Vakava kirjoitus kaikille:
Syntymättömän lapsen päiväkirja
5. LOKAKUUTA:
Elämäni alkoi tänään. Vanhempani eivät vielä tiedä sitä, mutta minä se jo olen. Ja minusta tulee tyttö. Saan vaaleat hiukset ja siniset silmät. Joka tapauksessa lähes kaikki on määräytynyt, jopa sekin, että pidän kukista.
19. LOKAKUUTA:
Jotkut sanovat, etten ole vielä oikea ihminen ja että vain äitini on olemassa. Mutta minä olen oikea ihminen, aivan samoin kuin pieni leivänmurunen on oikeaa leipää. Äitini on ihminen, ja minä olen ihminen.
23. LOKAKUUTA:
Suuni on juuri nyt avautumassa. Ajattelehan, että noin vuoden kuluttua minä nauran ja myöhemmin puhun. Tiedän, mikä on ensimmäinen sanani: se on ÄITI.
25. LOKAKUUTA:
Tänään sydämeni alkoi sykkiä itsestään. Tästedes se lyö kevyesti loppuelämäni pysähtymättä koskaan lepäämään! Ja monien vuosien kuluttua se väsyy. Se pysähtyy, ja silloin minä kuolen.
2. MARRASKUUTA:
Kasvan hiukan joka päivä. Käsivarteni ja jalkani alkavat muotoutua. Mutta saan odottaa vielä kauan ennen kuin nuo pienet jalkani nostavat minut äitini syliin ja ennen kuin pystyn keräämään näillä pienillä käsilläni kukkia tai kietomaan ne isäni kaulaan.
12. MARRASKUUTA:
Käsiini alkaa muodostua pikkuruisia sormia. Hassua, miten pieniä ne ovat! Voin silittää äitini hiuksia niillä.
20. MARRASKUUTA:
Vasta tänään lääkäri kertoi äidille, että minä elän täällä hänen sydämensä alla. Voi, miten onnellinen hänen täytyykään olla! Oletko sinä onnellinen, äiti?
25. MARRASKUUTA:
Äiti ja isä luultavasti miettivät minulle nimeä. Mutta he eivät edes tiedä, että minä olen pieni tyttö. Haluan, että minua sanotaan Katiksi. Olen jo iso tyttö.
10. JOULUKUUTA:
Hiukseni kasvavat. Ne ovat sileitä, kiiltäviä ja hohtavia. Millaiset hiukset äidillä mahtaa olla?
13. JOULUKUUTA:
Pystyn melkein näkemään. Ympärilläni on pimeää. Kun äiti tuo minut maailmaan, se on täynnä auringonpaistetta ja kukkia. Mutta ennen kaikkea haluan nähdä äitini. Miltä sinä näytät, äiti?
24. JOULUKUUTA:
Mahtaako äiti kuulla sydämeni kuiskaukset? Jotkut lapset tulevat maailmaan hieman sairaina. Mutta minun sydämeni on vahva ja terve. Se sykkiikin niin tasaisesti: pom pom, pom pom. Saat terveen pikku tyttären, äiti!
28. JOULUKUUTA:
Tänään äitini tappoi minut.
Syntymättömän lapsen päiväkirja
5. LOKAKUUTA:
Elämäni alkoi tänään. Vanhempani eivät vielä tiedä sitä, mutta minä se jo olen. Ja minusta tulee tyttö. Saan vaaleat hiukset ja siniset silmät. Joka tapauksessa lähes kaikki on määräytynyt, jopa sekin, että pidän kukista.
19. LOKAKUUTA:
Jotkut sanovat, etten ole vielä oikea ihminen ja että vain äitini on olemassa. Mutta minä olen oikea ihminen, aivan samoin kuin pieni leivänmurunen on oikeaa leipää. Äitini on ihminen, ja minä olen ihminen.
23. LOKAKUUTA:
Suuni on juuri nyt avautumassa. Ajattelehan, että noin vuoden kuluttua minä nauran ja myöhemmin puhun. Tiedän, mikä on ensimmäinen sanani: se on ÄITI.
25. LOKAKUUTA:
Tänään sydämeni alkoi sykkiä itsestään. Tästedes se lyö kevyesti loppuelämäni pysähtymättä koskaan lepäämään! Ja monien vuosien kuluttua se väsyy. Se pysähtyy, ja silloin minä kuolen.
2. MARRASKUUTA:
Kasvan hiukan joka päivä. Käsivarteni ja jalkani alkavat muotoutua. Mutta saan odottaa vielä kauan ennen kuin nuo pienet jalkani nostavat minut äitini syliin ja ennen kuin pystyn keräämään näillä pienillä käsilläni kukkia tai kietomaan ne isäni kaulaan.
12. MARRASKUUTA:
Käsiini alkaa muodostua pikkuruisia sormia. Hassua, miten pieniä ne ovat! Voin silittää äitini hiuksia niillä.
20. MARRASKUUTA:
Vasta tänään lääkäri kertoi äidille, että minä elän täällä hänen sydämensä alla. Voi, miten onnellinen hänen täytyykään olla! Oletko sinä onnellinen, äiti?
25. MARRASKUUTA:
Äiti ja isä luultavasti miettivät minulle nimeä. Mutta he eivät edes tiedä, että minä olen pieni tyttö. Haluan, että minua sanotaan Katiksi. Olen jo iso tyttö.
10. JOULUKUUTA:
Hiukseni kasvavat. Ne ovat sileitä, kiiltäviä ja hohtavia. Millaiset hiukset äidillä mahtaa olla?
13. JOULUKUUTA:
Pystyn melkein näkemään. Ympärilläni on pimeää. Kun äiti tuo minut maailmaan, se on täynnä auringonpaistetta ja kukkia. Mutta ennen kaikkea haluan nähdä äitini. Miltä sinä näytät, äiti?
24. JOULUKUUTA:
Mahtaako äiti kuulla sydämeni kuiskaukset? Jotkut lapset tulevat maailmaan hieman sairaina. Mutta minun sydämeni on vahva ja terve. Se sykkiikin niin tasaisesti: pom pom, pom pom. Saat terveen pikku tyttären, äiti!
28. JOULUKUUTA:
Tänään äitini tappoi minut.
Vastaukset 23
Vanhimmat
..Italiassa sattunut tällainen tapaus,tämä oli tänään uutisotsikoissa:
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=104861
Onko tuo sama kirjoitus taas tullut uusintana. Ensi kerran näin tuon vuonna 1973, olin sairaalassa katsomassa miestäni, odotin silloin toista lastani ja joku oli levittänyt tuota Herätkää lehteä eri osastoille. Jo silloin minua inhotti se, sen jälkeen sitä julkaistiin toistuvasti ja nyt taasko sitä levitetään.
Jos emme kiinnitä huomiota julkaisijaan, mikä siinä inhotti?
Vaimoni olisi tehnyt Abortin ilman tuota kirjoitusta, kiitos Jehova Jumalan ja tuon kirjoituksen, poikamme on nyt 23v.
Inhotti, oli ehkä liian voimakas sana, tuli vain ensimmäisenä mieleen tuosta, raskaana ollessa tunteet ovat normaalia herkemmät, ja jotenkin sitä sikiötä rakastaa sanattomasti, haluaa itse antaa sanat, kun ajatteleekin syntyvää lasta, joka puhuisi noin pelkkä ajatus tuntuu vastenmieliseltä, joltain avaruusolennolta pikemminkin, kuin ihmislapselta.
joltain avaruusolennolta pikemminkin, kuin ihmislapselta
Samat sanat mua inhottaa myös tuollainen, hyi olkoon! En pidä myöskään lemmikkieläinten päiväkirjoista jotka ovat omistajien kirjoittamia.
Ilmeisesti raskaus oli vahinko, mutta onneksi teillä oli kuitenkin jotain materiaalia, joka esti väärän ratkaisun tekemisen. Itse en hyväksy myöskään aborttia kuin aivan ehdottomissa hätätapauksissa (raiskaus,kuollut äiti) ja silloinkin se on tehtävä mahdollisimman ajoissa.
Itse olen melkein ateisti.
vanhempiesi virheitä,käytä kondomia!
Vartiotorni-seura vastustaa aborttia joka tapauksessa, olipa kyseessä raiskaus, insesti tai keinohedelmöityshoidossa käytetty "valikoiva abortti".
Mutta sitten kun syntyy kuusi keskosta, niin heidät halutaan murhata kieltämällä verensiirto ihan asianajajan voimin.
A.Men
http://www.veljesseura.org/?q=node/179
Vain pohoismaissa tehdään 74.000 Aborttia vuodessa.
STAKES on tilastoinut taulukkoihinsa tarkat tiedot Suomessa tehdyistä aborteista. Vuosina 1950–1996 on abortoitu 502 979 lasta ja vuosina 1997–2004 yhteensä 86 336 lasta. Vuodet 2005 ja 2006 mukaan lukien määrä on noin 600 000 aborttia! Stakesin tilasto kertoo myös vuoden 2004 tilanteen, jonka mukaan abortteja tehtiin kaikkiaan 11 359, joista sosiaalisin perustein 9 803 ja alle 17-vuotiaille tytöille 655. Lääketieteellisestä syystä vain 43 tapausta.
Jos odotetaan sitä, että saadaan hengiltä 99,99 prosenttia ihmisistä harmagedonissa, on turha vaahdota aborttien määrästä.
Eikös tappamisen pitäisi olla kaikissa tilanteissa väärin?
Kuka Ilmestyskirjan mukaan on Tuomari ja tuomiontoimeenpanija? Jeesus ja hänen Isänsä Jehova Jumala.
Kertoi 15.vuotta täyttäneelle pojalleen että tämä oli syntynyt raiskauksen seurauksena.Seuraavana päivänä se poika teki itsemurhan.
Muutama siittiösolu ei sitä vielä tiedä.
On kovin irvokasta, että juuri tällaisen päiväkirjan voisi tehdä vartiotorniseuran aiheuttamien veriuhrien kohtalosta, mutta kun tällainen tehdään solumöykystä, jolla ei taatusti ole minkäänlaisia ajatuksia tai käsitettäviä tuntemuksia, niin propaganda on lievä ilmaisu tapahtuneesta.
Abortti sattuu olemaan äidin ratkaisu ja sillä hyvä. En henkilökohtaisesti ole sen kannalla, enkä sitä vastaan. Eri tilanteet ovat niin erilaisia. Mihin se raja voidaan realistisesti vetää, että milloin on moraalitonta keskeyttää raskaus?
Äitini ja isäni, kumpikin jehovantodistajia lapsesta saakka, saattoivat meikäläisen alkuun ennen avioliittoa. Sanktioitahan siitä tuli ja suunnaton häpeä. Silti jos äitini olisi valinnut abortin, niin mitä sitten? En olisi koskaan saanut tietää mistään mitään, vähiten omasta olemassaolostani. Mielestäni tällaiset solumöykkypäiväkirjat saavat jäädä täysin omaan arvoonsa. Todellisuuden kanssa näillä ei ole pienintäkään tekemistä.
>>En olisi koskaan saanut tietää mistään mitään, vähiten omasta olemassaolostani.
Kylmän kyynistä, mutta arkitodellisuutta. Jos tästä ajatuksesta mennään Vt-seuran opetuksen puolelle, niin syntymäsi jälkeen tulevaisuutesi olisi kypsään ikään (8...9 vee) asti ollutkin riippuvainen perheansioista. Missä vaiheessa, munasolun hedelmöittymisessä omaavaksi esitetyt yksilöllisyys ja elämänoikeus sinulta otettiin odottamaan kastetta?
Jo syntyneiden, mutta eri tavalla ajattelevien tappaminen oli vanhatestamentillista arkipäivää, siinä ohessa piti kivittää lapsistakin villeimmät. Ja joku joku pystyy kuvittelemaan kyseessä olleen yhden ja saman, ainoan Jumalan, joka ei muutu?
>>Missä vaiheessa, munasolun hedelmöittymisessä omaavaksi esitetyt yksilöllisyys ja elämänoikeus sinulta otettiin odottamaan kastetta?
Niinpä niin, elämää suurempia kysymyksiä. Eiköhän nuo otettu pala palalta, "ymmärryksen lisääntyessä". Kasteen jälkeen minulla ei sitten muuta oikeutta ollutkaan kuin edistyä 'totuudessa'.
>>Ja joku joku pystyy kuvittelemaan kyseessä olleen yhden ja saman, ainoan Jumalan, joka ei muutu?
Enpä muista tuon ruotsalaisen kirjailijan nimeä juuri nyt, mutta lukaisin hänen satiirisen ja humoristisen kirjansa jumalasta (äskettäin ilmestynyt). Tuossa kirjassa edetään raamatun aikakertomuksien mukaan ja se lisää siten kirjan mielenkiintoisuutta. Kirjailija kuvaakin jumalan siinä aluksi kiivaaksi, intohimoiseksi ja äkkipikaiseksi hallitsijaksi, joka aikaa myöden pehmenee. Ikääntyessään uuteen testamenttiin, antaen ihmisille uuden mahdollisuuden, ja lopuksi muuttuen kyyniseksi jumalaksi, joka ei enää näyttäydy ihmisille missään muodossa, minkäänlaisin ihmein.
Olisiko raamatun jumala juuri tällainen? Nuoruuden äkkipikaisuudesta hiljalleen muuttuen vanhuuden kyynisyyteen. Raamatun mukaan näin tuntuisi jopa olevan. Ihan luettava kirja sinänsä, huumorilla höystetty uusintapainos raamatusta, mikäs sen viihdyttävämpää.
>>Eiköhän nuo otettu pala palalta,
Tulee mieleen koiran hännän typistäminen (yksi) sentti kerrallaan, ei satu niin paljon.
>> Kirjailija kuvaakin jumalan siinä aluksi kiivaaksi, intohimoiseksi ja äkkipikaiseksi hallitsijaksi, joka aikaa myöden pehmenee. Ikääntyessään uuteen testamenttiin, antaen ihmisille uuden mahdollisuuden, ja lopuksi muuttuen kyyniseksi jumalaksi, joka ei enää näyttäydy ihmisille missään muodossa, minkäänlaisin ihmein.
Melkoista kiivauttahan tuo vanha meno osoittaa, toivottavasti tuo väkivaltaisuus ja ihmisoikeuksien polkeminen on mahdollisimman paljon fiktiota, ellei sitten kaikki. Käsittääkseni vähintään kuutisen miljoonaa ihmistä on kanssani eri mieltä.
On perin omituista, että kiihkouskovaisten mielestä kiinalaisen taruston (fiktiivinen) kenraali ei saisi toteuttaa unikuviaan siinä missä Raamatun (fiktiivinen) Joosuakin.
>>Olisiko raamatun jumala juuri tällainen?
Tai toisin sanoin: "Olisiko Raamatun Jumala olemassa?"
>> Enpä muista tuon ruotsalaisen kirjailijan nimeä juuri nyt, mutta lukaisin hänen satiirisen ja humoristisen kirjansa jumalasta (äskettäin ilmestynyt)
>>Olisiko ollut Jonas Gardell; "Om Gud"?
Hyvä arvaus sinänsä, mutta Erik Wahlström oli kirjoittaja ja ensimmäiselle kotimaiselle kääntänyt Leena Vallisaari.
Nyyh. Olipas korni propaganda kirjoitus.
Kohtalo ei valitettavasti ole aina oikeudenmukainen.
Löytyihän ainakin yksi asia, josta olen jehovien kanssa samaa mieltä. Abortti on harkittu murha.
>>Löytyihän ainakin yksi asia, josta olen jehovien kanssa samaa mieltä. Abortti on harkittu murha.
Mitä mieltä olet Vt-seuran tavasta surmauttaa harkitusti lapsia lääketieteellisen hoidon eväämisellä.