Millä perusteella

joka USKOO ja kastetaan,se pelastuu,mutta joka ei usko niin se tuomitaan kadotukseen.

Olen entinen luterilainen ja läksin pois luterilaisesta kirkosta,koska en voinut jakaa tätä käsitystä että ihminen saisi lapsikasteessa Pyhän Hengen ja uskon.On toki joitakin ihmisiä jotka kasvavat "viisaudessa,iässä,armossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa".He ikäänkuin säilyvät lapsen uskossa ja vähitellen se kasvaa aikuisen eläväksi suhteeksi Kristukseen.Tämä on ihannetapaus,meidän useimpien osana on ollut kokea myöskin se mitä on olla uskosta osaton.Jeesus sanoi:Joka ei synny uudesti ylhäältä se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa"
Jos luterilaisen kirkon saarnatuolista olisi saarnattu tätä totuutta,että ihmisen on omakohtaisesti otettava Kristuksen armo vastaan,uudestisynnyttävä,uskon on tultava eläväksi ja todeksi jne..ehkä olisin luterilainen vielä tänä päivänäkin.Luterilaisuudessa on todella paljon hyvää,mutta tämä opetus että kasteessa ihminen pelastuu on harhaanjohtava.Itse asiassa se on hirvittävän paha harhaoppi,kadottava harhaoppi.
Mutta sinä puhuitkin Jeesuksen veren voimasta joten Sinulla on asiat kohdallaan,olet uudestisyntynyt elävään suhteeseen Kristuksen kanssa.Voi kun kaikkien luterilaisten laita olisi samoin,että he kiittäisivät Jeesusta henkilökohtaisena pelastajanaan.

peräisin pakanuudesta, sillä on erittäin vanhat
juuret. Alkukirkko liitti sen Kristillisiin
muotomenoihin!

UnaFortuna kirjoitti:

peräisin pakanuudesta, sillä on erittäin vanhat
juuret. Alkukirkko liitti sen Kristillisiin
muotomenoihin!

Tuomitsetko kaikki väärin kastetut tai kastamattomat ihmiset kadotukseen?

matalapalkkaduunari Maija kirjoitti:

Olen entinen luterilainen ja läksin pois luterilaisesta kirkosta,koska en voinut jakaa tätä käsitystä että ihminen saisi lapsikasteessa Pyhän Hengen ja uskon.On toki joitakin ihmisiä jotka kasvavat "viisaudessa,iässä,armossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa".He ikäänkuin säilyvät lapsen uskossa ja vähitellen se kasvaa aikuisen eläväksi suhteeksi Kristukseen.Tämä on ihannetapaus,meidän useimpien osana on ollut kokea myöskin se mitä on olla uskosta osaton.Jeesus sanoi:Joka ei synny uudesti ylhäältä se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa"
Jos luterilaisen kirkon saarnatuolista olisi saarnattu tätä totuutta,että ihmisen on omakohtaisesti otettava Kristuksen armo vastaan,uudestisynnyttävä,uskon on tultava eläväksi ja todeksi jne..ehkä olisin luterilainen vielä tänä päivänäkin.Luterilaisuudessa on todella paljon hyvää,mutta tämä opetus että kasteessa ihminen pelastuu on harhaanjohtava.Itse asiassa se on hirvittävän paha harhaoppi,kadottava harhaoppi.
Mutta sinä puhuitkin Jeesuksen veren voimasta joten Sinulla on asiat kohdallaan,olet uudestisyntynyt elävään suhteeseen Kristuksen kanssa.Voi kun kaikkien luterilaisten laita olisi samoin,että he kiittäisivät Jeesusta henkilökohtaisena pelastajanaan.

Ei kukaan luterilainen kuvittele, että kaste ketään pelastaisi. Kasteessa lapsesta tulee seurakunnan jäsen.

kaste? kirjoitti:

Tuomitsetko kaikki väärin kastetut tai kastamattomat ihmiset kadotukseen?

en olekkaan tuo edellinen kirjoittaja jolta kysyit tuosta kasteesta.Minä uskon että Jumala näkee jokaisen sydämmen, me vain ulkokuoren, käsitän näin että on monia hyviä kristittyjä jotka ovat saaneet kasteen lapsena ja monia huonojakin kristittyjä jotka saaneet kasteen aikuisena,on sellaisiakin varmaan taivaassa jotka ei ole saaneet kastetta lainkaan, meidän ei tule sormella osoittaa ketään jos on kastettu lapsena taikka aikuisena, se jokaisen henkilökohtainen ei se pakoittamalla selviä.

tahallasi kirjoitti:

Ei kukaan luterilainen kuvittele, että kaste ketään pelastaisi. Kasteessa lapsesta tulee seurakunnan jäsen.

Mutta kyllä tällaistakin opetusta olen ev.lut.kirkon piirissä kuullut että kasteessa ihminen uudestisyntyy.Liikaa korostetaan kasteen merkitystä,sen sijaan sitä ei korosteta että jokaisen ihmisen on henkilökohtaisesti tehtävä valinta haluaako kuulua Jeesukselle vai ei.Kasteessa ihmisestä tulee luterilaisen kirkon jäsen mutta käsittäkseni ihmisestä tulee todellisesti seurakunnan jäsen vasta kun Jeesus on saanut synnyttää hänessä uskon.Sylilapsi on viaton ja jumala tuntee hänet sellaisenaan omakseen.Näin oli varmasti minunkin kohdallani mutta valitettavasti jo alakouluikäisenä koin kaiken uskoon ja Jumalaan liittyvän vastenmieliseksi.Sisimmässäni siis vihasin Jumalaa.Kunnes Jumala armossaan otti minut lapsekseen,armossaan.Ja huomasin että Jeesus on ihana.Muistan silloin että eräs uskova henkilö sanoi minulle:Tiedätkö mitä tapahtui,sinun nimesi kirjoitettiin Elämän Kirjaan.Tajusin että nyt olin liittynyt oikeasti seurakuntaan.
Kyllä kansan suussa on paljon tällaistakin käsitystä että kun on kastettu ja kuuluu kirkkoon niin kaikkihan on kunnossa.Luterilaisen kirkon pitäisi raskia sanoa suoraan että kääntykää ja antakaa Kristuksen sovittaa itsenne,muutoin hukutte.Jätin luterilaisen kirkon,koska tätä totuutta ei sieltä sanottu.