eriarvoisuuden poistamiseksi.
Köyhyys ja työttömyys, niistä seuraavat päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vanhempien uupuminen ovat tärkeimpiä syitä siihen, että yhä useampi lapsi joutuu kokemaan vakavia hoivansa laiminlyöntejä.
Laman seuraukset koskettavat hyvin suurta joukkoa lapsia ja ne näkyvät muun muassa lasten huostaanoton lisääntymisenä. Tällä hetkellä jo 15 000 lasta elää sijoitettuna oman kotinsa ulkopuolelle ja määrä olisi vielä suurempikin, elleivät kunnat rahapulassaan pitkittäisi huostaanottoja
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on lisääntynyt vuodesta 1987. Sama suunta näkyy avohuollossa olevien lasten määrässä. Edellisiä on noin 14000 ja jälkimmäisiä noin 60000. Köyhissä perheissä elää yli 130000 lasta.
Kansallinen lapsiasiain strategia voitaisiin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.
Tavoitteena voisi olla lasten pahoinvoinnin puolittaminen.
Onko Kokoomuksella tarvetta ajaa lasten asemaa vaikka lapsella ei olekkaan äänioikeutta ?
Köyhyys ja työttömyys, niistä seuraavat päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vanhempien uupuminen ovat tärkeimpiä syitä siihen, että yhä useampi lapsi joutuu kokemaan vakavia hoivansa laiminlyöntejä.
Laman seuraukset koskettavat hyvin suurta joukkoa lapsia ja ne näkyvät muun muassa lasten huostaanoton lisääntymisenä. Tällä hetkellä jo 15 000 lasta elää sijoitettuna oman kotinsa ulkopuolelle ja määrä olisi vielä suurempikin, elleivät kunnat rahapulassaan pitkittäisi huostaanottoja
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on lisääntynyt vuodesta 1987. Sama suunta näkyy avohuollossa olevien lasten määrässä. Edellisiä on noin 14000 ja jälkimmäisiä noin 60000. Köyhissä perheissä elää yli 130000 lasta.
Kansallinen lapsiasiain strategia voitaisiin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.
Tavoitteena voisi olla lasten pahoinvoinnin puolittaminen.
Onko Kokoomuksella tarvetta ajaa lasten asemaa vaikka lapsella ei olekkaan äänioikeutta ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kokoomuksella on nimenomaan tarvetta tehdä Suomesta hyvä paikka elää ja asua. Lasten ja heikkojen tarpeet ovat Kokoomuksenkin tarpeita.
Valtiolle ja kunnille jatkuva lasten ja perheiden ongelmia korjaavien kalliiden erityispalveluiden kysynnän kasvu tulee kalliiksi.
Korjaavien erityispalveluiden (lastensuojelu, lastenpsykiatria, osin erityisopetus) kysynnän jatkuva ja jo pitkään jatkunut kasvu osoittaa, että lasten ongelmiin puututaan liian myöhään. Tämän seurauksena myös kuntien kustannukset kasvavat.
Kykyä ja taitoa on, kansantalous antaa raamit. Tästä asiasta sivumenen mainiten: esimerkiksi erityisopetuksen kysynnän jatkuva kasvu ei ole suinkaan merkki erityisopetuksen tarpeen jatkuvasta kasvusta.
Inklusiivinen koulumalli,. jossa jokainen lapsi saa olla samalla luokalla, myös tuetusti on saanut valtavan menestyksen esimekriksi USA:ssa. Kysehän ei siis ole erityisopetus ilman tukea, vaan tarvittavan tuen tuominen tavalliseen, lähikouluun. Inklusiivinen järjestelmä ei ole edes välttämättä halvempi, mutta enemmän ihmisoikeuksia kunnioittava ja ennenkaikkea tehokkaampi lasten kannalta.
Raamit eivät ole ennenkään olleet rajoittamassa tilanteessa jolloin on tehtävä valinta huonon ja paremman vaihtoehdon välillä,vaan paremminkin määräävänä on ollut se mikä ryhmä on ollut asialla.
Ikääntyvän Suomen niukoista voimavaroista eli lapsista ja nuorista on pidettävä mahdollisimman hyvää huolta.
Nuorten osalta Suomella ei ole vara tehdä virheinvestointeja.
Mitä tulee erityisopetuksen tarpeen jatkuvaan kasvuun,osa eritysopetuksen tarpeesta tulee integraation kautta.Myös opettajille on asetettu korkeampaa vaatimus- ja osaamistasoa.
Osa erityisopetuksen resursseista joudutaan käyttämään oppimisvaikeuksissa olevien oppilaiden tukemiseen.Mikäli lasten ja nuorten ongelmien syihin pystyttäisiin vaikuttamaan ajoissa ei lapsen kehitys vaarantuisi,eikä lapsi muodostaisi itsestään negatiivista kuvaa.Vähäiset erityisopetuksen resurssit voitaisiin kohdentaa lasten menestyksen parantamiseen eikä vain selviämiseen koulutyöstä rimaa hipoen.
Myös lahjakkaat oppilaat tarvitsevat erityisopetuksen antamia mahdollisuuksia.
Inklusiivinen kasvatus on kehittynyt tarpeesta saada kaikille oppilaille järjestetyksi heidän yksilöllistä oppimistaan tukeva koulu.
Käsittääkseni nykyiset luokkakoot ovat liian suuria opettajien kannalta katsottuna.
Vanhempien jaksamisongelmat liittyvät varmaankin aika paljon nykyajan työelämään, missä vaatimukset ovat vain kasvaneet koko ajan.
Ihmiset kuluttavat monesti itsensä loppuun rahan takia - myös lapset kärsivät.
Tarvitaan tutkimustietoa lasten pahoinvoinnin laajuudesta ja erityisesti sen syistä.
Arviolta kolmasosalla suomalaisista lapsiperheistä on joko päihde-, väkivalta- tai toimeentulo-ongelmia. Perheiden vaikeudet heijastuvat lasten kasvaneina ongelmina päivähoidossa ja kouluissa.
Tehokkuuden ja tuottavuuden ihannointi yhteiskunnassamme näkyy rankentuneena lapsuutena, sillä myös menestyneiden vanhempien lapsilla esiintyy ongelmia.
Lasten näkökulmasta on aivan yhden tekevää, onko vanhempi juopottelemassa vai tekemässä rahaa, jos hän ei pysty täyttämään lapsen perustarpeita.