http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/Lomitustilastot_Vuo siloma?OpenView&kunta=263&vertailu=M&tyyppi=U
Vain Suomessa on valtion kustantama lomitusjärjestelmä, missään muussa maassa sitä ei tunneta. Rahat yli 200 milj e/v otetaan sosiaali- ja terveysministeriön budjettivaroista.
Vain Suomessa on valtion kustantama lomitusjärjestelmä, missään muussa maassa sitä ei tunneta. Rahat yli 200 milj e/v otetaan sosiaali- ja terveysministeriön budjettivaroista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Me pienituloiset pienyrittäjätkin kuuluimme alunperin tuohon järjestelmään, mutta Ahon hallitus heitti meidät siitä pois.
Näin keppulit saivat lisää lomapäiviä maataloudelle.
maatilakompleksien muodostamiseen eli suoranaisiin fuusioihin, jotka ovat ottaneet miljoonaluokan (euro) velkoja isojen yksiköiden rakentamiseen.
Tuotannon automatisoituminen on syönyt siis työpaikkoja maaseudulta. Tämä on ollutkin jo yli kymmenen vuotta, Ahon hallituksesta lähtien Suomen linjana, kuten muussakin yleiseurooppalaisessa kehityksessä.
Olen samaa mieltä. Kaikenlaista pienyrittäjyyttä (= jolla henkilö työllistää vaikkapa vain itsensä) on erityisesti verotusrakenteen ja tukijärjestelmän muutoksilla tuettava. Serkkuni toimi puuseppänä yrittäen työllistää täysin itsensä. Esimerkiksi sairaspäiville (yksi pitempi sairastuminen) ei hän tietenkään kyennyt ketään palkkaamaan ketään työtä tekemään ja sairaspäiväraha ei todellakaan viisihenkistä perhettä elättänyt. Joutui lopettamaan yrittäjyytensä. Riski on liian suuri.
Näin siis Suomi tukee yrittäjyyttä. Mutta kuten vallalla oleva suuntaus EU:ssa on, tuotantoa pyritään keskittämään isompiin yksiköihin, mikä tappaa pienyrittäjien, jotka ovat todellinen innovaation lähde toimintaedellytykset. Tätä kehitystä tuetaan suoraan verotus- ja tukiratkaisuin. Mikähän on kaiken päämääränä?
Olin ennen Keskustan kannattaja. Nyt Keskustakin on SDP:n ja Kokoomuksen kanssa, heidän yhteisessä konsensuspolitiikassaan ryhtynyt syventämään yleiseurooppalaista keskittämispolitiikkaa. EU:sta on tulossa raskas, keskusjohtoinen liittovaltio eikä sen militarisoitumiskehityskään (tietona Helsingin yliopiston filosofian laitoksen johtajalta, EU-kriittisyydestään tunnetulta demareiden ehdokkaalta Thomas Wallgrenilta) mielestäni hyvältä näytä. Ihmiset äkkiä unohtavat historian aiempien, imperialististenkin liittovaltiokehitysten lopputulokset. Näin historia taas pääsee toistamaan itseään.
Kannatan Suomen palauttamista Eta-jäsenyyden tasolle, jolla Norja ja Islantikin ovat. Kannatan pienyrittäjyyteen satsaamista. Niinpä luonnollinen valinta minulle oli http://www.itsenaisyyspuolue.fi joka nimestään huolimatta ei ole mikään yltiöpatrioottinen taho, vaan maltillisen ja asiallisen puheenjohtajansa, alajärveläisen maanviljelijä Antti Pesosen näköinen.
ehdotat tilalle?
Näkökulmia:
* Maatalousyrittäjien itsensä kustantama lomajärjestelmä -> vanhempienikin YHTEENSÄ 20 000 euron vuosiansioista siihen ei heillä olisi varaa.
* Maatalousyrittäjät saavat lomitusjärjestelmän ansiosta 24 lomapäivää vuodessa eli keskim. 2pv/kk.
* Edellistenkin poistaminen tulisi näkymään uupumisina sekä henkiseltä että fyysiseltä puolelta -> kuinka suuret sairaslaskut valtiolle vuosittain? Voi vain arvailla.
* Suomen maatalous kuolisi ilman tukemista halvempien kustannusten maiden maatalouden syödessä sen. Sekö on päämääräsikin?
* Hyvä tavoite olisi, että tukea ensisijaisesti vain päätoimisille viljelijöille; ei niinkään päätöimensa ohessa maataloutta harjoittaville. Se vähentäisi katkeruutta maanviljelijöitä kohtaan, jota saavat - täysin aiheetta - kokea muun muassa vanhempieni maatilan kokoisia tiloja pitävät yrittäjät.
http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/Lomitustilastot_Vuosiloma?OpenView&kunta=263&vertailu=M&tyyppi=U
Kun karjaluku nousee päälle 40 lehmän, on näillä maatiloilla varaa kustantaa itse lomansa.
Alunperinkin lomitusjärjestelmä luotiin aikana, jolloin keskilehmäluku oli alle 10.
Maatiloilla päivittäiset työmäärät ovat vähentyneet huomttavasti tekniikan kehittyessä. Esim. lypsyrobotit ja ruokinta-automaatit ovat vapauttaneet tuottajan vain valvontatyöhön.
Lisäksi vatio kustantaa uusien navetoiden ja robottien oston suurimmalta osin "investointiavustuksena"
automatisoitumisen myötä ja piti jo aiemmin todeta, että tuohan lomitusjärjestelmä sekin Suomessa varmaan tuhansissa laskettavan henkilötyövuoden maaseudulle.
Kysymys on priorisoimisesta. Maatalouslomittajanakin nuoruudessa toimineena ja vanhempien maatilan pitoa vierestä luonnollisesti nähneenä voin sanoa, että isot yksiköt ovat haavoittuvaisempia erilaisille, äkillisille olosuhdemuutoksille. Lisäksi nimenomaan isojen yksiköiden ongelmana on ollut maatalousyrittäjien työssä uupuminen ja suuri velkataakka.
negatiivinen tuotannon automatisoitumisen myötä. Lypsyrobotteja kannattaa hankkia vasta vähintään 100-120 lehmän yksiköihin. Ne ovat isoja yksiköitä ne.
Ollaan menossa huomaamattamme kohti isojen, keskitettyjen kolhoosien kaltaista järjestelmää (tulee niin mieleen kommunismi) maaseudunkin osalta, joka vie ihmisiltä työtä :) Ihmiset passivoituvat ja innovatiivinen pienyrittäjyys kokee taas kuoliniskun.
Suuntana on EU:n myötä työpanosten ja pääoman keskittäminen - ei hajauttaminen tasaisemmin ihmisten keskuuteen.
Yksi lypsyrobotti pystyy hoitamaan korkeintaan 60-70 lehmää.
Kepu antaa satojatuhansia euroja lahjaksi "investointitukina", mutta vain muutamille tuottajille.
että lypsyrobotteja ei kannata ostaa vielä 60-70 lehmän tiloille vaan isommille, paljon suurempiin yksiköihin kuten 120 lehmän navettaan, joka siis vastaa maatalosyrittäjäpariskunnan vielä elättävän 15 lehmän maatiloissa laskettuna 8 tällaista maatilaa(!).