Vaiettu sota

Virheitäsi noinkin lyhyessä tekstissä:

1. Irakin-Iranin sota 1980-1988 ei ole unohdettu. Ainakaan minun unohtamani.

2. Iranilaiset eivät ole arabeja vaan persialaisia.

3. Partiopoikien telttaretkellä ei yleensä kuole 3000 partiolaista ja miljoonia lähde evakkoon heidän tieltään.

mitenkään vaiettu, Suomessakin siitä tuli uutisissa käytännössä joka päivä kuvamateriaalin kanssa.

>Yhdysvaltojen intressit alueella alkoivat vaikuttaa toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1951 Iranissa, Irakin naapurissa, valtaan nousi Mohammed Mossadek, joka ilmoitti maan haluavan itse määrätä öljyresursseistaan. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA:n masinoima vallankaappaus kaatoi vuonna 1953 Iranin hallituksen ja nosti valtaa shaahin. Tuolloin jo keskeisessä roolissa oli kenraali Norman Schwarzkopf senior, 90-luvun persinalahden sodan kenraalin isä. Samaan aikaan öljyteollisuus siirtyi ulkomaiseen omistukseen - USA:lla ja Iso- Britannialla oli kummallakin yhtiöstä 40 prosentin osuus.

>Vuonna 1972 Bakr kansallisti Irakin öljy, joka on maailman toiseksi suurin tunnettu öljyesiintymä. USA:n silloin presidentti Nixon käynnisti välittömästi kaikki mahdolliset toimenpiteet toistaakseen Iranin 1950-luvun vallankaappauksen Irakissa. Yhdessä Iranin shaahin kanssa Yhdysvallat aloitti Irakin kurdien aseistamisen maan hallintoa vastaan. CIA:n muistoissa vuodelta 1974 todettiin: "Iran ja me olemme hyötyneet tästä pattitilanteesta, jossa kurdien autonomiapyrkimykset heikentävät sisäisesti Irakia. Iran ja me emme toivo tämän ongelman ratkeavan millään tavoin." Samalla Irak ensimmäisen kerran asetettiin niiden valtioiden listalle, jotka tukevat terrorismia.

>Vuonna 1975 öljypolitiikan intressit yhdistivät Iranin ja Irakin. Yhdysvallat jätti kurdit oman kohtalonsa huomaan. Avunpyyntöihin USA ei vastannut. Myöhemmin Kissinger
totesi vain kuivasti: "Salainen operaatio ja hyväntekeväisyys ovat kaksi eri asiaa."

>Vuosi 1979 muutti alueen poliittisen ilmapiirin täydellisesti. Shaahi menetti valtansa. Nationalismista, antiamerikkalaisuudesta ja islamilaisesesta fundamentalismista ideologisen voimansa imemevä Khomeini tukijoineen nousi valtaan. Alkoi 440 päivää
kestänyt USA:ta nöyryyttänyt panttivankidraama USA:n suurlähetystössä. Se oli myös yksi keskeinen syy Ronald Reaganin valtaannousuun vuonna 1980. Samaan aikaan Irakissa Saddam Hussein syrjäytti kenraali Bakrin ja likvidoi Baath-puolueen ylimmän johdon yhtenä päivänä.

>USA:n turvallisuusneuvoston jäsen Zbignew Brzezinski vaati julkisesti Irakia hyökkäämään Irania vastaan ja ottamaan haltuunsa Shatt-al-Arabin merireitin. Saddam Husseinin armeija hyökkäsi Iraniin taustalla USA: n tuki voimistettuna Saddam Husseinin kielteisellä suhtautumisella islamilaisfundamentalismiin ja halukkuuteen saada haltuunsa Iranin öljy. USA:n ja Irakin suhteet tulivat läheisiksi Reaganin hallintokaudella. USA aseisti systemaattisesti Saddamin diktatuurihallintoa. Vuonna 1982 Irak poistettiin USA:n terroristivaltioiden listalta.

>>>
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2002/48_irak.html

Tämä sota oli yksi Husseinin suurista munauksista.
Kyse oli silloinkin öljystä.

Asiasta kyllä aikanaan paljon tuli dokumentteja, Arabit oli yhtenä miehenä Persialaisia vastaan ja USA niiden takana.( muut Arabit maksoivat viulut ja Irak kävi sotaa, USA teki tilin ).
Mutta Iran pisti luun kurkkuun koko "lahtarikaartille" ...