<
-100% varmasti et tiedä, pelkästään uskot ja luulet tietäväsi.
uskosta ei ole haittaa, vaan se on ainoa peruste iankaikkiseen elämään, Jeesuksen usko.
riittää kyllä :)
siellä sitten tapahtuu? Vai tapahtuuko mitään?
Turhauttavan kuuloinen paikka. Poppi pauhaa, valot aina päällä... Ällöttävä kiiltokuvataivas, kuka sulle on tollasen saanu myytyä?
niin tietää, minne on menossa, kun aika on. Raamatussa kerrotaan jo aika paljon siitä, mitä taivaassa tapahtuu...
niin tiedät itsekin.
Joo, oon lukenu ilmestyskirjan, ja se on edellee tuubaa. Mitä siin oikeesti sanotaa, on se, et jumala olis voinu alunperinki luoda maailman, mis ei olis ollu ees mahollisuutta tehä huonoi valintoi. Eli se vaan niinku testaa, paljoks se saa uskiksii kerättyy sinne ittees palvomaa? Kuulostaa iha joltai jumalakoulu gradutyöltä tai palvontakilpailult: enite palvojii keränny jumala voittaa. TUUBAA.
sinne torvensoittajatkin mahdu?
Ei niin mitään. Siellä ollaan vaan robotteja, jotka ei voi ajatella, eikä tehdä valintoja. Semmoinen henkinen pakkopaita koko ajan päällä. Ällöttävää.
Helvetissä taas on aitoja tunteita (itkua) ja jopa hammashoito (hampaiden "kiristely", etteivät putoa pois). Paljon aidomman oloinen paikka, sillä oletuksella, että kuoleman jälkeen ylipäänsä on mitään.
Raamattu on satukirja, jonka orjuutettu ja pakkosiirrelty paimentolaiskansa kehitteli isäntäkulttuurien uskontojen pohjalta lohdukkeekseen. Sama mentaliteetti näkyy krisseleissäkin: kyllä me sitte joskus voitetaan, kun ei tässä elämässä ollu eväitä pärjätä.
tarvitset uudet silmälasit, että näkisit ne hienot jutut, mitä Raamatussa luvataan jokaiselle ihmiselle, joka vaan haluaa ottaa vastaan.
Elävä suhde Jeesuksen kanssa ei ole mitään satua, vaan totta tässä ja nyt. Hänen kanssaan me olemme enemmän kuin voittajia jo täällä maallisessa vaelluksessamme. Tosin haasteita riittää joka päivälle, mutta eipähän ole elämä yksitoikkoista.:) Palkanmaksu koittaa perillä taivaankodissa. Kukin saa vaelluksensa mukaisesti. Taivaan juhlariemu alkaa jo täällä, mutta huipentuu sitten siellä perillä, kun hommat on hoidettu.
En tarvitse minkäänlaisia silmälaseja vääristämään näköäni. Silmäni ovat apposen auki. Ota sinäkin jeesus-linssit pois nenältäsi ja NÄE TODELLISUUS.
Elävä suhde jeesukseen on psykoosi. Palkanmaksu koittaa minulle kuukausittain, sillä maksan palveluista ja hyödykkeistä tässä elämässä mikä on ainut mikä mulla on.
Ne hienot jutut on hurskasta haaveilua ja toiveajattelua, joka uppoo hyväuskosiin hölmöihin ja vapauttaa ne vastuusta tän elämän suhteen.
yksi ainoa elämä. Ei usko ketään vastuusta vapauta. Rukoile ja työtä tee!!! Lopullinen palkka kaikesta vaivannäöstä odottaa perillä taivaan kodissa.
Eli palkkion toivossa siis uskot johonki, mistä ei oo mitää todisteit paitsi joku monta kertaa käännetty ja virheit vilisevä opus ja ehkä joku aivoröyhy-oivallus et tää onki tosi? Surkea perusta elämälle.
on iankaikkinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa, joka siis alkaa jo täällä, kun avaat sydämesi oven Jeesukselle.
Surkea perusta elämälle? Eräs ystäväni, entinen narkkari, on kanssasi eri mieltä. Voit tutustua hänen tarinaansa halutessasi http://www.kolumbus.fi/kmalmirae/narkkari
Odottelinki jo et koska noit kunnon käännytyspuheit alkaa tulla. Hurskasta toiveajattelua ikuisesta elämästä. Avaa sydämes jesselle, ja avaa lompakkos lahkolle. Näihä se ikunen elämä jessen helmois saadaan. Sääli, kun kukaa ei oo viimeseen 2000 vuotee tullu takas vaatimaa rahojaa pelastuskauppialt takasi.
Ja taas se perinteine koskettava stoori huumeista selviämisestä jessen avul. Plääh, sanon minä. Korvaushoidol on parempi teho, eikä se vaadi elämän myymist jolleki lahkolle.
Jos haluut tietää tosi rumii tarinoit eläväst elämäst, niin uskontojen uhrien tuki ry:stä niit löytyy. Oon ollu vapaaehtostyös kyseises järjestös ja oon seurannu aitiopaikalt höyrypäitten touhui, ei niis oo järjen hiventä.
Mut edellee, sul ei oo elämäs mitää muuta, ku toi hurskas toive taivaspaikastas. Mitä jos islam onki oikees? Tai hindut? Tai vaikka mikä muu tahansa?
Anna ku veikkaa. Haluut väkisi saada viimesen sanan, eli tunget varmaa tähänki jotai huurusta vastinetta. Anna olla, säästä ittees ja luontoo. En enää aio alentuu jauhaa tuubaa jonku omahyväse hurskastelijan kans, jol ei oo antaa sanojens vakuudeks MITÄÄN.
Jeesus, niin minulla on kaikki. :)
Hyvää alkavaa kevättä sinulle! Kiva, kun autat hädänalaisia lähimmäisiä...
niiden kertomuksia, jotka ovat kuolleet ja sitten vielä heränneet ja palanneet elämään. Aika yhdensuuntasia kokemuksia.
Kuoleman edellä ateismi vähenee rajusti.
Todellisuudessa ateistit odottavat kuolemaansa paljon levollisempana ja tyynempänä kuin ns.uskossa olevat.
Terveisin kuolevia lähes päivittäin näkevä.
se ruumis nimenomaan "temmataan" ylös (mahtaa tulla ahdasta), sielu menee siinä mukana. Kaiken järjen mukaan siis, ennen sitä kuuluisaa "ruumiin ylösnousemista" sielu kykkii myös siellä ruumiissa. Ja mahtaa tulla tylsää?
Vai onko taivas sielun odotushuone ennen tempausta?? *miettii*
***
ei koskaan kuole uskovaisina,ne on pistäny aina välit pikki jumaliinsa,vaikka olis ollu kuinka uskovaisia tahansa.
...viestiini Miten?
***
...sielu, joka on aivan yhtä fyysinen ja materiaalinen kuin muukin ruumis, hajoaa ruumiin mädäntyessä.
Aiheesta tuli mieleen, tieteen kuvalehdestä luin että jotkut tutkijatkin ovat nykyään sitä mieltä että tietoisuus on aineen ominaisuus. Minä olin sitä mieltä jo ennen kuin luin sen jutun. En nyt pysty sanomaan mikä numero se oli, voin koittaa tarkistaa... Kuitenkin, se selittäisi ihmisen tietoisen mielen ja sen, mitä "sielulle" tapahtuu kuoleman jälkeen. Imo tämä on paljon loogisempi selitys kuin jokin taivaspaikka.
eikä hajoa miksikään.
Hae apua ennenkuin toteutat tämän kieroutuneen fantasiasi ja hautaat itsesi elävänä maahan. Tuskin pystyt lapioimaan itseäsi kuoppaa, joten sinulla takuulla on apuri. Toimita tämäkin pakkohoitoon.
Sinä taidat mennä valkotakkisten miesten mukana mukavaan pikku laitokseen lepäilemään.
"Kun minä kuolen
kun minä kuolen.
Kesä jatkuu.
Kesä." - Lauri Viita
Kuolen. Fyysinen hajoaa fyysiseen, eteerinen eteeriseen, sielu sielunmaailmaan, henkeni siirtyy hengenmaailmaan, Minä laajenen maailmankaikkeuteen. Maailmankaikkeus on ihmisluonnon pysyväisin osa.