Sananl. 19:22
"Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija".
"Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija".
Ihaninta helluntailaisessakin
Timoriepu
19602
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
täällä! Siunausta ystävä :)
Riitelyn lomassa ei ole pahitteeksi muistuttaa siitä pointista, mitä Jumala pitää tärkeänä meissä ihmisissä.
Jeesus armahti meitä ristillä antaen anteeksi meille kaikki meidän likaiset synnit.
Tämä armo, jonka me uskovat olemme saaneet velvoittaa meitä jatkuvasti armahtamaan lähimmäisiämme. Ei-uskovilta emme voi sitä vaatia, mutta heitä varsinkin meidän pitää armahtaa kaikessa kanssakäymisessämme heidän kanssaan. Vain sillä tavalla he voivat löytää Jeesuksen.
Kiitos lämpimästä tervehdyksestä. Mukavaa, että minullakin on ystävä. Siunausta sinulle!
välillä pysähtyä ja miettiä mikä ja Kuka on se tärkein. Kenen suuntaan meidän OIKEASTI tulee kääntää kasvomme!!
Ollaankohan me siinä tilanteessa, jota kuvataan Ilmestyskirjassa näin? Vai onkohan valinnat jo tehty?
Ilm. 22:11
"Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen".
Uskon silti, että vielä on mahdollisuus kääntyä Jeesuksen puoleen. Totisessa mielenmuutoksessa, säkissä ja tuhkassa, itkien vain omia syntejä.
on vielä mahdollisuus "Uskon silti, että vielä on mahdollisuus kääntyä Jeesuksen puoleen. Totisessa mielenmuutoksessa, säkissä ja tuhkassa, itkien vain omia syntejä."
Olisi kauheaa, jos ei ihmiset voisi ottaa vastaan Jeesuksen pelastustyötä!
Mutta toisaalta, ehkä tuossa tarkoitetaan ihmisiä, joille on annettu mahdollisuus parannukseen, mutta eivät ole ottaneet sitä vastaan. Joten näin ovat jääneet kyseiseen tilaan kuten, väärintekijä tai saastunut...
Eli heillä on jo korvat "suljettu" kuulemaan Totuutta Jumalan hyväksymänä....?
Pelkäänpä, että sellaisiakin ihmisiä on keskuudessamme. Kukaan meistä ei silti voi sanoa toisesta mitään varmaa. Eli vain Jumala tietää, kuka on jo luisunut pelastuksen ulottumattomiin.
Meidän tehtävä on pitää esillä evankeliumia Jeesuksen armosta ja rakkaudesta. Kyllä se aina jollekin kelpaa, sillä vielä elämme Jumalan armon ja pitkämielisyyden aikaa. Vielä on armon ovi auki, ainakin yleisesti ottaen.
Kiitos Timoriemu
Isossa Kirjassa on valtavasti mahtavia totuuksia.
Toisaalta se kertoo sen, mitä meidän luonnollisessa ihmisessämme on. Toisaalta se kertoo, mitä me voimme omistaa Jeesuksessa.
Rukoillaan, että Jeesuksen laupias ja armollinen mielenlaatu voisi saada sijaa meissä, minussa myös.
Tämä on hirmuisen tärkeä tapaus Raamatusta, meille jokaiselle.
Matteus 18
"21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.
27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt ARMAHTAA kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."
jokaisen uskovaisen lukea ja opetella vaikka ulkoa.
Sillä: "armollista kohtaan Sinä Herra olet armollinen".
"Pitkämielistä kohtaan Sinä Herra olet pitkämielinen."
"Miten te mittaatte, sillä tavalla tullaan teillekin mittaamaan."
Sanoit:
"Rukoillaan, että Jeesuksen laupias ja armollinen mielenlaatu voisi saada sijaa meissä, minussa myös."
Aamen. Sillä "Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun"
Sisäistämistä näiden asioiden kohdalla todellakin tarvittaisiin, vaikka tämä palsta tuskin antaa todellista kuvaa uskovista. Itse en ainakaan ole kohdannut tällaista elämän menoa omassa seurakunnassani.
Onhan se selvä, että tällainen avoin tori, jossa saa kirjoittaa mitä liha sanelee, on lähinnä omiaan repimään ja rikkomaan ihmisten välisiä suhteita.
Epäkohdista harvoin näkee kirjoitettavan asialliseen ja korrektiin sävyyn. On se niin vaikeaa.
Kiitos sinulle Raamatun periaatteista, jumalallisista lainalaisuuksista, jotka ovat voimassa tänäkin päivänä.
Ollaan armollisia ja vastataan sävyisästi jos vain mahdollista. Pidetään kuitenkin sanasta kiinni.
2.Kor.1:11. kun tekin autatte meitä rukouksillanne, että monesta suusta meidän tähtemme kohoaisi runsas kiitos siitä armosta, joka on osaksemme tullut. 12. Sillä meidän kerskauksemme on tämä: meidän omantuntomme todistus siitä, että me maailmassa ja varsinkin teidän luonanne olemme vaeltaneet Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa, emme lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa
Elämmeköhän sellaista aikaa, jolloin Raamatun kehotukset ja opetukset suhtautumisesta muihin ihmisiin eivät oikein kiinnosta ihmisiä.
Ihmiset rikkinäisyydessään ja traumoissaan repivät ja raastavat vain lisää ja pahentavat tilaansa, sen sijaan, että kääntyisivät Jeesuksen puoleen ja antaisivat itsensä Armahtajan käsiin.
Kyllä sana totisesti velvoittaa meitä uskovia olemaan erilaisia ja kohtelemaan vihaajiammekin toisin kuin mitä lihamme meitä yllyttää tekemään.
2Piet 3
"10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
11 Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
12 teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat"!
Kiitos sanoistasi ja siunausta!
Se on pienestä vain kiinni.Jeesus on sanonut:"Se joka teistä tahtoo olla suurin, se olkoon kaikkien muiden palvelija..."Ihmiset rikkinäisyydessään", yleensä ovat niitä seurakunnan hiljaisia, ja ihan liian usein"vahvemman oikeudella"kaltoin kohdeltuja...
Kyllä ne on todellisuudessa ne menestyvät, varakkaat, JOTKA PERKELEEN VILLITSEMINÄ REPIVÄT JA RAASTAVAT. Sinuko mielestäsi pienen pitäisi aina osoittaa sortajiaan kohtaan"sävyisyyttä", noiden sortajien hutkiessa heikkoja häpeämättä. Vaikka heidän pitäisi olla"laumalle esikuvina"...."Ei herroina halliten"...
Kyllä sinä Timoriepu kauniisti kirjoitat, mutta kaikella kunnioituksella kyllä joudun toteamaan, ettet ihan tiedä, mitä kirjoitat.
Jeesuksen sanat koskevat meitä kaikkia.
En ole itsekään mikään muu kuin se hiljainen takapenkkiläinen, mutta en silti koe tulleeni kaltoin kohdelluksi, enkä sorretuksi.
Tiedän ihan tarpeeksi kirjoittamastani. Olen elämää kokenut ja nähnyt melko paljon omiksi tarpeikseni.
En kirjoita yli sen, mitä koen ja ymmärrän.
No se selittääkin asian. Olen monesti miettinyt omia kokemuksiani...Ilman niitä kaiketi olisin tyhmä ja onnellinen...Tieto lisää tuskaa.
Toistemme kokemuksia ja tuntemuksia emme voi tietää, emmekä myös voi vähätellä.
Kuitenkin on ihan varma asia, että olimmepa kokeneet mitä tahansa, voimme niiden kanssa mennä Jeesuksen luo ja pyytää armoa ja anteeksiantamusta, sekä itsellemme anteeksiantamisen mieltä. Kukaan ei selviä ilman Jeesuksen konkreettista apua tällä tiellä.
Eriävä mielipiteeni liittyikin mainintaasi"repimisestä ja raastamisesta", sekä"rikkinäisistä"ihmisistä...
Toisekseen, olen jostakin lukenut:"Särjettyä ruokoa Hän ei muserra"...
Hyväosaiset, itsemielestäänviisaat uskovat sensijaan tekevät hyvinkin yleisesti niin vähäosaisille...Sillä"vahvemmanoikeudella"...
Sitä siis tarkoitin...Ihmisistä tulee"rikkinäisiä"vaikeitten elämänkokemusten kautta.Yleensä se rikkaan tie on sittenkin silkoisempi.Jos on vielä vanhemmat olleet seurakunnassa, ja valmistelleet vesalleen valmiit senssit uraputken luomiseen...
Rikkinäinen ihminen ei jaksa repiä ja raastaa...
Kyllä ne repijät ja raastajat, sudet lammasten vaatteissa ovat heitä, joilla siihen lauman raateluun on todelliset mahdollisuudet....Eli kannattaa katsella sinne kärkikaartin, sisäpiiriläisten suuntaan...
Hyvä sanankohta, ja totta elämässä, laupeus.
Itsellä on koleerisena luonteena tuossa Herralla töitä. Itse tietenkin on tehtävä oma osa.
Timo, tuo laupeus on yksi minun mielikohtia Raamatussa.
Valehtelijat joutuvat haakserikkoon.
Ei uskovana elo aina niin ihanata ole, mutta päämäärä on niin ihana, että kannattaa kilvoitella ja on hyvä muistaa, että Jeesus on jo voittanut kaiken Perkeleen vallan, synnin ja kuoleman.
Jeesuksen kanssa me voitamme.