Olen yksi heistä! Olin köyhästä lapsesta omalla työlläni hankkinut oman elämäni elettävään kuntoon ja turvannut vanhuudenpäiväni. Sitten tulivat nämä "tuhmat velipuolet", jotka juonivat maamme politiikassa , kenet pudotetaan pelistä että he itse saisivat rahastaa pilvin pimein. Niimpä he suunnittelivat juonensa ja ostivat edustajansa joka pallille puolustamaan tuota pahan akselin järjestelmää. Ryöstettiin kaikki omaisuudet minulta ja muilta, tuohon juoneen uhriksi valituilta.Heiltä vietiin kaikki ja jätettiin heitteille.Moni tuhkimoista päätti elämänsä oman käden kautta, koska ei halunnut katsoa lisää, mitä on tulossa. Mutta tuhkimo teki nöyrästi töitään, palveli myös heitä, jotka hänenkin omaisuutensa oli anastanut. Hän luotti oikeudenmukaisuuteen ja Jumalaan.Hän järjestää elämän, ei ihminen niinkuin hän katsoo parhaaksi.Tuhkimo siis luotti ainoastaan Jumalaan, koska mistä muusta hän olisi voinut ottaa kiinni, kun ei voinut kehenkään enää luottaa. Elämä jatkui ja pahan pelvelijat verkottuivat, rohmusivat omaisuutta ja rahaa, elivät yltäkylläisyydessä, mutta heillä oli sisäinen levottomuus. He eivät olleet onnellisia.
Samaan aikaan tuhkimo rakensi kotiaan omin käsin tyhjästä, mutta hän sai nähdä ihmeitä, joille ei ollut olemassa järjellistä selitystä.Hän tunsi, että itse Jumala kulkee hänen kanssaan ja kantaa silloin kun ei jaksa. Hänen tiensä oli vaikea ja raskas ulkopuolisen näkövinkkelistä, mutta ei ollut sitä tuhkimolle. Hän eli onnellista, mutta köyhää elämää, vailla mahdollisuuksia, vailla omaisuuksia, jotka hän oli jo kerran rehellisellä työllään ansainnut. Aikanaan tuli tuonelan herra ja nouti niin tuhkimon, kuin nuo ryöväritkin, mutta silloin osat vaihtuivat. Tuhkimo pääsi isiensä luo ikuiseen valtakuntaan, mutta ryövärit jätettiin portille, odottamaan tuomiotaan Jumalan edessä.
Samaan aikaan tuhkimo rakensi kotiaan omin käsin tyhjästä, mutta hän sai nähdä ihmeitä, joille ei ollut olemassa järjellistä selitystä.Hän tunsi, että itse Jumala kulkee hänen kanssaan ja kantaa silloin kun ei jaksa. Hänen tiensä oli vaikea ja raskas ulkopuolisen näkövinkkelistä, mutta ei ollut sitä tuhkimolle. Hän eli onnellista, mutta köyhää elämää, vailla mahdollisuuksia, vailla omaisuuksia, jotka hän oli jo kerran rehellisellä työllään ansainnut. Aikanaan tuli tuonelan herra ja nouti niin tuhkimon, kuin nuo ryöväritkin, mutta silloin osat vaihtuivat. Tuhkimo pääsi isiensä luo ikuiseen valtakuntaan, mutta ryövärit jätettiin portille, odottamaan tuomiotaan Jumalan edessä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tämän päivän ropit!