http://www.suomenmaa.fi/vaalikone.html
Eli Keskusta on suurin puolue suurimmassa osassa kunnista. Tämähän on se aluepolitiikan pienin yksikkö, jota siis keskustan mandaatilla ollaan vuodesta toiseen hajoitettu. Taitavatkin talousluvut olla yhtä tuttuja kenttäväelle, kuin Jäätteenmäelle.
Jos talous menee perseelleen jo noin pienessä mittakaavassa, millaista tuhoa tuo tullessaan koko maan johtaminen?
Eli Keskusta on suurin puolue suurimmassa osassa kunnista. Tämähän on se aluepolitiikan pienin yksikkö, jota siis keskustan mandaatilla ollaan vuodesta toiseen hajoitettu. Taitavatkin talousluvut olla yhtä tuttuja kenttäväelle, kuin Jäätteenmäelle.
Jos talous menee perseelleen jo noin pienessä mittakaavassa, millaista tuhoa tuo tullessaan koko maan johtaminen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Merijärvi | Puolueiden äänimäärät ja paikat
Puolue / Paikat K1996 / Paikat K2000
KESK / 17 / 16
E25 / 0 / 1
Minkähän takia??
Onneksi olkoon Merijärvi!
Hmmm, eiköhän se ole niin, että kunnan on elettävä niillä rahoilla ja resursseilla kuin sillä on. Tarkistappa sinä kuka on tätä maata hallinnut kahdeksan vuotta ja mihin on raha pantu. Aluepolitiikkaan? Ehkä kasvukeskuksiin, ja sehän on Lipposen mielestä jo riittävää aluepolitiikkaa. Muut kunnat pärjätköön omillaan ja jos eivät pärjää niin liittykööt lähimpään kasvukeskukseen. Niinhän? Pitäisikin ehkä kaikkien kuntien liittyä Helsinkiin niin oltaisiin kaikki yhtä suurta perhettä... Kuntien taloutta on VALTION toimesta kiristetty aivan ääriään myöten. Ei siinä paljon auta kunnallispolitiikon ruttuilla kun valtio ottaa vaan rahaa pois mutta sysää samalla toisella kädellä lisää tehtäviä kunnan huolehdittavaksi!
Onneksi Keskusta on suurin puolue suurimmassa osassa Suomen kunnista. Se on ainoa syy miksi kunnat ovat vielä elossa. Jos demarit/kokoomus olisivat tuoneet jotain hyvää kunnille, muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla, niin kartta värityksineen saattaisi olla toisennäköinen. Mutta nyt ei auta muun maan kuin luottaa Keskustaan.
Keskustalainen syntipukki-perinne parhaimmillaan:
Pauli Saapunki (kesk.) Soneran hallintoneuvostossa ja keskusta heittää syyt hallituksen niskaan. On ollut kovin hiljaista Sonera-rintamalla viime aikoina.
Kuinka monta miljardia keskustavetoinen hallitus tällä kestaa tuhlaa?
*22.10.2001: Sonera-kirjasta:
"Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen
totesi:
"Kyllä tässä kasa aika pahoja strategisia virheitä kaatuu
päälle." Enempää Pekkarinen ei voinut elämöidä tuolloin, sillä
Keskustan oma mies, kansanedustaja Pauli Saapunki toimi Soneran
hallintoneuvoston puheenjohtaja. Saapunki tuki aktiivisesti
Relanderin toimia viimeiseen asti, kunnes Soneran
hallintoneuvosto lakkautettiin maaliskuussa 2001."
"Soneran hallintoneuvoston puheenjohtajana olen voinut myöskin
osallistua yhtiön hallitustyöskentelyyn. Voin kertoa, että heti
ensimmäiseen hallituksen kokoukseen osallistuttuani jouduin
tilanteeseen, jossa päätettävänä oli 4 000 miljoonan markan
sijoittaminen amerikkalaisiin telealan yrityksiin. Tuolloin
sisäinen tuntemukseni oli kuin olisin tarvinnut omalle
istuimelleni turvavyön."
Koillissanomat 5.1.1999: Kuusamolainen kansanedustaja Pauli
Saapunki kertoi eilen olleensa kovin yllättynyt Soneran
tuoreimmista uutisista.
- Ne olivat minulle suuri yllätys. Päivän on soinut puhelin ja
olen ollut tänään useastikin yhteydessä Helsinkiin. Arvelen,
että Soneran hallintoneuvosto kokoontuu melko pian, itsekin
tuohon hallintoneuvostoon kuuluva Saapunki raportoi Oulun
seutuvilta.
Saapunki sanoi edelleen luottavansa Soneraan.
- Sonera on alansa lippulaiva Suomessa ja sen tuotekehitys on
maailman ehdotonta kärkeä. Tästä on hyvänä esimerkkinä
koillismaalaisten käytössä oleva Tiedon valtatie -hanke, jota
parempaa ei löydy Suomesta, eikä koko maailmasta.
Saapunki toivoi, että Soneran osakekurssit eivät lähde
tippumaan. - Pientä notkahdusta voi toki olla odotettavissa,
Saapunki arveli.
Pauli Saapunki 20.6.2000 Eduskunnassa
"Olen seurannut Relanderia hänen toimintojensa kautta Sonerassa
ja niihin toimintoihin liittyen minulla on täysi luottamus
häntä kohtaan."
Saapunki 26.1.2001 Koillissanomissa:
Soneran johdossa ei ole ongelmia
Soneran hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Pauli
Saapunki (kesk.) sanoo, ettei hän ole huomannut Soneran
johdossa ongelmia.
Saapunki totesi, että Soneran strategiana on ollut hakeutua
Yhdysvaltain ja Saksan matkapuhelinmarkkinoille, jotta yhtiö
turvaisi asemansa jatkossa.
- Soneran tavoitteena on pysyä Euroopassa merkittävimpien
teleoperaattoreiden joukossa, Saapunki kommentoi lehtitietoja,
joiden mukaan Soneran nykyjohdolla olisi merkittäviä ongelmia.
Pauli Saapunki 7.2.2001 Iltalehdessä
"Soneran johto sai hallintoneuvoston saumattoman tuen."
Pauli Saapunki 9.2.2001 Hallintoneuvoston hätäkokouksen jälkeen
"Jos jossain perheessä lapset menee kertomaan, että isä löi
äitiä, tai äiti menee kertomaan, että poika antoi isälle
turpaan eilen, niin sen perheen elämä ei ole helppoa
jatkossakaan ja minusta tässä on samanlaisesta asiasta kysymys."
Pauli Saapunki 9.2.2001 Hallintoneuvoston hätäkokouksen jälkeen
"Jos Sonera ei olisi mennyt Saksaan, olisi käynyt aivan samalla
tavalla kuin jos se olisi Suomessa jättänyt menemättä nmt:stä
gsm:ään, jolloin Soneraa ei juuri enää olisi, eikä sitä varmaan
olisi jatkossakaan, jos ei se umtsiin olisi mennyt. Sen riskin,
kun se kestää ... ... siitä tulee vielä valtavan hyvä yhtiö.
Näin uskon."
Pauli Saapunki 13.6.2001 Eduskunnassa
Sonera-kirja:
” Kansa kohahti Soneran kaaoksen laajuutta
Kansa kohahti ja Soneran ongelmista tuli kertaheitolla
pitkäaikainen pääpuheenaihe mediaan. Kos-ka uutinen oli
yllättänyt Relanderin täysin, hän piti välittömästi
sisäpiirinsä kanssa kriisikokouksen.
Soneran strategiajohtaja ja Relanderin sisäpiirin jäsen Jan
Werner lensi ensimmäisellä koneella Lontoosta Soneran
pääkonttoriin Vallilaan osallistuakseen kokoukseen. Sisäpiirin
jäsenten naamat olivat totiset ja heitä pelotti. Relanderilta
odotettiin ratkaisuja tähän kiusalliseen takaiskuun. Niitä ei
tullut. Sen sijaan Relander kiukutteli ja raivosi
sisäpiirilleen ja syytti heitä tilanteesta. Sisäpiiri oli
ihmeissään ja entistä enemmän peloissaan. Tätä ei saanut
kuitenkaan näyttää julkisuuteen.
Soneran hallintoneuvoston puheenjohtaja, keskustan
kansanedustaja Pauli Saapunki astui Talosen ja Relanderin
sijasta TV-kameroiden eteen ja vakuutti, että kaikki oli
kunnossa Sonerassa. Ei ollut, mutta Saapunki ilmoitti näin
ilman parempaa tietoa. Saapunki oli siviiliviraltaan
meijeripäällikkö, eikä ollut kovin syvällisesti selvillä
Soneran tilanteesta. Poliitikon veri kuitenkin veti kameroiden
eteen.
Soneran hallituksen puheenjohtaja Markku Talonen myönsi
Helsingin Sanomien 25.1.2001 jutussa vain että, ”aina on
jännitteitä ja pitääkin olla”. Kysyttäessä Soneran strategiasta
Talonen vastasi: ”Se on se, että panostamme näiden
palveluliiketoimintojen kehittämiseen voimakkaasti.
Palveluliiketoiminnoissa kolme tytäryhtiötä, Zed, SmartTrust ja
Plaza, ovat kaikkien pisimmällä, mutta eivät ainoita.” Lausunto
paljasti kadunmiehellekin, että Soneralla ei ole hajuakaan
strategiasta, jos kerran yrityksen hallituksen
puheenjohtajakaan ei osaa tuon parempaa lausua. Strategiana oli
siis se, että ei ole strategiaa.”
- - -
” Yhtiökokous vaihtoi hallituksen ja lopetti hallintoneuvoston
Relander oli onnistunut pitämään Soneran tilan salassa, ja
kriisin paljastuminen tuli yllätyksenä myös Lipposen
hallituksen sisäpiirille. Olli-Pekka Heinonen laitettiin
hoitamaan asia kuntoon ja keräämään poliittiset pisteet
hallitukselle.
Soneran yhtiökokous kokoontui 21.3.2001. Kokouksesta odotettiin
värikästä. Olli-Pekka Heinonen oli ilmoittanut jo aiemmin
hylkäävänsä yhtiökokouksessa Soneran johdon vaatiman uuden
optiojär-jestelmän. Lipposen hallituksen sisäpiiri oli
kirjoittanut käsikirjoituksen Olli-Pekka Heinoselle yh-
tiökokousta varten. Tällä käsikirjoituksella piti ostaa
takaisin valtio-omistajan menetettyä mainetta pörssiyritysten
omistajajohtajana. Kyseessä oli itse asiassa myös koko Lipposen
hallituksen maine.
Pauli Saapunki ei ilmaantunut enää kameroiden eteen
ilmoittamaan, että Sonerassa oli kaikki hyvin. Häneltä hävisi
hallintoneuvosto alta.”
- - -
” Soneran uusi strategia
Uusannin yhteydessä Sonera julkisti uuden strategiansa. Soneran
hallituksella oli hyvin vähän tilaa uuden strategian
muotoilussa. Uuden strategian mukaan Sonera palaa lähtöruutuun
eli keskittyy kotimaan matkaviestintään ja karsii rajusti
tappiollista palveluliiketoimintaansa Zedin, Plazan ja
SmartTrustin osalta. Yhtiö ilmoitti jäädyttävänsä rahapulan
takia Saksan 3G-investoinnit. Olisi yhtä fiksua ostaa
miljoonien arvoinen auto pihaan ja ilmoittaa naapureille, että
nyt vain ei ole varaa os-taa polttoainetta siihen. Siinä olisi
naapureilla nauramista.
Soneran hallitus joutui siis tekemään täydellisen
lehmänkäännöksen Relanderin maailmanvalloitus-strategiaan.
Se oli pakko tehdä, sillä rahat olivat loppuneet kassasta ja
velkaa oli yli 20 miljardia markkaa, josta suuri osa
lyhytaikaista sellaista. Vielä tammikuussa 2001 Relander
ilmoitti ylimieli-sesti Taloussanomien haastattelussa
31.1.2001, että Soneran strategia oli hyvin harkittu, eikä näh-
nyt mitään syytä esittää uutta strategiaa.
Sonera palasi uudessa strategiassaan perinteisille vahvoille
alueilleen eli kotimaan matkapuhelin-toimintaan ja kiinteiden
puhelinverkkojen toimintaan. Osaamista ei löytynyt uuden
kansainvälisen palveluliiketoiminnan ja internetin alueella.
Sellaista osaamista ei ollut ehditty Soneraan rakentaa, mutta
tämä ei Relanderia haitannut.
Pääministeri Lipponen totesi julkisuuteen
22.10.2001: ”Soneralla on nyt hyvä hallitus, hyvä toimi-va
johto ja hyvä strategia.” Mitä muutakaan hän olisi voinut
todeta, sillä hän ja hänen ydinministe-rinsä olivat
hyväksymässä Saksan umts-luvan hankintaa ja Soneran uhkarohkeaa
maailmanvalloi-tusstrategiaa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen totesi
22.10.2001: ”Kyllä tässä kasa aika pahoja strategisia virheitä
kaatuu päälle.” Enempää Pekkarinen ei voinut elämöidä tuolloin,
sillä Keskustan oma mies, kansanedustaja Pauli Saapunki toimi
Soneran hallintoneuvoston puheenjohtaja. Saapunki tuki
aktiivisesti Relanderin toimia viimeiseen asti, kunnes Soneran
hallintoneuvosto lakkautettiin maaliskuussa 2001.
Pekkarinen lisäsi vielä: ”Kun on näin isoista asioista kysymys,
pitää jälkikäteen saada tieto siitä, missä kohdin meneteltiin
virheellisesti.” Tämä kirja vastaa toivottavasti Pekkarisen
toiveeseen.”
6.8.2002 Ilta-Sanomat ”Saapunki: Soneran umts-kaupoilla valtio-
omistajan lupa
Soneran entisen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja
Pauli Saapunki (kesk) kertoo tarkistaneensa, että umts-
kaupoille oli valtio-omistajan siunaus.
Saapungilla on eri käsitys umts-kauppojen tiedonkulusta kuin
esimerkiksi liikenne- ja viestintäministerillä Kimmo Sasilla
(kok), joka eilen kertoi, että kauppaa ei missään vaiheessa
käsitelty hallituksessa tai ministeriössä.
-Siinä (Soneran hallituksen) kokouksessa, jossa umts-asiaa
käsiteltiin (keväällä 2000) kysyin, että onko kaupasta
keskusteltu pääomistajan kanssa. Kyllä minun piti sitä kysyä,
ihan oman mielenrauhani kannalta, Saapunki sanoo.
Saapunki antaa ymmärtää, että valtio-omistaja oli, paitsi
tietoinen kaupasta, myös sen takana.
-Ei semmoista päätöstä tehty ilman, että selkänoja oli
kunnossa. Ei tästä maasta löydy sellaista yritystä, joka ei
selvitä tämäntasoisessa kaupassa pääomistajan kantaa."
Demarien Lipposen käskystä selvitys lopettettiin eikä asiasta saa puhu.Mitähän kaikkea niiläkin rahoilla olisi saanut aikaan?Nyt Lipponen jatkaa käsky linjaansa käskien ihmisiä demareita äänestämään.Onko vaalikarja todella niin yksinkertaista että hyppää kun Lipponen käskee??
Siionistit veivät Suomelta Soneran yhtä helposti kuin karkin lapselta.
http://bambuser.com/channel/Fucusa/broadcast/924319
http://www.youtube.com/watch?v=yTbdnNgqfs8 Interview - Confessions of an Economic Hit Man - Part I
Demarivetoinen kunta jossa tehtiin viime vuonna posotiivinen tulos. Keskusta vetoisia kuntia on paljon.
Posio, Ranua,Keminmaa, Tornio....
Negatiivinen on Demarikunta Rovaniemi, Vasemmistolainen Kemi, Kokoomus Espoo, Demari helsinki, Kokoomus Vantaa....
"Negatiivinen on Demarikunta Rovaniemi, Vasemmistolainen Kemi, Kokoomus Espoo, Demari helsinki, Kokoomus Vantaa...."
Niin...3 000 000 000 euron maataloustuesta ei kauheasti tule mainitsemiisi kaupunkeihin, koska peltopinta-ala lienee niissä melko pieni.