Vain nöyrille
Niin se vain on. Jumalan valtakunta on vain nöyriä varten. Sen takia eivät ylpeät voi päästä Jumalan valtakuntaan, eivätkä Hänen yhteyteensä. Itsellänikin, kuten jokaisella muullakin, jotka ovat tehneet elämässään ratkaisun lähteä seuraamaan Jeesusta, se on aivan varmasti vaatinut sen hinnan, jonka se vaatii jokaiseta ihmiseltä, joka sen ratkaisun tekee: nöytymisen. Se että ihmisen täytyy nöyrtyä Jumalan edessä, ei ehkä vielä sinänsä olisikaan kovin vaikeaa, mutta koska Jumala toimii tässä maailmassa ihan konkreettisten asioiden kautta, niin Hänen edessään nöyryminen tarkoittaa "valitettavasti" käytännössä, aina, myös sitä että jokaisen ihmisen, joka syntinsä ja syntisyytensä tunnustaen tulee Jumalan tykö, joutuu näyttämään nöyrtymisensä myös ihmisten edessä; ”Herra tässä olen, vaikka en ole arvollinen edes tulemaan eteesi, anna minulle kurjalle minun syntini anteeksi, etten ansaitsemaani kadotukseen joutuisi”.
Kukaan ei siis voi olla todella uskossa, olemalla sitä "salaa", vaan uskonsa on jokaisen uskovan tunnustettava, ts. siis tehtävä se myös ihmisten edessä tiettäväksi. Valitettavasti moni valitsee mieluummin mennä kadotukseen, kuin näyttää Jumalan edessä nöyrtymisensä, tunnustaen uskovan värinsä myös ihmisten edessä.
Monien kohdalla uskon vastustaja, sielunvihollinen, saatana, saa uskon ratkaisua harkitsevan mielessä ja ajatuksissa, manipuloitua aivan mahdottomalta tuntuvaksi sen ajatuksen, että jos esim. työkaveri saisi aihetta kysyä, että "hei mitä sulle on tapahtunut, sä oot jotenki muuttunu, ootkos sä tullu uskoon", että siihen "pitäisi" vastata myöntävästi. Totuus on se, että sitten kun on tehnyt sen ratkaisun, niin Jumalan antamasta varmuudesta ja sisimpänsä aidosta ilosta käsin SAA SANOA, että KYLLÄ! Useimpien kohdalla käy niin ettei malta odottaa, että joku ehtisi alkaa kysellä, vaan SIITÄ TAHTOO KERTOA! Suurin osa ihmisistä, kuitenkin tälläkin hetkellä, kaipaa päästä Jumalan yhteyteen, koska mitenkään muuten ei ihminen voi saada sisäistä rauhaa, sitä rauhaa, jonka vain syntien anteeksi saaminen, Jeesuksen Kristuksen verellä pestynä, voi antaa ihmiselle.
Onko sinulla, todellinen, Jumalan antama rauha sisimmässäsi? Se on, Jeesuksen Kristuksen sovitustyön kautta, tarkoitettu myös sinulle...
Ihmisellä, myös uskovalla, tulee JUMALAN EDESSÄ olla se asenne, että hän on todellakin vain ”heikoista heikoin lenkki”, jolle on vain käsittämätöntä Jumalan armoa päästä osalliseksi Hänen valtakunnastaan ja Jeesuksen Kristuksen kanssaperilliseksi. Se on, juuri niin, AIVAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ ARMOA Jumalan taholta, ihmistä kohtaan, koska meistä ei yksikään olisi kyennyt, eikä missään vaiheessa, olipa uskossa tai ei, kykenisi sitä armoa millään tekemisillään tai tekemättä jättämisillään ansaitsemaan.
Senpä takia itsekin nyt tahdon pyytää anteeksi niitä kirjoituksiani tai niissä esittämiäni lausumia, jotka ovat olleet sellaista lihallista, omasta itsestä lähtenyttä ”uskispullistelua”, joka ei ole kirkastanut Jumalan rakkaudellista ja armahtavaa luonnetta. Todettakoon kuitenkin heti perään, ennen kuin joku ehtii sanomaan, että ”nonniin mitäs mä oon sanonut”, että Jumala, vaikka onkin rakkaudellisuudessaan ja armollisuudessaan käsittämätön, kun antoi ainokaisen poikansa meidän syntiemme sovittamiseksi, on kuitenkin myös ehdoton ja tinkimätön siinä mitä hän odottaa ihmiseltä. Ja se on juuri sitä nöyrtymistä Hänen edessään, vaikka nykyään tuntuulla tuntuu olevan sellainen menttaliteeti, että Jumalan pitäisikin nöytyä ja katua sanojaan ihmisen edessä...Niinpä nöyrtyminen ja nöyryys taitaa ollakin korostetusti vieläkin vaikeampaa nykyajan ihmiselle, tässä ajassa, jonka voi sanoa olevan hengeltään niin omahyväisyyden, itsekkyyden ja ylpeyden läpikyllästämä, että jo pelkkä sana ”NÖYRYYS”, taitaa aiheuttaa melkeinpä pahoinvointisuutta. Niinkö myös meissä uskovissa?
Jaak.4: 5. ”Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"? 6. Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan:
"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."
7. Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. 8. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset. 9. Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi. 10. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.”
1.Piet.5:1. ”Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä: 2. kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, 3. ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina, 4. niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen. 5. Samoin te, nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaiset ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." 6. Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, 7. ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 8. Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. 9. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. 10. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. 11. Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! Amen.”
Jumala maatamme ja kansaamme siunatkoon!
Niin se vain on. Jumalan valtakunta on vain nöyriä varten. Sen takia eivät ylpeät voi päästä Jumalan valtakuntaan, eivätkä Hänen yhteyteensä. Itsellänikin, kuten jokaisella muullakin, jotka ovat tehneet elämässään ratkaisun lähteä seuraamaan Jeesusta, se on aivan varmasti vaatinut sen hinnan, jonka se vaatii jokaiseta ihmiseltä, joka sen ratkaisun tekee: nöytymisen. Se että ihmisen täytyy nöyrtyä Jumalan edessä, ei ehkä vielä sinänsä olisikaan kovin vaikeaa, mutta koska Jumala toimii tässä maailmassa ihan konkreettisten asioiden kautta, niin Hänen edessään nöyryminen tarkoittaa "valitettavasti" käytännössä, aina, myös sitä että jokaisen ihmisen, joka syntinsä ja syntisyytensä tunnustaen tulee Jumalan tykö, joutuu näyttämään nöyrtymisensä myös ihmisten edessä; ”Herra tässä olen, vaikka en ole arvollinen edes tulemaan eteesi, anna minulle kurjalle minun syntini anteeksi, etten ansaitsemaani kadotukseen joutuisi”.
Kukaan ei siis voi olla todella uskossa, olemalla sitä "salaa", vaan uskonsa on jokaisen uskovan tunnustettava, ts. siis tehtävä se myös ihmisten edessä tiettäväksi. Valitettavasti moni valitsee mieluummin mennä kadotukseen, kuin näyttää Jumalan edessä nöyrtymisensä, tunnustaen uskovan värinsä myös ihmisten edessä.
Monien kohdalla uskon vastustaja, sielunvihollinen, saatana, saa uskon ratkaisua harkitsevan mielessä ja ajatuksissa, manipuloitua aivan mahdottomalta tuntuvaksi sen ajatuksen, että jos esim. työkaveri saisi aihetta kysyä, että "hei mitä sulle on tapahtunut, sä oot jotenki muuttunu, ootkos sä tullu uskoon", että siihen "pitäisi" vastata myöntävästi. Totuus on se, että sitten kun on tehnyt sen ratkaisun, niin Jumalan antamasta varmuudesta ja sisimpänsä aidosta ilosta käsin SAA SANOA, että KYLLÄ! Useimpien kohdalla käy niin ettei malta odottaa, että joku ehtisi alkaa kysellä, vaan SIITÄ TAHTOO KERTOA! Suurin osa ihmisistä, kuitenkin tälläkin hetkellä, kaipaa päästä Jumalan yhteyteen, koska mitenkään muuten ei ihminen voi saada sisäistä rauhaa, sitä rauhaa, jonka vain syntien anteeksi saaminen, Jeesuksen Kristuksen verellä pestynä, voi antaa ihmiselle.
Onko sinulla, todellinen, Jumalan antama rauha sisimmässäsi? Se on, Jeesuksen Kristuksen sovitustyön kautta, tarkoitettu myös sinulle...
Ihmisellä, myös uskovalla, tulee JUMALAN EDESSÄ olla se asenne, että hän on todellakin vain ”heikoista heikoin lenkki”, jolle on vain käsittämätöntä Jumalan armoa päästä osalliseksi Hänen valtakunnastaan ja Jeesuksen Kristuksen kanssaperilliseksi. Se on, juuri niin, AIVAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ ARMOA Jumalan taholta, ihmistä kohtaan, koska meistä ei yksikään olisi kyennyt, eikä missään vaiheessa, olipa uskossa tai ei, kykenisi sitä armoa millään tekemisillään tai tekemättä jättämisillään ansaitsemaan.
Senpä takia itsekin nyt tahdon pyytää anteeksi niitä kirjoituksiani tai niissä esittämiäni lausumia, jotka ovat olleet sellaista lihallista, omasta itsestä lähtenyttä ”uskispullistelua”, joka ei ole kirkastanut Jumalan rakkaudellista ja armahtavaa luonnetta. Todettakoon kuitenkin heti perään, ennen kuin joku ehtii sanomaan, että ”nonniin mitäs mä oon sanonut”, että Jumala, vaikka onkin rakkaudellisuudessaan ja armollisuudessaan käsittämätön, kun antoi ainokaisen poikansa meidän syntiemme sovittamiseksi, on kuitenkin myös ehdoton ja tinkimätön siinä mitä hän odottaa ihmiseltä. Ja se on juuri sitä nöyrtymistä Hänen edessään, vaikka nykyään tuntuulla tuntuu olevan sellainen menttaliteeti, että Jumalan pitäisikin nöytyä ja katua sanojaan ihmisen edessä...Niinpä nöyrtyminen ja nöyryys taitaa ollakin korostetusti vieläkin vaikeampaa nykyajan ihmiselle, tässä ajassa, jonka voi sanoa olevan hengeltään niin omahyväisyyden, itsekkyyden ja ylpeyden läpikyllästämä, että jo pelkkä sana ”NÖYRYYS”, taitaa aiheuttaa melkeinpä pahoinvointisuutta. Niinkö myös meissä uskovissa?
Jaak.4: 5. ”Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"? 6. Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan:
"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."
7. Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. 8. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset. 9. Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi. 10. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.”
1.Piet.5:1. ”Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä: 2. kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, 3. ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina, 4. niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen. 5. Samoin te, nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaiset ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." 6. Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, 7. ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 8. Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. 9. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. 10. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. 11. Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! Amen.”
Jumala maatamme ja kansaamme siunatkoon!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.