Suomen jalo kansa lähetti jaloimmat poikansa Aunukseen vuonna 1919 vapauttamaan heimoveljiään polsujen ikeestä.
Hankkeen puuhamiehiä ja johtajia olivat mm. Åkesson, Winter, Nordströn, von Hertzen, Gadolin ja valtionhoitajana hankkeelle vihreää valoa näyttänyt saksalais-ruotsalainen Mannerheim.
Kysynkin nyt, että kuinka paljon Erikssoneja, Petterssoneita, Larssoneita ja Pärssoneita odotteli Aunuksessa heimokansaa auttajakseen?
Vai oliko todellisuudessa vain kyse lahtarien eräästä Suur-Suomi -hankkeesta?
Hankkeen puuhamiehiä ja johtajia olivat mm. Åkesson, Winter, Nordströn, von Hertzen, Gadolin ja valtionhoitajana hankkeelle vihreää valoa näyttänyt saksalais-ruotsalainen Mannerheim.
Kysynkin nyt, että kuinka paljon Erikssoneja, Petterssoneita, Larssoneita ja Pärssoneita odotteli Aunuksessa heimokansaa auttajakseen?
Vai oliko todellisuudessa vain kyse lahtarien eräästä Suur-Suomi -hankkeesta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kommarien keksintöä koko retki, ei sellaista todellisuudessa tehty.
Mina ei panna miekkaani huotraan ennen kuin Anus on vappa. Pärkkeles.
Ennen muuta Aunuksen retki oli ilmaus intomielisestä kansallisuusaatteesta. 1800 -luvulla suomalaisuusaate nousi arvoon arvaamattomaan, eikä vähiten niiden kalevalaisten runojen elävöittämänä, joita vielä Vienan Karjalasta ja Aunuksen mailta oli saatu talteen. Mm. suomalaiset kuuluisat taidemaalarit maalsivat kansallishenkisiä tauluja Karjalan laulumailta jne. Aunuksen retkeläiset olivat lähinnä siis intomielisiä suomalaisuusmiehiä, joiden tavoitteena oli koota Suomessa ja sen lähialueilla asustavat suomensukuiset kansat samaan kansallisvaltioon. He katsoivat, että ajankohta tähän oli tuossa maailmantilanteessa sopiva.
Aunuksen retki oli osallisujille pettymys ennekaikkea siitä syystä, miksi retki ei saavuttanut tavoitettaan. Vienan ja Aunuksen suomensukuiset eivät olleet samalla tavalla kokeneet suomalaisuuden kansallista herätystä eikä retki saanut paikallisen väestön yleistä tukea, kuten suomalaiset olivat otaksuneet. Retki oli muutenkin huonosti johdettu eikä pelkkä asiaan innostuneisuudella voitu korvata sotilasammatillisia taitoja. Valmistelut jäivät alkeelliselle tasolle. Mannerheimhän oli pysäyttänyt joukot Leningradin porteille, mikä osaa harmitti ja retki oli tilanteessa osa purkautumistietä.
Vienan Karjalassahan 1918 - 1919 oli aika sekava tilanne, siellähän oli ainakin englantilaisia ja taisi olla joitakin saksalaisiakin. Ja kaikki tappeli keskenään ja tietysti venäläisiä vastaan.
Samaa kansallisuusajatusta ja Suur-Suomi-ideaahan Neuvostoliitto yritti tarjota suomalaisille tavi- ja jatkosodan aikana. Toki yhdistämistapa heillä olisi ollut toisenlainen.
helposti päätellä kyseessä olleen kaikkea muuta kuin suomalainen kansallisuusaate.......
Kun helposti päättelee, päättelee helposti väärin.
Suuria suomalaisen kansallisaatteen nimiä ovat olleet H G Porthan,D Juslenius,J G Linsén, F Bergbom,A I Arvidson,E G Ernström,J L Runeberg,J V Snellman, Volmar Schild, a Meurman,Z Topelius,E Lönnrot,G Z Forsman, Minna Canth, K Bergbom,Järnefeltit,E Lampén, J Sibelius,A Gallen-Gallela, J Brofeldt, nyt vain joitakin tässä mainitakseni.
On tietysti hassua, että osa suomalaisuuden peuspilareista luotiin ruotsin kielellä. Mm. Runeberg kirjoitti Vänrikki Stohlin tarinat ruotsin kielellä. Maamme-laulu taidettiin ensiksi laulaa ruotsin kielellä. Muuten F Paciuksen säveltämä.
Osa em. henkilöitä tai heidän jälkeläisistään suomensi nimensä. Muutama jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Osa ajatteli, ettei nimi "miestä pahenna". Kieltämättä kieliriidat ruotsin kielen ylivertaista asemaa vastaan olivat jo alkaneet ja noihin aikoihin kärjistyvätkin. On kuitenkin huomattava, että Venäjän vallan loppuvaiheessa kieliriidat kohdistuivat ensisijaisesti venäläistämistä vastaan.
Venäjä pyrki saattamaan venäjän kielen viralliseksi virkakieleksi, joten ruotsin ja suomen kielen kannattajilla oli yhteinen vastustaja. Venäjän tarkoituksenahan oli, paitsi muuta, luoda edellytykset venäläisten virkamiesten nimityksille Suomessa. Ruotsin- ja/tai suomenkielisiä venäläisiä virkamiehiä oli Venäjällä kovin rajoitetusti ja se jarrutti Suomen sulauttamista Venäjään.
Nimistä tuonaikaisia henkilöitä analysoitaessa tulee huomioida suuri nimenvaihto. Suomalaisuuteen katsottiin kuuluvan myös suomalainen nimi.
Katselin kerran Aunuksen retkellä kaatuneiden hautausmaata. Taisi olla Salmissa. Talvela oli pystyttänyt komean paaden hautausmaalle. Paasi on muuten vieläkin pystyssä.
Laskeskeli hautojen lukumäärää. Niitä oli sillä hautausmaalla muutama kymmenen, 20 - 30 kpl. En tiedä miksi niiden kaatuneiden hautapaikaksi oli valittu juuri Salmi, olisivatko olleet salmilaisia. Kuitenkin tutkin nimiä. Olin yllättynyt, koska pääosalla oli suomalainen nimi.