Suomalainen yhteiskuntamme on kasvanut ruotsalaisen yhteiskunnan juuresta, mutta se on saanut elinvoimansa suomalaisen kansan hengestä.
Alussa kaikki oli hyvin yksinkertaista.
Kansa valitsi kuninkaansa, pappinsa ja tuomarinsa.
Kuningas asetti linnanpäällikön. Linnanpäällikkö hallitsi vouteineen lääniä, piispa hallitsi pappeja, tuomari jakoi oikeutta.
Katolisen ajan loppupuolella hämmensivät tämän yksinkertaisen yhteiskunnan säätyjen erioikeudet, jotka kumosivat kaikkien yhdenvertaisuuden lain edessä.
Syntyi verotus, joka synnytti suuren joukon virkamiehiä.
Tuli ns. vaiheaika, jolloin väliin kuningas, väliin aatelisto ja papit, väliin porvarit ja talonpojat säätivät lakeja.
"Kustaa Vaasa" hallitsi isäntävallallaan, mutta sitä valtaa kesti vain hänen aikansa, sillä ajan oli muututtava nykyaikaisemmaksi.
Vasta meidän aikoina on opittu, että yksityinen kansalainen voi enemmän vaikuttaa ja paremmin hyödyttää yhteiskuntaa, jos hänelle suodaan järjellinen vapaus!
Alussa kaikki oli hyvin yksinkertaista.
Kansa valitsi kuninkaansa, pappinsa ja tuomarinsa.
Kuningas asetti linnanpäällikön. Linnanpäällikkö hallitsi vouteineen lääniä, piispa hallitsi pappeja, tuomari jakoi oikeutta.
Katolisen ajan loppupuolella hämmensivät tämän yksinkertaisen yhteiskunnan säätyjen erioikeudet, jotka kumosivat kaikkien yhdenvertaisuuden lain edessä.
Syntyi verotus, joka synnytti suuren joukon virkamiehiä.
Tuli ns. vaiheaika, jolloin väliin kuningas, väliin aatelisto ja papit, väliin porvarit ja talonpojat säätivät lakeja.
"Kustaa Vaasa" hallitsi isäntävallallaan, mutta sitä valtaa kesti vain hänen aikansa, sillä ajan oli muututtava nykyaikaisemmaksi.
Vasta meidän aikoina on opittu, että yksityinen kansalainen voi enemmän vaikuttaa ja paremmin hyödyttää yhteiskuntaa, jos hänelle suodaan järjellinen vapaus!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.