En tiedä, oliko tuo alla esitetty Julma-Juhan vaalislogan huonosti viitattu, mutta mikäli se esim. sotki keskenään julkisen ja yksityisen sektorin niin kuulosti omituiselta...
Mielestäni voimme könttänä keskustella julkisen sektorin palkoista sinänsä. Siellä voimme avata palkat (jotka me kaikki veroina maksamme) ja katsoa, mitä kukin tekee vs. mitä kukin saa - ja toteuttaa palkkatasa-arvon. Voimme jopa luoda työn "vaativuuskategorioita" ja sitten katsoa, mihin palkkaluokkaan mikäkin tyrkätään.
Yksityisellä puolella sitten mennään markkinatalouden mukaan - vieläpä yhä globaalimman. Esim. Nokian insinöörejä ei voi kuin ihailla, kuinka tekevät Euroopan kurjimmalla inssipalkalla tulosta pihille työnantajalleen. Yksityisen sektorin palkkoja on verrattava globaalisti sitten.
Suomessa yleensäkin valtion talous on verotuksella kuristettu kireäksi. Ostovoima on kurja, samalla kun työllistäminen on melkein euroopan kalleinta. Ihmisillä ei ole juuri insentiivejä yrittää, tai ansaita enemmän, koska huippukireäverotus vetää ilmat pihalle joka välissä. Jotta talouden pyörät saataisiin pyörimään paremmin olisi siirryttävä verotustaloudesta talouteen, jossa verotamme kulutusta (ja etenkin sitä haitallista) samalla kun suosimme tuotantoa ja yrittämistä sekä työllistämistä.
Narin lääkkeitä ovat
a) alkoholiverotus reippaasti ylös, samoin kuin luksustuotteiden (kaikki epäterveelliset, esim. makeiset, tupakka)
b) peruselintarvikkeiden verotus pienemmäksi
c) vanhenpainvapaiden kulut pois työnantajien niskoilta kokonaan esim. tuntuvina verovähennyksinä ko. perheille (jotka menevät sitten kulutukseen).
d) julkishallinnossa alakohtaiset palkkatilanteiden läpikäynnit vs. tehdyt työtunnit
e) työnteko aina houkuttelevammaksi kuin tuilla eläminen - tukisysteemin läpikäynti, yksinkertaistaminen ja "tukikuoppien" poisto - sitten valtionhallinnosta eläköitymisen kautta tukisysteemistä turhien työpaikkojen poisto
f) päällekkäisen verotuksen poistaminen (esim. perintöverot lähiomaisilta, autovero tuntuvasti pienemmäksi -> uudemmat ja ympäristöystävällinen autokanta, kiinteistövero pois jne.) -> rahaa jää enemmän palveluiden ja tuotteiden ostoon ja talous alkaa pyöriä paremmin.
Mielestäni voimme könttänä keskustella julkisen sektorin palkoista sinänsä. Siellä voimme avata palkat (jotka me kaikki veroina maksamme) ja katsoa, mitä kukin tekee vs. mitä kukin saa - ja toteuttaa palkkatasa-arvon. Voimme jopa luoda työn "vaativuuskategorioita" ja sitten katsoa, mihin palkkaluokkaan mikäkin tyrkätään.
Yksityisellä puolella sitten mennään markkinatalouden mukaan - vieläpä yhä globaalimman. Esim. Nokian insinöörejä ei voi kuin ihailla, kuinka tekevät Euroopan kurjimmalla inssipalkalla tulosta pihille työnantajalleen. Yksityisen sektorin palkkoja on verrattava globaalisti sitten.
Suomessa yleensäkin valtion talous on verotuksella kuristettu kireäksi. Ostovoima on kurja, samalla kun työllistäminen on melkein euroopan kalleinta. Ihmisillä ei ole juuri insentiivejä yrittää, tai ansaita enemmän, koska huippukireäverotus vetää ilmat pihalle joka välissä. Jotta talouden pyörät saataisiin pyörimään paremmin olisi siirryttävä verotustaloudesta talouteen, jossa verotamme kulutusta (ja etenkin sitä haitallista) samalla kun suosimme tuotantoa ja yrittämistä sekä työllistämistä.
Narin lääkkeitä ovat
a) alkoholiverotus reippaasti ylös, samoin kuin luksustuotteiden (kaikki epäterveelliset, esim. makeiset, tupakka)
b) peruselintarvikkeiden verotus pienemmäksi
c) vanhenpainvapaiden kulut pois työnantajien niskoilta kokonaan esim. tuntuvina verovähennyksinä ko. perheille (jotka menevät sitten kulutukseen).
d) julkishallinnossa alakohtaiset palkkatilanteiden läpikäynnit vs. tehdyt työtunnit
e) työnteko aina houkuttelevammaksi kuin tuilla eläminen - tukisysteemin läpikäynti, yksinkertaistaminen ja "tukikuoppien" poisto - sitten valtionhallinnosta eläköitymisen kautta tukisysteemistä turhien työpaikkojen poisto
f) päällekkäisen verotuksen poistaminen (esim. perintöverot lähiomaisilta, autovero tuntuvasti pienemmäksi -> uudemmat ja ympäristöystävällinen autokanta, kiinteistövero pois jne.) -> rahaa jää enemmän palveluiden ja tuotteiden ostoon ja talous alkaa pyöriä paremmin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suunta oli oikea......
a) alkoholiverotus reippaasti ylös, samoin kuin luksustuotteiden (kaikki epäterveelliset, esim. makeiset, tupakka)
b) peruselintarvikkeiden verotus pienemmäksi
Tarkennus: Peruselintarvikkeiden alv laskettava hiukan. Kaikkien muiden nostettava roimasti, myös kaikkien kulutushyödykkeiden. Poikkeus: Oikein kalliiden erikoistavaroiden alv:ä laskettava.
c) vanhenpainvapaiden kulut pois työnantajien niskoilta kokonaan esim. tuntuvina verovähennyksinä ko. perheille (jotka menevät sitten kulutukseen).
Tarkennus: Verovähennys pitäisi määräytyä progressiivisesti suhteessa perheen tuloihin. Enemmän tuloja, progr. enemmän vähennystä. Tällöin jää enemmän rahaa kulutukseen niille joilla on vara kuluttaa.
d) julkishallinnossa alakohtaiset palkkatilanteiden läpikäynnit vs. tehdyt työtunnit
Menkööt nyt näin
e) työnteko aina houkuttelevammaksi kuin tuilla eläminen - tukisysteemin läpikäynti, yksinkertaistaminen ja "tukikuoppien" poisto - sitten valtionhallinnosta eläköitymisen kautta tukisysteemistä turhien työpaikkojen poisto
Tarkennus: Kansalaispalkka kaikille, miel. progressiivinen esim. varallisuuteen ja elintasoon nähden (köyhä pärjää vähemmällä).
f) päällekkäisen verotuksen poistaminen (esim. perintöverot lähiomaisilta, autovero tuntuvasti pienemmäksi -> uudemmat ja ympäristöystävällinen autokanta, kiinteistövero pois jne.) -> rahaa jää enemmän palveluiden ja tuotteiden ostoon ja talous alkaa pyöriä paremmin.
Tarkennus: Autoveroin tilalle ympäristövero. Mitä enemmän laskennallisesti auto saastuttaa, sitä enemmän "käyttöveroa" (bussit kyllä kulkee).
Pääpaino kulutuksen verottamiselle. ne maksakoot joilla on varaa kuluttaa. Ne joilla varaa ei olisi, hyötyisivät tästä eniten.
..sikäli puheesi palkkojen korottamisesta on järjellinen, että pienimpiä palkkoja pitää saada ylös ja suurempia alas, se nimittäin vanhojen teorioiden mukaan edistää kulutusta..
..arvonlisäveron alentaminen elintarvikkeilta on kepulainen elvytysstrategia, joka luultavasti hyödyttää etupäässä elintarviketeollisuutta sikäli mikäli ei aseteta ukaasia, että alennuksen pitää näkyä myös hinnassa..
..ruuan halpeneminen puolestaan olisi etu pienituloiselle..
..palkkojen korotuksen on sanottu perustuvan keskimääräiseen tuottavuuden lisäykseen, joka menettely näin äkkiseltään vaikuttaa ihan järkevältä, siinä toki toiset hyötyy ja toiset häviää, mutta keskimäärin pyyhkii hyvin..
..verojen maksun ei ylipäätään pitäisi kuulua työntekemiseen, vaan koneita pitäisi verottaa niin paljon kuin sielu sietää, niiden motivaatio ei kärsi, vaikka veroruuvi käännettäisiin tappiin saakka..
..perintöveron poistaminen pieniltä omaisuuksilta pitäisi olla itsestään selvä asia..
..kaiken kruunaa tietysti kansalaispalkka, joka pitää räätälöidä sellaiseksi, että turha ja työllistävä byrokratia saadaan karsituksi minimiin..