Nykyisellään lasten hoitaminen kotona on monelle perheelle taloudellisesti mahdotonta. Todellinen valinnanvapaus on ainoastaan hyväosaisilla perheillä, joissa yhden työssäkäyvän palkka riittää elättämään perheen. Tutkimusten mukaan moni vanhempi haluaisi hoitaa lastaan pidempään kotona, jos se olisi taloudellisesti mahdollista.
Hallitus leikkasi vuoden 1996 alusta kotihoidontukea 22,5 prosentilla eli 750 miljoonaa markkaa. Kotihoidon tukijärjestelmää heikennettiin niin, ettei se ole enää kilpailukykyinen vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle. Kotihoidon tuen leikkauksista ovat eniten kärsineet pienituloiset ja monilapsiset perheet. Kuntaliitto-konserniin kuuluvan Efektian kehittämä JohdonVertti -tietokanta osoittaa, että väestön muutos vaikuttaa palvelujen tuottamiskustannuksiin. Lasten päivähoidon kokonaiskustannukset 0-6 -vuotiasta kohti vuonna 2000 olivat suurimmat voimakkaasti kasvavissa kunnissa.
Kotihoidon tuen enimmäismäärä yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta on 420,47 euroa kuukaudessa, kun vanhempien tulot ovat hyvin pienet ja kuntalisää ei makseta (vuoden 2002 taso). Kuntaliiton tilastojen mukaan vuonna 2000 päiväkotihoidon nettokustannukset olivat keskimäärin 201,92 mk (33,96 euroa) yhtä hoitopäivää kohti. Näistä kustannuksista on siis jo vähennetty tuotot, kuten vanhempien maksamat päivähoitomaksut. Hinta ei sisällä myöskään esimerkiksi päiväkotien rakennuskustannuksia. Kuukauden hoito maksaa siis välittöminä nettokustannuksina noin 700 euroa.
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan selvitys kaupunginhallitukselle 12.3.2002 toteaa kustannuksista: "Alle 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoito päiväkodissa maksaa kuukaudessa noin 1 150 euroa ja kotihoidon tuki joko 50 tai 100 euron Helsinki-lisän korotuksella keskimäärin 615 tai 665 euroa. Helsinki-lisän 50 / 100 euron korotuksesta aiheutuva kustannus peittyisi, jos noin 445 / 983 alle kolmevuotiasta lasta aiempaa enemmän hoidettaisiin päiväkotihoidon sijaan kotona."
Lasten kotihoidon lisääntyminen saattaa aiheuttaa yhteiskunnalle verotulojen menetyksiä. Toisaalta lasten pakottaminen suurilla rahasummilla rakennettaviin ja ylläpidettäviin laitoksiin ei ole järkevää, kun lapsi voisi kasvaa myös kodinomaisessa ympäristössä. Lähiruokaa, lähihoitoa. Päiväkotihoidon ja kotihoidon vaikutuksista lasten tulevaan kehitykseen, esimerkiksi häiriökäyttäytymiseen, on monenlaisia käsityksiä. Vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin sen sijaan pidetään selvänä: päiväkotihoito lisää selvästi muun muassa korvatulehduksien määrää.
Ossi Sippola
kansanedustajaehdokas
www.sippola.info
Hallitus leikkasi vuoden 1996 alusta kotihoidontukea 22,5 prosentilla eli 750 miljoonaa markkaa. Kotihoidon tukijärjestelmää heikennettiin niin, ettei se ole enää kilpailukykyinen vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle. Kotihoidon tuen leikkauksista ovat eniten kärsineet pienituloiset ja monilapsiset perheet. Kuntaliitto-konserniin kuuluvan Efektian kehittämä JohdonVertti -tietokanta osoittaa, että väestön muutos vaikuttaa palvelujen tuottamiskustannuksiin. Lasten päivähoidon kokonaiskustannukset 0-6 -vuotiasta kohti vuonna 2000 olivat suurimmat voimakkaasti kasvavissa kunnissa.
Kotihoidon tuen enimmäismäärä yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta on 420,47 euroa kuukaudessa, kun vanhempien tulot ovat hyvin pienet ja kuntalisää ei makseta (vuoden 2002 taso). Kuntaliiton tilastojen mukaan vuonna 2000 päiväkotihoidon nettokustannukset olivat keskimäärin 201,92 mk (33,96 euroa) yhtä hoitopäivää kohti. Näistä kustannuksista on siis jo vähennetty tuotot, kuten vanhempien maksamat päivähoitomaksut. Hinta ei sisällä myöskään esimerkiksi päiväkotien rakennuskustannuksia. Kuukauden hoito maksaa siis välittöminä nettokustannuksina noin 700 euroa.
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan selvitys kaupunginhallitukselle 12.3.2002 toteaa kustannuksista: "Alle 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoito päiväkodissa maksaa kuukaudessa noin 1 150 euroa ja kotihoidon tuki joko 50 tai 100 euron Helsinki-lisän korotuksella keskimäärin 615 tai 665 euroa. Helsinki-lisän 50 / 100 euron korotuksesta aiheutuva kustannus peittyisi, jos noin 445 / 983 alle kolmevuotiasta lasta aiempaa enemmän hoidettaisiin päiväkotihoidon sijaan kotona."
Lasten kotihoidon lisääntyminen saattaa aiheuttaa yhteiskunnalle verotulojen menetyksiä. Toisaalta lasten pakottaminen suurilla rahasummilla rakennettaviin ja ylläpidettäviin laitoksiin ei ole järkevää, kun lapsi voisi kasvaa myös kodinomaisessa ympäristössä. Lähiruokaa, lähihoitoa. Päiväkotihoidon ja kotihoidon vaikutuksista lasten tulevaan kehitykseen, esimerkiksi häiriökäyttäytymiseen, on monenlaisia käsityksiä. Vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin sen sijaan pidetään selvänä: päiväkotihoito lisää selvästi muun muassa korvatulehduksien määrää.
Ossi Sippola
kansanedustajaehdokas
www.sippola.info
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ossi kirjoittaa asiaa. Tosin noita kustannuksia voi olla vaikea arvioida. Jäävätkö päiväkotitädit työttömiksi ja vähenevätkö verotulot? Toisaalta voi olla että työllistyy perhepäivähoitajia.