Maatalous Mikkelin maalaiskunnassa
Maanviljelyksen muuttuminen
Kaskenpoltosta peltoviljelyyn
Mikkelin maalaiskunnan maatalous perustui 1800-luvun alkuun asti pääosin kaskiviljelyyn. Kaskiviljely lähestyi kuitenkin tiensä päätä, sillä kaskeamiseen sopivat metsämaat oli kolottu ja poltettu viljaa kasvamaan jo ammoin, eikä metsä ehtinyt uusiutua ennen uutta polttamista. Vajaakasvuisen metsän kaskeaminen myös heikensi kaskesta saatua satoa. 1800-luvun puolivälissä Mikkelin seudulla oli paljon puuttomia poltettuja seutuja. Metsien tavaton hupeneminen olikin kaskenpolton näkyvin haittavaikutus.Onneksi adventisteja ei silloinkaan ollut ylenmäärin Suomessamme.
Maanviljelyksen muuttuminen
Kaskenpoltosta peltoviljelyyn
Mikkelin maalaiskunnan maatalous perustui 1800-luvun alkuun asti pääosin kaskiviljelyyn. Kaskiviljely lähestyi kuitenkin tiensä päätä, sillä kaskeamiseen sopivat metsämaat oli kolottu ja poltettu viljaa kasvamaan jo ammoin, eikä metsä ehtinyt uusiutua ennen uutta polttamista. Vajaakasvuisen metsän kaskeaminen myös heikensi kaskesta saatua satoa. 1800-luvun puolivälissä Mikkelin seudulla oli paljon puuttomia poltettuja seutuja. Metsien tavaton hupeneminen olikin kaskenpolton näkyvin haittavaikutus.Onneksi adventisteja ei silloinkaan ollut ylenmäärin Suomessamme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.