Näin se pyörii EU
Ay palkkaoffensiiviin talouslähitaloushistoriaa
1990-luvun laman jälkeen palkkojen osuus BKTlsta on painettu alas ja voittojen kammettu ylös vetoamalla
työllisyysvaikutuksiin ja globaaliin kilpailukyvyn säilyttämiseen - YRITYKSILLÄ EI OLE KOTIMAATA - mihin EU:TA tarvitaan.
Valtio on kompensoinut ammattiyhdistysliikkeen nielemät maltilliset tupot veronalennuksilla, jotka ovat rapauttaneet hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.
Suomalaisten palkat ovat nyt eurooppalaista mutasarjaa - portugal.
Yritykset taas ovat tutkitusti sijoittaneet voittonsa pitkälti ulkomaille, ja tämä on olennaista, maihin jossa palkat ovat parempia ja työmarkkinoiden sääntely tiukempaa kuin Suomessa. Samaan aikaan porvaristo vinkuu että liksat on pidettävä alhaalla ja työvoiman joustettava tai muuten ei pääoma täällä viihdy.
Suomalaisia palkansaajia on toisin sanoen kusetettu raskaasti ja aina.
Ammattiyhdistysliikkeen on korkea aika aloittaa aggressiivinen toiminta palkkojen nostamiseksi kertaluokkaa korkeammalle tasolle ja kansantulon jakautumisen muuttamiseksi. Tämä lisäisi sekä yksityistä että julkista kotimaista kysyntää muuhun Eurooppaan suuntautuvan pääomaviennin kustannuksella rapauttamatta hyvinvointivaltiota.
Ritva Pitkäsen tutkimus
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/04/mihin-katosi-kultamuna.html
Halpamaihin ei sijoitettukaan
1990-luvun kultamuna, teollisuusyritysten kokonaisvoitto oli 63 miljardia euroa. Mihin se meni? 35 miljardia euroa käytettiin sijoituksiin konserniyrityksiin. Suomalaisia työvoimakustannuksia valittavat yritykset ostivat toisia yrityksiä Hollannista, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta.
Mielenkiintoista on se, että sijoituskanta on suuri maissa, joissa palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomea korkeampi
ja joissa ei ole tapahtunut yhtä jyrkkää palkkojen kansantulo-osuuden laskua 1990-luvulla kuin Suomessa.
Vaikuttaakin siltä, että Suomen nykytasoa korkeampi palkkojen kansantulo-osuus ei merkitse kannattamatonta yritystoimintaa,
pohtii Pitkänen alkuperäisessä tutkimuksessaan.
KOKO SUOMI ON SIIS MATALAPALKKA-ALAA - POISLUETTUNA EK10 eteläranta 10 helsinki TYÖNTEETTÄJIEN KESKULITTO ala kullivittula.
Ay palkkaoffensiiviin talouslähitaloushistoriaa
1990-luvun laman jälkeen palkkojen osuus BKTlsta on painettu alas ja voittojen kammettu ylös vetoamalla
työllisyysvaikutuksiin ja globaaliin kilpailukyvyn säilyttämiseen - YRITYKSILLÄ EI OLE KOTIMAATA - mihin EU:TA tarvitaan.
Valtio on kompensoinut ammattiyhdistysliikkeen nielemät maltilliset tupot veronalennuksilla, jotka ovat rapauttaneet hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.
Suomalaisten palkat ovat nyt eurooppalaista mutasarjaa - portugal.
Yritykset taas ovat tutkitusti sijoittaneet voittonsa pitkälti ulkomaille, ja tämä on olennaista, maihin jossa palkat ovat parempia ja työmarkkinoiden sääntely tiukempaa kuin Suomessa. Samaan aikaan porvaristo vinkuu että liksat on pidettävä alhaalla ja työvoiman joustettava tai muuten ei pääoma täällä viihdy.
Suomalaisia palkansaajia on toisin sanoen kusetettu raskaasti ja aina.
Ammattiyhdistysliikkeen on korkea aika aloittaa aggressiivinen toiminta palkkojen nostamiseksi kertaluokkaa korkeammalle tasolle ja kansantulon jakautumisen muuttamiseksi. Tämä lisäisi sekä yksityistä että julkista kotimaista kysyntää muuhun Eurooppaan suuntautuvan pääomaviennin kustannuksella rapauttamatta hyvinvointivaltiota.
Ritva Pitkäsen tutkimus
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/04/mihin-katosi-kultamuna.html
Halpamaihin ei sijoitettukaan
1990-luvun kultamuna, teollisuusyritysten kokonaisvoitto oli 63 miljardia euroa. Mihin se meni? 35 miljardia euroa käytettiin sijoituksiin konserniyrityksiin. Suomalaisia työvoimakustannuksia valittavat yritykset ostivat toisia yrityksiä Hollannista, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta.
Mielenkiintoista on se, että sijoituskanta on suuri maissa, joissa palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomea korkeampi
ja joissa ei ole tapahtunut yhtä jyrkkää palkkojen kansantulo-osuuden laskua 1990-luvulla kuin Suomessa.
Vaikuttaakin siltä, että Suomen nykytasoa korkeampi palkkojen kansantulo-osuus ei merkitse kannattamatonta yritystoimintaa,
pohtii Pitkänen alkuperäisessä tutkimuksessaan.
KOKO SUOMI ON SIIS MATALAPALKKA-ALAA - POISLUETTUNA EK10 eteläranta 10 helsinki TYÖNTEETTÄJIEN KESKULITTO ala kullivittula.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.