Länsimaissa 10% työttömyys plus miinus 2% on varsin hyväksyttävä taso. Syyt asiantilaan ovat moninaiset ja siihen on tyytyminen. Sitä vastoin työllisten osuutta voidaan kyllä nostaa. Työllisiä soisi olevan 75% työikäisistä nykyisen kaksikolmasosan sijaan. Lisäyspotentiaalia on varsinkin palvelualoilla. Pienyritysten aseman parantamiseen pitäisi vielä panostaa lisää jonkin verran, kohtuuden rajoissa kuitenkin.
Kansalaispalkka olisi eräs väkevä keino myös työllisyyden hoidossa. Kansalaispalkka verottomana näppiin joka Seijalle ja Sepolle ja työnteolle tasavero 50%. Työvoimasta karsiutuisi näin se aines, joka ei siellä viihdy, ja työtilaisuuksia vapautuisi halukkaille. Varsinkin aikapommimme nuorisotyöttömyys vähenisi näillä toimin merkittävästi. Menettely lopettaisi myös työvoiman ulkopuolisen väestönosan diskriminoinnin. Kansalaispalkan suuruus voitaisiin sitoa kiinteästi valtion budjettiin, siis tietty kiinteä prosenttiosuus siitä, niin ei tulisi ylläreitä. Systeemi toimisi myös nousu- ja lama-aikoina.
Kansalaispalkka olisi eräs väkevä keino myös työllisyyden hoidossa. Kansalaispalkka verottomana näppiin joka Seijalle ja Sepolle ja työnteolle tasavero 50%. Työvoimasta karsiutuisi näin se aines, joka ei siellä viihdy, ja työtilaisuuksia vapautuisi halukkaille. Varsinkin aikapommimme nuorisotyöttömyys vähenisi näillä toimin merkittävästi. Menettely lopettaisi myös työvoiman ulkopuolisen väestönosan diskriminoinnin. Kansalaispalkan suuruus voitaisiin sitoa kiinteästi valtion budjettiin, siis tietty kiinteä prosenttiosuus siitä, niin ei tulisi ylläreitä. Systeemi toimisi myös nousu- ja lama-aikoina.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Periaatteessa olen aina ollut perustulon kannalla, mutta siihen sisältyy kyllä myös pahoja miinoja, jotka tulisi osata ennakoida. Työhaluttomia kyllä aina löytyy jonkun verran. Siihen liutaan jo opiskeluhaluttomuuden kautta. Jos tällaiseen haluttomuuteen ei mitenkään puututa, se syrjäyttää osan kansalaisista jo hyvin nuorena. Perustuloa ei kyetä koskaan saamaan niin suureksi, että sillä eläisi kohtuullisesti. Sen vuoksi se voi poikia varsinkin nuorten osalta syrjäytymisen lisäksi rikollisuutta.
Mutta perustuloa tulisi minusta edelleen vakavasti tutkia. Voitaisiin ajatella myös työn ja perustulon kombinaatiota. Voitaisiin esimerkiksi maksaa perustuloa vasta siitä alkaen, kun on jo 20 vuoden työhistoria takana. Silloin se mahdollaisti pehmeäämmän pudotuksen kohti eläkettä ja tekisi tilaa nuorille. Pidän nimittäin perustuloa nuorten kohdalla liian riskaabelina kokeiluna. Heidän kohdallaankin sitä voi toki maksaa, mutta vain opiskelu- ja työelämään liittyvänä, ei keinona syrjäytyä.
Työttömyys tulee minun arvelujeni mukaan vääjäämättä alas Euroopassa ja Suomessa. Väestön vanheminen pitää siitä huolen. Vanheminen vähentää työssä käyvien määrää ja lisää vanhuspalvelujen kysyntää. Jos teollisuus ei meiltä karkaa pois enempää kuin on ounasteltu, työttömyys tippuu tuonne 5 %:n tuntumaan jopa allekin vuoteen 2015 mennessä. Se jo alkaa tarkoittaa eräillä aloilla ja pääkaupunkiseudulla työvoimapulaa.
Perustulon aikaansaminen ei ole realistista, koska vain Vihreät sitä selvästi kannattavat ja suuret puolueet enimmäkseen vastustavat.
Hyviä kommentteja esitit, mutta silti väitän:
1
Uskon olevani oikeassa väittäessäni, että perustulo parantaisi huomattavasti nuorisotyöttömyyttä ja vähentäisi merkittävästi syrjäytymistä ja myös rikollisuutta. Nuorilla ON haluja kouluttautua ja/tai työllistyä, mutta nykyään työllistymiskynnys pelottaa edes yrittämästä, passivoi nuoria. Ainahan osa nuorista syrjäytyy. Näin on myös muissa ikäluokissa. Mutta ehdottamani täsmälääke purisi ERITYISESTI nuoriin. Olen siis kanssasi varsin eri mieltä kansalaispalkan vaikutuksesta nuorten käyttäytymiseen.
2
Perustulo vaihtoehtona 20v työuran jälkeen, ... saattaisi hyvinkin toimia ja olla inhimillinen pehmuke laskeuduttaessa työelämän lyhtypylväiltä. Toisaalta, miten palkattoman työn tekijät, ... vaikkapa 20v monilapsisen perheen kaitsijana, ... eivätkö hekin ansaitsisi vastaavan edun ?
3
Työttömyys länsimaissa tulee vuosikymmenten aikavälillä pysyttelemään ennusteessani, näin uskon. Laajennuspohjana palvelualat ovat rajalliset ja muilla aloilla kasvu on sidoksissa taloudelliseen kehitykseen, mikä ei pitkään edes teoriassa voi olla plusmerkkinen rahan reaalisella arvolla mitattuna. Mutta heti kun laajemmin hyväksytään sosiaalisesti palkkatyön rinnalle muu puuhastelu, esim. 3. sektorin touhuilu tai vapaa puuhastelu kotitilalla tai tai tai kulttuuririentoihin osallistuminen toimijana ynnä muu kehittävä toiminta, päästään palkkatyötä tekevien yhteiskunnallisen kohottamisen kurimuksesta tältä osin inhimillisempään ja laadukkaampaankin elämänmenoon, vielläpä vähemmin resurssein.
4
Perustulon aikaansaaminen kaikille ei todellakaan ole vielä realistinen vaihtoehto. Mutta tulevaisuutta ei ole mihinkään kiveen vielä pysyvästi kirjoitettu, muilla kuin joillakin uskovaisilla ;-)
tapa ajatella, aikanaan, silloin joskus ennen, kun maassa oli hyvin vähän työttömiä(alle 60 tuhatta ja sen jälkeenkin), ns. toimeentulotuki oli kohtuullinen, tuilla tuli toimeen, ei silti jääty makoilemaan...
siitä asiasta, että "palkan maksu kotiin" saa aikaan ihan jotain muuta kuin työllisyyttä ja aktiivisuutta.
Opiskelutuet edes ajantasalle ja mahd. työllistämistuet ovat ne oikeat tukimuodot.
Mistäkö rahat, no vaikkapa aiheettomista maataloustuista leikaten.
Voisitko hiukan tarkentaa sitä ajankohtaa, mistä puhut. Mietin vain tätä siltäkin kannalta, kun on tullut seuratuksi telkkarista Mikko Niskasen kahdeksan surmanluodin uusintaa ja sen aikaisen elämän upeaa kuvausta.
ajankohtaa. Fiilis oli tosiaan aivan toista, tuillakin pärjäsi, mutta töihin oli hinku ja niihin mentiin ja niitä oli, pärjäsi paremmin kuin tuilla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000014971074
Seassa jopa nostalgiaa:)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=21500000000063191#21500000000063191
Koskapa Jollaksen voima niin kuitenkin olettaa, ajattelin nyt vastata itse itselleni.
Mara, mitä vikaa täystyöllisyydessä ja miksei sitä muka voitaisi saavuttaa ?
Ja Mara vastaa:
Palkkatyö nykymuodossaan on hyvin uusi keksintö, kun sitä peilaa historian ruskeita lehtiä vasten. Länsimainen kulttuuri ja tekniset innovaatiot ovat johdattaneet meidät tilanteeseen, jossa täystyöllisyyden tavoittelu ei ole edes mielekästä. Lisäksi työelämästä vapaaehtoisesti vetäytyvä antaa tilaa työhaluiselle toverilleen, You See.
Kolmas sektori kasvavana voimavarana, jopa Jollasta suurempana sellaisena, on se mäystäke, josta riittää haasteellista askartelua ja mielekästä puuhastelua kaikenikäsille ja -mielisille. Kolmannen sektorin nousu lisää myös kansalaisten syvien rivien vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Vahvat vapaaehtoisjärjestöt ovat tulevaisuuden sivuuttamaton voima ja omatunto osana demokraattista järjestelmää. Kansalaistottelemattomuus ääritoimena auttaa nakkaamaan ohdakkeisia ruusuja yhteiskunnan eriarvoistamispyrkimyksille.
>Työttömyyttä vastaan ”taistelemisen” takana on todellisuus johon
vaan harvalla ja valitulla on sisäänpääsy.
Tässä hiljaisessa maailmassa ovat politiikot, ekonomit ja
ekonomitoimittajat liikuttavan yksimielisiä siitä että työttömyys
ei saa laskea tietyn rajan alle.>>>
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=666&posting=22000000023611647#22000000023611647
Workfare jo täällä
"Tämähän on todellisuutta jo, ja systeemiä sovelletaan käytännössä. Työttömyyskorvaus on vastikkeellinen. Saadakseen työttömyyskorvauksen on työttömien suostuttava työntekoon työttömyyskorvauksella ilman työehtosopimusta, palkkaa, eläke- tai työttömyyskassasysteemiin oikeuttavia sosiaalisia etuja, ammattiyhdistyksen tukea jne."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000017717352
Jos ihminen pakotetaan työhön ilman työvoimapoliittisia oikeuksia 8 € päiväpalkalla, systeemi haisee ja pahasti. Tämän järjestelmän on ehdottomasti pohjauduttava vapaaehtoisuuteen. Monelle 8 € päivässä perusturvan lisäksi on silti riittävä kannustin työntekoon ehkäisten mm. syrjäytymistä. Järjestelmä on hyvä, kunhan se ei velvoita.
Muuten, mitä murretta tuo mäystäke on? =)
Sorry, ei kuulu aiheeseen mutta silti...
asioita, kukapa näitä vastustaisi.
Minä vain pahaa pelkään, että sinä sitten loppupeleissä luulet SAK/SDP,n ajavan näitä asioita. :)
Kiitos mukavasta vastineestasi. Mäystäke, se vaan tuli, tiedä vaikka vakiintuisi kieleemme...
"Vanhasen kaudella on hyväksytty maasuojeluskuntalaki, kriisinhallintalaki, orjatyölaki...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000016570110
Kaikki työ on tarpeellista kyse on kuitenkin tuottavuudesta ja siitä millä mittareilla sitä mitataan.
Suomella ei näytä olevan tulevaisuutta matalan osaamistason ja palkkakilpailuun perustuvan massatuotannon maana. Työttömien työllistymiseksi tarvitaan matalamman tuottavuuden työpaikkoja. Aktiivinen työvoimapolitiikka ja työssä oppiminen auttavat tällöin kehittämään tuottavuutta. Yritysten on etsittävä kilpailuetuja toiminnan nopeudesta ja joustavuudesta, asiakasräätälöinnistä ja monipuolisista palvelukokonaisuuksista sekä ennen kaikkea tuotteiden, toimintojen ja prosessien jatkuvasta kehittämisestä.
Työelämän kehittäminen nousee keskeiseksi
Osa-aikaisuus mahdollistaa etenkin ikääntyvien ja nuorten työssäolon. Heidän ainoana vaihtoehtonaan osa-aikatyön sijasta on usein jättäytyminen kokonaan työelämän ulkopuolelle. Siten osa-aikaisuus on myönteinen keino lisätä työvoima saatavuutta, tosin samalla tulee tarjota kokoaikaista työtä niille, jotka tekevät osa-aikatyötä siksi, että kokoaikaista työtä ei ole tarjolla.
Verkostoituminen on ratkaisu tilapäisen työvoimantarpeen tyydyttämiseen.
Kenelle ensisijaisesti kuuluu huolehtia ammattitaitoisen työvoiman saaminen hetkelliseen tarpeeseen?
Vapaa kilpailu ja markkinat vaativat molemmilta osapuolilta jatkuvaa kehittymistä ja uutta erityisosaamista.Siihen on tyydyttävä.
Joustojen ja varsinkin ansiotason lasku on vanhoissa teollistuneissa maissa vapaan maailmantalouden kehityksen sanelema pakko.Nykyisten nousevien teollisuusmaiden ansiot ja kustannukset tulevat vääjäämättä nousemaan joten meidän ja kiinalaisten erot elintasossa tulevat tasoittumaan .
Kestääkö Suomi kansalaisten kasvavan köyhtymisen seurauksena syntyvän kotimaisen ostovoiman vähenemisen aiheuttamat seuraukset?
Suomalaisen pk-yrittäjän markkinat ovat koti-tai lähiympäristön maissa.
Kumpi on ongelma työttömyys vai sen seuraukset ?
Samaa mieltä kanssasi. Suomen kilpailukyky nojautuu jatkossakin innovatiivisuuteen ja uudustumiskykyyn. Mutta se että sanot "Työttömien työllistymiseksi tarvitaan matalamman tuottavuuden työpaikkoja", vaikka totta onkin, muodostaa suuren ongelman. Näiden työpaikkojen luominen edellyttää jo lähtökohtaisesti työehtojen yleissitovuudesta luopumista. Onko yhteiskunta tähän valmis ja miten ehkäistään väärinkäytösten mahdollisuus ? Kyllä tulijoita töihin olisi pilvin pimein vaikka 5 € tuntipalkalla ja suuri osa heistä jopa tyytyisivät palkkaansa.
Löysit osa-aikatyöstä positiivisiakin piirteitä. Hyvä näin, olet tässäkin mielestäni oikeassa.
"Kestääkö Suomi kansalaisten kasvavan köyhtymisen seurauksena syntyvän kotimaisen ostovoiman vähenemisen aiheuttamat seuraukset?"
Kestääpä hyvinkin. Kyse on sitä paitsi yleiseurooppalaisesta jokseenkin väistämättömästä uhasta. Köyhtyminen on kuitenkin tapahduttava tasapuolisesti suhteellisia tuloeroja kasvattamatta. Muussa tapauksessa kurjistuva kansanosa nostaa päätään ja viimeistään enemmistönä tasaspainottaa tilanteen äänestyskäyttäytymisellään edellyttäen, että valta säilyy demokraattisesti valituilla elimillä, mikä sekään ei ole itsestäänselvyys.
"Kumpi on ongelma työttömyys vai sen seuraukset ?"
Kummastakaan ei tarvitse tulla ongelmaa. Työt työhaluisille, kansalaispalkka kaikille tasapuolisesti, kolmas sektori nousuun. Kyllä ihminen mielekästä sosiaalista puuhasteltavaa keksii, on aina keksinyt.
Markkinavoimat meitä heittelevät.Suomen on vain pyrittävä etsimään paikkansa maailmantaloudessa.
Osa teollisuuttamme on joutunut tilanteeseen jossa tavaraa ei kannata valmistaa, jolloin joudutaan irtisanomaan sen tekemisessä työllistetyt ihmiset. He menettävät työnsä, toimeentulonsa ja hyödykkeiden ostamismahdollisuuden. Deflaatiotilanteessa taloudellisen toiminnan kannattavuus putoaa niin alas että syntyy yleinen lama.
Deflaatio siis tarkoittaa hintojen kääntymistä laskuun, joka helposti muuttuu alenevien palkkojen, konkurssien ja nousevan työttömyyden kierteeksi.
Yhä useamman asiantuntijan mielestä deflaatio on nyt suurempi riskitekijä kuin kaikkien keskuspankkien perinteinen perivihollinen inflaatio.
Tuo pienellä palkalla työllistäminen antaa vain jatkoaikaa etsiä tuottavia ratkaisuja,mutta samalla se syö pohjaa tulevaisuudelta.
Nyt pitäisi jo kyetä kertomaan ettei kaikille ole jatkossa sellaista työtä jonka varaan voisi elämänsä rakentaa.