EU:n ulkopuolisilla mailla pieni työttömyys. Kun liityttiin eu:hun eliitti sanoi "eu antaa työpaikkoja". ,,,mites tässä näin kävikään,,,?
Teollisuus menee kiinaan hurjaa vauhtia - EU ON VUOSITUHANNEN SUURIN PETOS !!!!!!!!!!
Teollisuus menee kiinaan hurjaa vauhtia - EU ON VUOSITUHANNEN SUURIN PETOS !!!!!!!!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/CA718084858DD484C2256B4D00370B26
Norjalaiset voivat hyvin
4/2006
Norja kuuluu maailman kärkijoukkoon melkein millä hyvänsä mittarilla mitattuna. Vuosi toisensa jälkeen Norja komeilee YK:n kehitysohjelman maiden hyvinvointia vertailevan HDI-listauksen (Human Development Index) kärjessä. Indeksillä mitataan taloudellisten tekijöiden lisäksi koulutukseen ja terveydentilaan liittyviä tekijöitä eli valtion edellytyksiä taata kansalaisilleen hyvä elämä. Se tuntuu norjalaisilta onnistuvan.
Norjan työttömyysaste oli vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla noin 3,8 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa täystyöllisyyttä ja monilla aloilla jopa työvoimapulaa. Kun muualla maailmassa ponnistellaan työttömyyden vähentämiseksi, Norjan hallituksen ongelmana on jopa liian matala työttömyysaste.
Työvoimapula vaivaa erityisesti terveydenhoito- ja sosiaalialaa, mutta pulaa on myös rakennustyöntekijöistä ja insinööreistä.
Julkisen sektorin kehittäminen on vaikeutunut, kun esimerkiksi lastentarhoihin ja vanhustenhuoltoon on lähes mahdoton löytää tarpeeksi henkilöstöä. Ratkaisua on haettu rekrytoimalla ulkomailta. Korkea palkkataso on houkutellut runsaasti työntekijöitä etenkin naapurimaista Ruotsista ja Suomesta sekä Puolasta.
Norja on YK:n perustajajäsen ja ollut Natossa jo vuodesta 1949, mutta Euroopan Unionille norjalaiset ovat sanoneet ”ei” jo kahteen kertaan vuosina 1972 ja 1994. Vuoden 1994 äänestyksen tulos oli tiukka: 52 % – 48 %. Uutta kansanäänestystä ei kaavailla järjestettävän ainakaan nykyisen hallituksen kaudella ennen vuotta 2009. Yleinen mielipide EU:sta on yhä jakautunut, niukka enemmistö kannattanee riippumattomuutta.
Norja tekee aktiivista rauhantyötä ja antaa kehitysapua suhteessa kansantuotteeseen eniten koko maailmassa. Taloudeltaan vahvalla maalla on siihen varaa. Norjalla ei ole lainkaan ulkomaista velkaa.
Noin 40 prosenttia Norjassa tuotetuista hyödykkeistä ja palveluista menee vientiin. EU:n osuus viennistä on noin kolme neljännestä, ETA-jäsenyys takaa pääsyn unionin markkinoille.
Norjan talous on aina ollut riippuvainen maan laajoista luonnonvaroista: ensin kalastuksesta, metsäteollisuudesta, merenkulusta ja laivanrakennuksesta ja myöhemmin öljystä ja kaasusta. Pohjanmeren öljyvarannot löydettiin vuonna 1969, ja öljyn ja kaasun tuotanto alkoi vuonna 1977.
Nykyisin Norja on Euroopan suurin öljyntuottaja. Kotimarkkinat ovat pienet, joten suuri osa tuotannosta myydään ulkomaille. Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen Norja on maailman kolmanneksi suurin öljynviejä. Se on myös merkittävä kaasuntoimittaja ja kattaa tuotannollaan noin 11 prosenttia Euroopan kulutuksesta. Valtaosa Norjan omasta sähköstä tuotetaan vesivoimalla.
Öljyn vaurastuttamassa Norjassa tiedetään, ettei mustaa kultaa riitä loputtomiin. Viime vuosikymmenten aikana maata on tietoisesti kehitetty luonnonvaroihin perustuvasta taloudesta tietoyhteiskunnaksi. Öljytulojen sijoitus on vakituinen teema julkisessa keskustelussa. Valtio on varautunut tulevaan massiivisella rahastolla, jonka arvon lasketaan nousevan jopa 2 000 miljardiin kruunuun (236,5 miljardia euroa) vuosikymmenen loppuun mennessä.
Valtio on sijoittanut myös esimerkiksi matkailuelinkeinon kehitykseen. Norjan luonto tarjoaa valtavan turismipotentiaalin. Matkailu onkin maan nopeimmin kasvavia eli