Kirkkotekstiilit ja pappien puvut näyttävät olevan samanvärisiä. Mitä värit tarkoittavat ja kuinka usein niitä vaihdetaan? Olen ymmärtänyt että papit pukeutuvat vain mustaan pukuun...?
Ristinmerkkejä tehdään Jumalanpalveluksen aikana todella paljon. Tehdäänkö ne joissain määrätyissä kohdissa vai saako jokainen tehdä niitä niin paljon kuin tuntuu?
Tehdäänkö ristin merkki kirkkoon tulessa 1 ikonin vai monien ikonien edessä?
Koskeeko tämä myös ei ortodokseja?
Mistä tietää milloin saa istua ja milloin pitää seista? Ihmisiä on vuoronperään seisomassa ja istumassa, joten ei saa helposti selvää.
Miksi pappi kiertää suitsuttamassa koko kirkon, niin että täytyy siirtyä pois tieltä?
Mikä on se toimitus jossa pensselillä (?) sipaistaan öljyä (?) jokaisen otsaan ja johon ihmiset menevät vigiliassa jonossa? Mitä se kuvaa?
Rukouksissa mainitaan paljon ihmisten nimiä. Mistä nimet ovat "peräisin"? Jostain esirukouslaatikosta...? Keiden puolesta rukoillaan ja mitä?
Kerätäänkö kirkossa koskaan kolehtia?
Voiko vainajien muistopöydälle sytyttää kynttilöitä vain silloin kuin vainajat ovat olleet ortodoksisen kirkon jäseniä?
Kuinka usein ortodoksit käyvät keskimäärin kirkoissa? Onko tavoitteena osallistua kaikkiin Jumalanpalveluksiin vai käydä ainoastaan silloin tällöin?
Miten tustua kirkkoon parhaalla mahdollisella tavalla?
Ristinmerkkejä tehdään Jumalanpalveluksen aikana todella paljon. Tehdäänkö ne joissain määrätyissä kohdissa vai saako jokainen tehdä niitä niin paljon kuin tuntuu?
Tehdäänkö ristin merkki kirkkoon tulessa 1 ikonin vai monien ikonien edessä?
Koskeeko tämä myös ei ortodokseja?
Mistä tietää milloin saa istua ja milloin pitää seista? Ihmisiä on vuoronperään seisomassa ja istumassa, joten ei saa helposti selvää.
Miksi pappi kiertää suitsuttamassa koko kirkon, niin että täytyy siirtyä pois tieltä?
Mikä on se toimitus jossa pensselillä (?) sipaistaan öljyä (?) jokaisen otsaan ja johon ihmiset menevät vigiliassa jonossa? Mitä se kuvaa?
Rukouksissa mainitaan paljon ihmisten nimiä. Mistä nimet ovat "peräisin"? Jostain esirukouslaatikosta...? Keiden puolesta rukoillaan ja mitä?
Kerätäänkö kirkossa koskaan kolehtia?
Voiko vainajien muistopöydälle sytyttää kynttilöitä vain silloin kuin vainajat ovat olleet ortodoksisen kirkon jäseniä?
Kuinka usein ortodoksit käyvät keskimäärin kirkoissa? Onko tavoitteena osallistua kaikkiin Jumalanpalveluksiin vai käydä ainoastaan silloin tällöin?
Miten tustua kirkkoon parhaalla mahdollisella tavalla?
Vastaukset 7
Vanhimmat
voisi olla vaikka käydä katsomassa www.ortodoksi.net-sivustoa, josta löydät vastauksen varmaan kaikkiin kysymyksiisi ja paljon muuta. Sitten voisit myös katsoa kirkosta jonkun ystävällisen näköisen ihmisen (usein sen löytää tuohustiskin takaa) ja kysellä häneltä. Käymällä kirkossa, sekä vigilia- että liturgiajumalanpalveluksessa, oppii myös kaikenlaista kun seuraa, mitä ihmiset tekevät.
Kärsivällisyyttä siinä vähän tarvitaan mutta kyllä niistä selvän saa!
//Kirkkotekstiilit ja pappien puvut näyttävät olevan samanvärisiä. Mitä värit tarkoittavat ja kuinka usein niitä vaihdetaan? Olen ymmärtänyt että papit pukeutuvat vain mustaan pukuun...? //
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/tekstiilit/jumalanpalveluspuvut.htm
//Ristinmerkkejä tehdään Jumalanpalveluksen aikana todella paljon. Tehdäänkö ne joissain määrätyissä kohdissa vai saako jokainen tehdä niitä niin paljon kuin tuntuu?
Tehdäänkö ristin merkki kirkkoon tulessa 1 ikonin vai monien ikonien edessä?
Koskeeko tämä myös ei ortodokseja?//
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/ristinmerkki.htm
//Miksi pappi kiertää suitsuttamassa koko kirkon, niin että täytyy siirtyä pois tieltä? //
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/suitsuttaminen.htm
//Miten tustua kirkkoon parhaalla mahdollisella tavalla?//
http://www.ortodoksi.net/
Kaikkiin kysymyksiisi ei tuollakaan ole vastausta, mutta kysy ne sitten papilta tai joltain elävältä ortodoksilta kirkossa.
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/vigilia.htm
Tuolla voit käydä sytyttämässä jo nyt tuohuksen vainajasi muistolle, luterilaiselle, ortodoksille tai mihin uskontoon hän sitten kuuluukin
http://www.ortodoksi.net/virtuaalikirkko/index.html
ja toisaalta sivusto on niin helppokäyttöinen, jos ei sotkeennu keskustelupalstalle (joka on niin teologista asiantuntemusta vaativaa tarinaa, että menee meikäläisen hilseen yli), niin ajattelin edes vähän ensiapua antaa... Pitää varmaan opetella linkittämään niin ei tarvitse omia vajavaisia tietojaan tarjoilla! Kiitos avusta!
Kiitoksia teille vastanneille, joihinkin kysymyksistä tuli jo vastaus. Toivotaan että lisävastauksiakin vielä tulee :)Suoran linkin lukee mieluiten, ei tarvitse etsiä oudoilta sivuilta pitkään.
Ehkä olisi järkevää käydä esim vain yhdessä Jumalanpalveluksessa niin kauan, että ymmärtää siihen kuuluvat asiat ja sitten siirtyä eteenpäin. Ei ole yleensä helppoa mennä mihinkään kirkkoon tai lahkoon, jota ei tunne. Kun ei tiedä, osaa eikä ymmärrä aluksi paljon mitään... Ortodoksisen kirkon Jumalanpalvelukset ovat kyllä kauniita ja rauhallisia sekä järjestelmällisiä. Jos jossain haluan käydä niin tulen vierailemaan tässä kirkossa.
Kysyit monia asioita ja yritän nyt vastata, vaikka en olekaan pappi tai lukkari.
Papin päällysviitta, jota hän käyttää virkapukunaan, on useimmiten musta, mutta kirkossa sen päälle pannaan värilliset jumalanpalvelusvaatteet: korkeaselkäinen antiikin ajan sadetakkia muistuttava feloni ja papin "kaulaliina" epitrakiili, irtohihat ja kuvevaate. Pappi ei koskaan toimita mitään toimituksia ilman epitrakiilia, mutta aina hänellä ei ole felonia (eli läntisellä kielellä messukasukkaa) ja siihen kuuluvia muita osia yllään.
Epitrakiili on pappeuden armolahjan merkki. Se kuvaa Kristuksen iestä. Kristus on sanonut, että Hänen ikeensä on suloinen. Ies pantiin härän kaulaan ja niin se meni minne isäntä tahtoi eikä minne se itse halusi.
Kaikki jumalanpalveluspuvuissa esiintyvät eivät kuitenkaan ole pappeja, vaan varsinkin suurissa kirkoissa palvelee myös diakoneja (apulaispappeja) ja ponomareja eli maallikko alttariavustajia. Diakonilla ja ponomarilla on suoramallinen värillinen puku stikaari. Diakonilla on olallaan myös kaulaliinan tapainen vaate orari, jolla hän rukouksia lukiessaan tekee ristinmerkin.
Ortodoksisessa kirkossa ei ole niin tarkoin määrättyjä liturgisia värejä kuin lännen kirkoissa, mutta arkkipiispa Hermanin aikana 1930-luvulla kirkkoomme luotiin tietty järjestelmä siitä, minkä värisiä kirkkotekstiilejä yleensä käytetään.
Esimerkiksi nyt suuren paaston aikana käytetään violetteja kirkkotekstiilejä ja jumalanpalveluspukuja sunnuntaisin, arkipäivinä mustia tai tummansinisiä. Suurella eli kärsimysviikolla käytetään mustia pukuja, paitsi suuren torstain liturgiassa tummanpunaisia tai violetteja. Pääsiäisenä käytetään hopealla kirjottuja valkoisia vaatteita, Vapahtajan suurina juhlina valkoisia, ristinpäivinä tummanpunaisia ja Jumalanäidin juhlina taivaansinisiä vaatteita. Tavallisina sunnuntaina paastottomana aikana puvut ovat vihreät, paastottomana aikana arkisin käytetään myös keltaisia pukuja. Pyhän Hengen ja marttyyrien päivinä kirkolliset vaatteet ovat kirkkaan punaiset.
Ristinmerkki tehdään kirkkosaliin astuttaessa heti kirkon ovella ja palveluksen aikana sen voi tehdä niin monta kertaa kuin haluaa oman rukouksellisen mielialansa mukaan. Siitä ei ole olemassa tarkkoja sääntöjä. Jos haluaa sytyttää kirkkokynttilöitä eli tuohuksia ikonin eteen ja rukoilla niiden edessä, niin silloin tietysti myös tehdään ristinmerkki. Myös ennen evankeliumin lukemista tehdään ristinmerkki. Kannattaa seurata miten toiset käyttäytyvät ja tehdä itse samoin.
Kirkossa voi vigilian aikana istua milloin vain, kun alkaa väsyttää, mutta evankeliumin lukemisen ja sitä edeltävän saaton ajaksi noustaan kuitenkin aina seisomaan.
Suitsutuksen aikana on tapana mennä keskemmälle, kun pappi kiertää kirkon suitsutusastian kanssa. Kun hän suitsuttaa meitä kohti, on tapana kumartaa. Näin tulee koko kirkko ja kirkkokansa siunatuiksi.
Suitsutus kuvaa rukousta. "Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutus savu Sinun kasvojesi eteen, minun kätteni ylennys olkoon Sinulle ehtoouhri", lauletaan psalmissa.
Vigilian eri suitsutusten on nähty kuvaavan myös esim maailman luomista, ihmisten elämää Jumalan yhteydessä paratiisissa (ehtoopalveluksessa), sekä seurakunnan kiitosta ja ylistystä Kristuksen ylösnousemuksesta (aamupalveluksessa).
Vigiliahan koostuu kolmesta jumalanpalveluksesta ehtoopalveluksesta, jossa muistellaan maailman luomista ja syntiinlankeemusta sekä aamupalveluksesta, jossa muistellaan ihmisten lunastusta ja erityisesti Kristuksen ylösnousemusta, ja aamun ensimmäisestä rukoushetkestä.
Suurina juhlina ehtoopalveluksessa siunataan ns litanialeivät sekä vehnänjyviä, öljyä ja viiniä. Tämä tapa periytyy vanhoilta ajoilta, jolloin vigilia oli koko yön kestävä palvelus. (Nimi vigilia tulee latinan sanasta vigilare= valvoa.
Silloin palveluksen keskeytti ruokailutauko, jolloin nautittiin agape eli rakkaudenateria. Nykyään litanialeivät jaetaan aamupalveluksessa, kun kirkkokansa käy kanonin lukemisen aikana suutelemassa evankeliumikirjaa ja juhlaikonia. Samalla pappi tekee litaniaöljyllä ristinmerkin otsaan ja toivottaa hyvää juhlaa.
Saadakseen nimensä mainituksi kirkossa seurakuntalaisen on ainakin meidän seurakunnassamme esitettävä virallinen esirukouspyyntö kirkkoherran virastoon. Usein rukoillaan esim matkalla olevien ja sairaiden puolesta.
Jokainen voi myös jättää oman muistelukirjansa, johon on kirjoittanut omansa sekä sukulaistensa ja ystäviensä nimet, siihen kirkkoon, missä käy. Pappi rukoilee nimeltä mainiten kaikkien seurakuntalaisten ja heidän omaistensa ja ystäviensä puolesta ns proskomidissa, kun hän aamulla ennen liturgian alkamista valmistelee ehtoollisen, leikkaa leivän ja kaataa vedellä sekoitetun viinin ehtoollismaljaan.
Ortodoksisessa kirkossa kerätään kolehti liturgia- eli ehtoollisjumalanpalveluksessa, joka toimitetaan sunnuntaina ja juhlapäivinä aamupäivällä. (Joissain kirkoissa myös lauantaina ja suurissa luostareissa joka päivä.) Mutta aina ei liturgiassa ole kolehtia. Jos ostaa tuohuksia, niin rahat menevät sen kirkon hyväksi, mistä ne ostaa eli siis tuohusten myynti on myös kolehdin keräämistä.
Vainajien pöydälle voi sytyttää kynttilän kaikkien vainajien puolesta. Erityisesti tulee rukoilla niiden vainajien puolesta, joilla ei ole muita esirukoilijoita.
Meillä Suomessa on kirkkoihin aika pitkät matkat, joten suurin osa seurakuntalaisista käy aika harvoin kirkossa. Suurina juhlapäivinä, varsinkin juhlien juhlana pääsiäisenä kirkot ovat täynnä kansaa.
Kirkkoon tutustuu parhaimmalla mahdollisella tavalla käymällä ahkerasti jumalanpalveluksissa ja lukemalla ortodoksista kirjallisuutta. Monissa seurakunnissa on pieni käsikirjasto, josta saa lainata kirjoja. Voit myös keskustella asioista pappien ja ahkerasti kirkossa käyvien maallikkojen kanssa. Ihmisiin tutustuu kirkkokahveilla ja seurakunnan toimintapiireissä. Katso netistä paikkakuntasi ortodoksisen seurakunnan sivuilta jumalanpalvelusajat ja eri piirien toiminta-ajat.
Todella hieno ja selventävä vastaus. Lämpimät kiitokset vaivannäöstä :) Tulostan tuon itselleni myöhemmin kerrattavaksi ja katson lisätietoja ortodoksi.net sivuilta.
käsittelevät vastaukset ovat aina hienoja. Näitä lukee mielikseen, vaikka ei ole kysyjä. Vastaustyylistä päätellen olet opettanut heterogeenisia ryhmiä.
Kiitos!