aloitetaan

positiivinen yllätys tämä palsta minustakin! :)

mulla sama, eka mun piti lihoa normaalipainoon, nyt olen jo lievästi ylipainoinen, en osaa katkaista kierrettä!! muilla samaa.....?

hei te bediä sairastavat.....ensinnäkin on ikävä kuulla että tälläinenkin sairaus on olemassa mutta haluisin kysyä teiltä millaisia määriä ahmitte ja miten pystytte olemaan sen ahminnan jälkeen "pystyssä"? Itse sairastan bulimiaa ja niinkuin edellinen kirjoittaja sanoikin bulimikot taitaa olla vieläkin sairaampia.Pointtini on vain etää itse ahmin aivan mielettömiä määriä mutta ellen oksenna niitä pois tuntuu että räjähdän....en kerta kaikkiaan pysty olemaan mitenkään päin. En halua tällä ketään loukata. Ymmärrän teitä hyvin. voimia paranemiseen.

bulimic kirjoitti:

hei te bediä sairastavat.....ensinnäkin on ikävä kuulla että tälläinenkin sairaus on olemassa mutta haluisin kysyä teiltä millaisia määriä ahmitte ja miten pystytte olemaan sen ahminnan jälkeen "pystyssä"? Itse sairastan bulimiaa ja niinkuin edellinen kirjoittaja sanoikin bulimikot taitaa olla vieläkin sairaampia.Pointtini on vain etää itse ahmin aivan mielettömiä määriä mutta ellen oksenna niitä pois tuntuu että räjähdän....en kerta kaikkiaan pysty olemaan mitenkään päin. En halua tällä ketään loukata. Ymmärrän teitä hyvin. voimia paranemiseen.

Lue lisää

Mulla ainakin bed alkoi sellaisesta, että söin vaikka jotain voileipiä samalla kun katoin tv:tä, ja hain aina vaan lisää ja lisää, mutta en syönyt niin paljon että olisi tullut huono olo. Söin vaan koko ajan jotain, ja ilman syömistä tuli sellainen tylsä olo, niin kuin jotain puuttuisi... Parin vuoden päästä mukaan tuli suklaa, karkki, ym. ja salassa syöminen. Sitten lähdin opiskelemaan ja muutin yksin asumaan, ja silloin aloin oikein kunnolla ahmimaan. Ostin muovikassillisen herkkuja lähikaupasta ja söin ne samana päivänä, ja kun rahat oli loppu, söin jotain halpaa siihen asti että sain seuraavan kuun rahat. Siitä sitten on menty vain huonompaan suuntaan, kun aloin olla jo tosi lihava. Masennusta, itseinhoa, ahdistusta ja järjetöntä ahmimista. Tässä vaiheessa usein ahmin niin paljon, että oli ähky olo. Varmaan just sillee kun buliimikot, mutta mahalaukkuni oli syömisen seurauksena todennäköisesti aika paljon isontunut, eli mitkään pikkuannokset eivät tuntuneet missään... Nyt olen miettinyt, että ehkä osaltaan se ähky olo on bediä sairastavalle sellainen tavoiteolotila. Silloin on tosi huono olo, mutta toisaalta hyvä. Se on vähän niin kuin rangaistus ja palkinto samaan aikaan..

Kuten tuossa toisessa viestissä laitoin, olen nyt ainakin hiukan paranemassa, mutta kyllä se pahaksi oli päässyt ennen tätä.

En tiedä ovatko buliimikot sairaampia kuin bediläiset. Minusta bulimian hyvä puoli on, että siinä ei tarvitse kärsiä lihavuudesta, mikä minulle ainakin oli syy, joka lisäsi masennusta ja huonoa oloa entisestään.. Bulimia ja bed ovat kuitenkin aika lähellä toisiaan, luulisin.

Talvia kirjoitti:

Mulla ainakin bed alkoi sellaisesta, että söin vaikka jotain voileipiä samalla kun katoin tv:tä, ja hain aina vaan lisää ja lisää, mutta en syönyt niin paljon että olisi tullut huono olo. Söin vaan koko ajan jotain, ja ilman syömistä tuli sellainen tylsä olo, niin kuin jotain puuttuisi... Parin vuoden päästä mukaan tuli suklaa, karkki, ym. ja salassa syöminen. Sitten lähdin opiskelemaan ja muutin yksin asumaan, ja silloin aloin oikein kunnolla ahmimaan. Ostin muovikassillisen herkkuja lähikaupasta ja söin ne samana päivänä, ja kun rahat oli loppu, söin jotain halpaa siihen asti että sain seuraavan kuun rahat. Siitä sitten on menty vain huonompaan suuntaan, kun aloin olla jo tosi lihava. Masennusta, itseinhoa, ahdistusta ja järjetöntä ahmimista. Tässä vaiheessa usein ahmin niin paljon, että oli ähky olo. Varmaan just sillee kun buliimikot, mutta mahalaukkuni oli syömisen seurauksena todennäköisesti aika paljon isontunut, eli mitkään pikkuannokset eivät tuntuneet missään... Nyt olen miettinyt, että ehkä osaltaan se ähky olo on bediä sairastavalle sellainen tavoiteolotila. Silloin on tosi huono olo, mutta toisaalta hyvä. Se on vähän niin kuin rangaistus ja palkinto samaan aikaan..

Kuten tuossa toisessa viestissä laitoin, olen nyt ainakin hiukan paranemassa, mutta kyllä se pahaksi oli päässyt ennen tätä.

En tiedä ovatko buliimikot sairaampia kuin bediläiset. Minusta bulimian hyvä puoli on, että siinä ei tarvitse kärsiä lihavuudesta, mikä minulle ainakin oli syy, joka lisäsi masennusta ja huonoa oloa entisestään.. Bulimia ja bed ovat kuitenkin aika lähellä toisiaan, luulisin.

Lue lisää

"Minusta bulimian hyvä puoli on, että siinä ei tarvitse kärsiä lihavuudesta, mikä minulle ainakin oli syy, joka lisäsi masennusta ja huonoa oloa entisestään.. "

Bulimikon elämää: hammasongelmat, harvenevat hiukset, puutostilat, rytmihäiriöt (sydärin uhka), mahdollisesti kuolema ruokatorven/vatsalaukun repeytyessä... Kumman valitset, lihavuuden vaiko nämä?

kommentoija.. kirjoitti:

"Minusta bulimian hyvä puoli on, että siinä ei tarvitse kärsiä lihavuudesta, mikä minulle ainakin oli syy, joka lisäsi masennusta ja huonoa oloa entisestään.. "

Bulimikon elämää: hammasongelmat, harvenevat hiukset, puutostilat, rytmihäiriöt (sydärin uhka), mahdollisesti kuolema ruokatorven/vatsalaukun repeytyessä... Kumman valitset, lihavuuden vaiko nämä?

Lue lisää

Kyllä bulimikkona(laihana sellaisena) siedän mielummin bulimian haitat kun lihavuuden. Lihavuus rumentaa ihmistä, ylipainoisuus yököttää minua, olen tehnyt jo monta vuotta sitten päätöksen että jos lihon ylipainoiseksi niin teen itsemurhan. Läskimakkaroiden rinnalla Hammaskiilteen vauriot ja rytmihäiriöt on pikkujuttuja..

niin, bed ollu pari vuotta, aina oon saanu dieteillä kilot kuriin takas, mut viime vuonna pääs käsistä ja lihoin 10 kg...

.................... kirjoitti:

niin, bed ollu pari vuotta, aina oon saanu dieteillä kilot kuriin takas, mut viime vuonna pääs käsistä ja lihoin 10 kg...

Luin BEDistä joskus ehkä 5 vuotta sitten. Kukaan ei oo minua diagnosoinut, mutta kun oireita luen, niin tunnistan itsestäni ne kaikki. Olen jo keski-ikäinen, nainen, ja olen lihonnut BEDin takia elämäni aikana monta kertaa. Kerran laihdutin 15 kg pois ja pääsin melkein normaalipainon ylärajoille, mutta sitten alkoi ahmimiskierre ja paino nousi yli 10 kg alkuperäisen lähtöpainon yläpuolelle. Koko elämäni on ollut yhtä jojoilua ja aina laihtuessani olen sitten lihonnut lisää kiloja.

Joku kirjoitti BEDiläisen tavoitteena ehkä olevankin sellaisen ylettömän täynnä olemisen tunnun. Tunnistan tuon tunteen. Vaikka sitä inhoaa, niin silti siihen kuitenkin päätyy. Vasta sitten on "hyvä", kun on ihan ähky. Tästä pitäisi päästä vielä askel eteenpäin, eli löytää vastaus, MIKSI on hyvä vasta ähkynä?

Ahmiessani olen syönyt välillä makeaa ja sitten suolaista, vuorotellen montakin kertaa. Joskus olen toivonut, että voisin oksentaa. Olen yrittänytkin, mutta en ole onnistunut.

Nyt on taas parempi vaihe meneillään ja - yllätys, yllätys - tiukka ruokavalio ja laihdutuskuuri. Erona edellisiin on se, että yritän vähän eri tavalla kuin ennen. Noudatan vähähiilihydraattista dieettiä ja olo on aika hyvä, koska ei tee ollenkaan mieli makeita herkkuja.

Voisiko BED olla joku reaktio ylettömälle sokerinsyönnille, joka on sekoittanut koko ruokahalukeskuksen toiminnan?

tuttu tarina kirjoitti:

Luin BEDistä joskus ehkä 5 vuotta sitten. Kukaan ei oo minua diagnosoinut, mutta kun oireita luen, niin tunnistan itsestäni ne kaikki. Olen jo keski-ikäinen, nainen, ja olen lihonnut BEDin takia elämäni aikana monta kertaa. Kerran laihdutin 15 kg pois ja pääsin melkein normaalipainon ylärajoille, mutta sitten alkoi ahmimiskierre ja paino nousi yli 10 kg alkuperäisen lähtöpainon yläpuolelle. Koko elämäni on ollut yhtä jojoilua ja aina laihtuessani olen sitten lihonnut lisää kiloja.

Joku kirjoitti BEDiläisen tavoitteena ehkä olevankin sellaisen ylettömän täynnä olemisen tunnun. Tunnistan tuon tunteen. Vaikka sitä inhoaa, niin silti siihen kuitenkin päätyy. Vasta sitten on "hyvä", kun on ihan ähky. Tästä pitäisi päästä vielä askel eteenpäin, eli löytää vastaus, MIKSI on hyvä vasta ähkynä?

Ahmiessani olen syönyt välillä makeaa ja sitten suolaista, vuorotellen montakin kertaa. Joskus olen toivonut, että voisin oksentaa. Olen yrittänytkin, mutta en ole onnistunut.

Nyt on taas parempi vaihe meneillään ja - yllätys, yllätys - tiukka ruokavalio ja laihdutuskuuri. Erona edellisiin on se, että yritän vähän eri tavalla kuin ennen. Noudatan vähähiilihydraattista dieettiä ja olo on aika hyvä, koska ei tee ollenkaan mieli makeita herkkuja.

Voisiko BED olla joku reaktio ylettömälle sokerinsyönnille, joka on sekoittanut koko ruokahalukeskuksen toiminnan?

Lue lisää

ja samalla elimistö kärsii jotain puutosta, joka sitten syötättää hullun lailla. Olin Nutrilett pusseilla, niissähän on kaikki tarvittavat vitamiinit jne, niin ei haluttanut mitään! Ajattelin alkaa taas, kun tuntuu että syötätys on taas nostamassa päätään...pitäis varmaan tutkituttaa nuo vitaminiini yms. pitoisuudet.

voi olla kirjoitti:

ja samalla elimistö kärsii jotain puutosta, joka sitten syötättää hullun lailla. Olin Nutrilett pusseilla, niissähän on kaikki tarvittavat vitamiinit jne, niin ei haluttanut mitään! Ajattelin alkaa taas, kun tuntuu että syötätys on taas nostamassa päätään...pitäis varmaan tutkituttaa nuo vitaminiini yms. pitoisuudet.

Lue lisää

Minulla kierre alkoi ekasta laihdutuskuurista, jonka pidin 15-vuotiaana. Laihdutin ja ahmin, yhdessä vaiheessa oli laihdutuslääkkeet ja sitten tuli paikkarit ja laihdutin ja ahmin... lahidutin ja ahmin... laihdutin ja ahmin.

Vuosien saatossa painoa on tullut lisää 30 kiloa ja jatkuva pakonomainen syöminen on kokoaikaista AINA KUN OLEN YKSIN ja jos en ole yksin yritän syödä salaa. Salaa syön piiloissa olevia karkkeja, suklaata ja muuta makeaa. Yksinollessa syön ihan kaikkea syötäväksi sopivaa, leipää, juustoa, leikkeileitä, suolakurkkua, vierasvara jäätelöt ja pullat pakastimesta ja sitten pitää varastot täydentää nopeasti salaa että en vaan jää kiinni.

Vihaan itseäni tämän ongelman takia ja vihaan läskejäni, joskus on yritetty jotain ruokapäiväkirjan pitoa ja syömisen hallintaa. Ei tähän mikään auta, muiden sairauksien vuoksi joudun syömään ainakin yhtä lääkettä JOKA LISÄÄ RUOKAHALUA ja se on lisä ongelmana.

Laihtuminen on nykyään täysin mahdotonta, sillä jos saa kilon tai kaksi pudotettua iskee PAKONOMAINEN AHMIMISTARVE ja paino on äkkiä saatava takaisin korkealle.

Kärsin tilanteesta, mutta olen luopunut yrittämästä mitään tai avun hakemisesta. Täällä maaseudulla ei tätä ongelmaa tunnisteta ja lihavuutta pidetään heikkoutena. Kaikki kitudieetit, joilla aikanaan laihdutin ovat tähän ongelmaan syynä.

Viimeaikoina olen lopettanut vaa alla käymisen, sillä siitä vasta kurja olo tulee kun paino on noussut ja sitten on taas pakko ahmia.

BED mummo kirjoitti:

Minulla kierre alkoi ekasta laihdutuskuurista, jonka pidin 15-vuotiaana. Laihdutin ja ahmin, yhdessä vaiheessa oli laihdutuslääkkeet ja sitten tuli paikkarit ja laihdutin ja ahmin... lahidutin ja ahmin... laihdutin ja ahmin.

Vuosien saatossa painoa on tullut lisää 30 kiloa ja jatkuva pakonomainen syöminen on kokoaikaista AINA KUN OLEN YKSIN ja jos en ole yksin yritän syödä salaa. Salaa syön piiloissa olevia karkkeja, suklaata ja muuta makeaa. Yksinollessa syön ihan kaikkea syötäväksi sopivaa, leipää, juustoa, leikkeileitä, suolakurkkua, vierasvara jäätelöt ja pullat pakastimesta ja sitten pitää varastot täydentää nopeasti salaa että en vaan jää kiinni.

Vihaan itseäni tämän ongelman takia ja vihaan läskejäni, joskus on yritetty jotain ruokapäiväkirjan pitoa ja syömisen hallintaa. Ei tähän mikään auta, muiden sairauksien vuoksi joudun syömään ainakin yhtä lääkettä JOKA LISÄÄ RUOKAHALUA ja se on lisä ongelmana.

Laihtuminen on nykyään täysin mahdotonta, sillä jos saa kilon tai kaksi pudotettua iskee PAKONOMAINEN AHMIMISTARVE ja paino on äkkiä saatava takaisin korkealle.

Kärsin tilanteesta, mutta olen luopunut yrittämästä mitään tai avun hakemisesta. Täällä maaseudulla ei tätä ongelmaa tunnisteta ja lihavuutta pidetään heikkoutena. Kaikki kitudieetit, joilla aikanaan laihdutin ovat tähän ongelmaan syynä.

Viimeaikoina olen lopettanut vaa alla käymisen, sillä siitä vasta kurja olo tulee kun paino on noussut ja sitten on taas pakko ahmia.

Lue lisää

Äläpäs luovuta. Olen kirjoitellut tänne omia kokemuksiani, niitä kun on vuosikymmeniltä mullakin. Nyt olen aisoiss aja ihan hyvällä tiellä. Mulla ainakin toimii nopeiden hiilihydraattien poisatminen ruokavaliosta, sillä lailla olen päässyt ahmimisesta eroon. Kitudieetti ei kanna, vaan sekoittaa kroppaa ja mieltä entisestään. Joidenkin mielestä VHH-dietti muistuttaa ihmisen luonnollista ruokavaliota, joten ei ihme, jos siitä tulee hyvä olo.

"Vierasvaroja" mulla ei ole ollut enää vuosiin, koska syön ne aina. Mullakin ahmiminen on salassapitoon, olen ahminut yksinäni.

ÄLÄ LUOVUTA!!!

lue kirjoitukset kirjoitti:

Äläpäs luovuta. Olen kirjoitellut tänne omia kokemuksiani, niitä kun on vuosikymmeniltä mullakin. Nyt olen aisoiss aja ihan hyvällä tiellä. Mulla ainakin toimii nopeiden hiilihydraattien poisatminen ruokavaliosta, sillä lailla olen päässyt ahmimisesta eroon. Kitudieetti ei kanna, vaan sekoittaa kroppaa ja mieltä entisestään. Joidenkin mielestä VHH-dietti muistuttaa ihmisen luonnollista ruokavaliota, joten ei ihme, jos siitä tulee hyvä olo.

"Vierasvaroja" mulla ei ole ollut enää vuosiin, koska syön ne aina. Mullakin ahmiminen on salassapitoon, olen ahminut yksinäni.

ÄLÄ LUOVUTA!!!

Lue lisää

Kiitos neuvosta, mutta olen kokeillut myös VVH eli vähähiilarista ruokavaliota. Sekään ei toimi, ahmin sen aikana pähkinöitä, lihaa, juustoa ja munia ihan niin paljon kun sielu vaan sieti. En laihtunut kuin pari kiloa. Eli ahmin myös karpatessa, kyllä tämä on meikäläisellä vakava krooninen tauti. Kamalaa en usko, että koskaan paranen, nyt olen tosin kokonaan lopettanut laihduttamisen enkä myöskään käy vaa alla. Ehkä se auttaa, tosi vaatteet kiristävät luultavasti paino vaan nousee entisestään (mulla on painoindeksi yli 37).

Olisin onnellinen jos olisi "vain" 40kg liikaa.. mulla on tällä hetkellä ylipainoa pituuteeni nähden n. 70kg. Painan noin 135kg ja olen 164cm pitkä. Olen tuosta määrästä saanut pois nyt ainakin 25kg (en tiedä lähtöpainoa koska en uskaltanut käydä vaa'assa eikä koti vaa'at muutenkaan riittänyt) Mun kohdalla on myös diagnosoitu BED. Ei ehkä enää niin pahana kun se oli joskus nuorempana. Painoa olen pudottanut kerran jopa 50kg mutta se tuli tuplana takaisin. BED johtuu mun kohdalla suurimmaksi osaksi mun lapsuuden kokemuksista.. seksuaalista hyväksikäyttöä.