Evoluutiossa suuret muutokset ekojärjestelmässä aiheuttaa korttitalon sortumisen eli valtavan joukkotuhon. Lajien tuhoutuminen supistaa muiden eliölajien toimeentulomahdollisuuksia! Lajien tuho kiihtyy josta seuraa katastrofi.
Eikö talouselämässä päde sama. Kuten viimevuosikymmenen alussa jolloin jankutettiin lamaa joka välissä! Talouden liitokset alkoivat natista ja sen seurauksena lama lähti käyntiin. Sitten tuhottiin järjestelmällisesti ja häikäilemättömästi yrityksiä joilla oli elin mahdollisuuksia. Ajettiin talouselämä alas jonka seurauksena syntyi valtaava työttömyys. Ei ollut yrityksiä työllistämässä. Tapahtui tämä lumipalloilmiö!
Onko siitä opittu mitään? Tuskinpa! Eliöiden moninaisuus ruokkii yhteisön toimintaa. Samoin talouden, työpaikkojen, ikärakenteen, toimintamahdollisuuksien…. Nyt tiettyjä ryhmiä kuristetaan ja ajetaan ahdinkoon. Onko se oikeaa toimintaa. Osaavatko nykyiset johtajat toimia laaja-alaisesti niin että heillä olisi näkemystä ja tietoa päätöstensä seurauksista? Epäilenpä! He kulkevat läpät silmillä härskisti omaa etuaan ajaen sekä yhteiskuntaa ajatellen tyrien!
Eikö talouselämässä päde sama. Kuten viimevuosikymmenen alussa jolloin jankutettiin lamaa joka välissä! Talouden liitokset alkoivat natista ja sen seurauksena lama lähti käyntiin. Sitten tuhottiin järjestelmällisesti ja häikäilemättömästi yrityksiä joilla oli elin mahdollisuuksia. Ajettiin talouselämä alas jonka seurauksena syntyi valtaava työttömyys. Ei ollut yrityksiä työllistämässä. Tapahtui tämä lumipalloilmiö!
Onko siitä opittu mitään? Tuskinpa! Eliöiden moninaisuus ruokkii yhteisön toimintaa. Samoin talouden, työpaikkojen, ikärakenteen, toimintamahdollisuuksien…. Nyt tiettyjä ryhmiä kuristetaan ja ajetaan ahdinkoon. Onko se oikeaa toimintaa. Osaavatko nykyiset johtajat toimia laaja-alaisesti niin että heillä olisi näkemystä ja tietoa päätöstensä seurauksista? Epäilenpä! He kulkevat läpät silmillä härskisti omaa etuaan ajaen sekä yhteiskuntaa ajatellen tyrien!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tulosvastuu tuottaa keskinkertaista tiedettä (13.3.2003)
Määrä nakertaa laatua myös tieteessä. Talouselämästä kopioitu tulosvastuun periaate lisää tutkijoiden halua julkaista, mutta samalla tuotosten taso laskee.
Näin on käynyt ainakin Australiassa, missä otettiin 1993 käyttöön tulosvastuuseen perustuva rahanjakomalli: mitä enemmän julkaisuja, sitä suuremman potin yliopisto ja sen laitokset saivat. Uusi malli innosti tutkijat julkaisemaan töitään erityisesti heikkotasoisissa tieteellisissä sarjoissa. Julkaisumäärän kasvu niin sanotun korkean impaktiluvun huippulehdissä oli vaatimaton.
Tiedelehtien impaktiluvut määräytyvät sen mukaan, kuinka usein niissä julkaistuihin tieteellisiin töihin muut tutkijat viittaavat. Mitä parempi työ on, sitä enemmän se saa viittauksia. Vastaavasti mitä korkeampi on julkaisusarjan impaktiluku, sitä tiuhempi seula odottaa lehteen tarjottua artikkelia.
Australialaistutkijoiden havainnot julkaisi Nature-lehti. Asiasta kerrottiin myös Duodecim –lehden uutispalstalla.