Äänestää ei pidä ketään sellaista, joka ei edusta.
Ajattelussamme on (opittu) ristiriita siitä, että et saa nykysysteemissä äänestämällä itsellesi edustajaa, mutta tästä huolimatta pidät äänestämistä vähimpänä mahdollisena vaikuttamisena. Se ei täytä edes vaikutusmahdollisuuden määritelmää.
Itse asiassa äänestäminen voi toimia vain väliaikaisena ratkaisuna tilanteessa, jossa sinä olet jo kokenut ja vakiintunut kansalaisvaikuttaja. Silloin sinä tiedät mitä kysymyksiä edustajasi on käsiteltävä, miten hänen toimittava, ja kuinka hyvin hän pystyy hoitamaan asioita sinun poissaollessasi.
Katsos, valtio sanoo sinulle, että äänestäminen on vaikutustapa, mutta ei kerro sinulle sitä, että sinulla itselläsi pitäisi olla valtaa. Et voi tietää miten edustaja edustaa sinua vaikeissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, koska et tiedä niistä mitään. Sen sijaan eliitti käyttää sinun tietämättömyyttäsi ja sokeaa vallan luovuttamista, eli äänestämistä, oman asemansa korottamiseen.
Äänestämistä ei tule ihannoida tai korottaa joksikin ihmeen perusoikeudeksi, joka tekee demokraattisen poliittisen järjestelmän, vaan sen sijaan pitää luoda aidosti sellainen valtatilanne, jossa edustajan itselleen valitseva tekee sen tietoisena ja kyvykkäänä omien asioidensa ajamiseen, ja on koska tahansa kykenevä ottamaan ohjat _takaisin_ käsiinsä.
Koska äänestäminen korotetaan tällaiseen asemaan, edustuslaitos toimii suljettujen ovien takana ja äänestämise nuskotellaan olevan kansalaisen paras keino vaikuttaa, se täytyy palauttaa oikeaan merkitykseensä valtaa omaavan kansalaisen sanansaattajan valintana. Sitä varten meidän on keskusteltava poliittisen järjestelmän muuttamisesta siten, että äänestäminen korvataan kansalaisvallalla.
Ajattelussamme on (opittu) ristiriita siitä, että et saa nykysysteemissä äänestämällä itsellesi edustajaa, mutta tästä huolimatta pidät äänestämistä vähimpänä mahdollisena vaikuttamisena. Se ei täytä edes vaikutusmahdollisuuden määritelmää.
Itse asiassa äänestäminen voi toimia vain väliaikaisena ratkaisuna tilanteessa, jossa sinä olet jo kokenut ja vakiintunut kansalaisvaikuttaja. Silloin sinä tiedät mitä kysymyksiä edustajasi on käsiteltävä, miten hänen toimittava, ja kuinka hyvin hän pystyy hoitamaan asioita sinun poissaollessasi.
Katsos, valtio sanoo sinulle, että äänestäminen on vaikutustapa, mutta ei kerro sinulle sitä, että sinulla itselläsi pitäisi olla valtaa. Et voi tietää miten edustaja edustaa sinua vaikeissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, koska et tiedä niistä mitään. Sen sijaan eliitti käyttää sinun tietämättömyyttäsi ja sokeaa vallan luovuttamista, eli äänestämistä, oman asemansa korottamiseen.
Äänestämistä ei tule ihannoida tai korottaa joksikin ihmeen perusoikeudeksi, joka tekee demokraattisen poliittisen järjestelmän, vaan sen sijaan pitää luoda aidosti sellainen valtatilanne, jossa edustajan itselleen valitseva tekee sen tietoisena ja kyvykkäänä omien asioidensa ajamiseen, ja on koska tahansa kykenevä ottamaan ohjat _takaisin_ käsiinsä.
Koska äänestäminen korotetaan tällaiseen asemaan, edustuslaitos toimii suljettujen ovien takana ja äänestämise nuskotellaan olevan kansalaisen paras keino vaikuttaa, se täytyy palauttaa oikeaan merkitykseensä valtaa omaavan kansalaisen sanansaattajan valintana. Sitä varten meidän on keskusteltava poliittisen järjestelmän muuttamisesta siten, että äänestäminen korvataan kansalaisvallalla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisi varmaan ihan hyvä systeemi tuo mikä se nyt oli suorademokratia vai?
Mutta eikö sellainen vaadi aika paljon perehtymistä aiheeseen josta piäisi sitten suoraan esimerkiksi äänestää?
Osale ihmisistä se sopinee jos on aikaa perehtyä kaikkeen siihen mikä on tarpeellista jotta voisi sitten toimia mielestään oikein.
Mutta kun monenkin meidän elämä on työtä,kotia,lapsia.
Pitää huolehtia että lapsilla on hyvä olla kotona ja koulussa,pitää huolehtia työasioista ja kodista ynnä puolisonkin tarpeista,unohtamatta isovanhempia eli puuhaa riittää.
Tähän jos lisätään vielä poliittiseen vaikuttamiseen tarvittava aika että voit tehdä päätöksen sitten aikanaan oikein,niin veikkaa että moneltakaan ei se enää onnistu ja tulee kysyttyä naapurilta mitä äänestit:)
Itse ole aika tyytyväinen tilanteeseen jossa "valtuuttamani" henkilö hoitaa homman,mutta toki siihen sisältyy mainitsemasi riski.
Siksi onkin hyvä että kausi on vain neljävuotta,eli jos menee pieleen,niin äänestetäänpäs toista.
Tämä toimii minulla toistaiseksi,koska en ehdi ottamaan selvää kaikesta,mutta jos tilanne muuttuu,niin sitten katsotaan uudestaan:)
sano ensin, ymmärrätkö äänestämisen mahdottomuuden? Ei ole mitään rationaalista syytä jatkaa sitä, ja se voi pelkästään vahingoittaa omaa asemaamme. En keskustele mistään muusta ennen kuin tunnustat pointtini, muutenkin kuin vain myöntämällä riskejä olevan. Äänestäminen johtaa huonoihin asioihin, joita ei voi ottaa pelkkinä hallittavina riskeinä.
Ehkäpä en sitten ymmärrä,mutta melko hyvin on saatu asiat tässä maassa hoidettua äänestämälläkin vai mitä?
Parantamisen varaa kyllä on sen myönnän,mutta en oikein jaksa uskoa että äänestämättömyydellä asiamme olisivat jotenkin paremmin,tosin en ole selvänäkijä myönnän.
vaan poliittisen käyttäytymisen muuttamisesta äänestämisestä oman vallan käyttöön. Saitko?
...ja mitä tämä kansalaisvalta käytännössä olisi? Se olisi kansalaisten vallan lisäämistä juuri niissä käytännön asioissa, missä kansalaisilta juuri nyt puuttuu heille kuuluva valta.
Ajatellaanpa esimerkiksi työpaikkaa. Työpaikalla pitää valtaa tuotantotilojen ja tuotantovälineiden omistaja palkkaamiensa johtajien välityksellä. Jossakin mielessä tilanne on siis sama, mitä valtionkin tasolla, koska äänestäjä palkkaa kansanedustajat puolestaan työhön muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Kummassakaan tapauksessa ei kansan valta toteudu.
Työpaikalla kansan valta toteutuisi lakkauttamalla omistus. Lakkauttamalla konkreettisesti, mutta myös siinä mielessä, että omistus ei olisi yksissä käsissä periytyvänä massana, tai valtamerien takana kasvottomana riistäjänä.Omistamiseen liittyvä tieto ja taito tulisi saada myös työn tekijöiden hallintaan. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että vasta siinä vaiheessa, jolloin aletaan keskustelemaan siitä ketä ja kuinka paljon väkeä laitetaan pihalle, vasta siinä vaiheessa työntekijän edustajaa kuullaan(tosin vailla mitään merkitystä).
Edellisestä on suora yhteys ruohonjuuritasolle. Kaikenlaisiin neuvostoihin, joissa voisi käytännönläheisemmin miettiä miten hommat hoituisivat kylä-kaupunginosa, ja sitä kautta kaupunkitasolla.
Valtaa olisi siis hajautettava. Raha olisi myös hajautettava. Ihmisten olisi itse otettava se valta, mikä on nyt talouselämän eliitillä, kahdellasadalla edustajalla ja heidän kauttaan muutamalla sadallatuhannella virkamiehellä.
Onko kansa valmis ja kykenevä ottamaan sille kuuluvan vallan? Jos ajattelemme vaikkapa työpaikkaa vastaus saattaisi olla kyllä. Mutta se vaatii juuri koko homman uudelleenajattelemista.Työtehtävien uudelleenmiettimistä siltä pohjalta, ettei kukaan tuntisi työpaikalla kuuluvansa vain johonkin hyväksikäytettävään luokkaan, josta imetään valtamerentaikaisen omistajan hyväksi kaikki ja sitten paiskataan pellolle.Myös työntekijän on päästävä tuntemaan mitä on valta ja vastuu. Mitä on mielekkäästä työstä koituva ilo. Lähtökohtaisesti se vaatisi sitä, että työn tekijöillä olisi enemmän koulutusta ja sitä kautta tietoa miten homma hoituu myöskin niiden tehtävien osalta, jotka ovat tähän asti olleet eräänlaisen mystiikan verhoamia.
Vielä tänään työpaikka on hierarkkinen erilaisiin yhteiskuntaluokkiin perustuva organisaatio, missä työn tekijä on ulkopuolella kaiken sen tiedon, mikä määrää hänen kohtalonsa vaikkapa työpaikan pysyvyyden suhteen.
Jos valtaa hajautetaan riittävästi, valtakunnallisen äänestämisen voi tosiaan lopettaa.