Pian ne taas alkavat. Nimittäin, 200 kansanedustajan määräaikaiset työsuhteet. Valikoituminen tuohon ryhmään edellyttää luonnollisesti jonkinlaista menestystä ”vaalikarjan” silmissä. Mutta, siitä huolimatta, kovin kummallisia piirteitä ao. työsuhteeseen sisältyy.
Ensinnäkin, työsuhde voidaan aloittaa ilman psykologisia testejä. Tämän päivän käytäntöhän on, ettei juuri mihinkään alempiarvoisempaankaan pestiin pääse ilman testejä. Siis jokaisen ehdokkaan on tulevaisuudessa hoidettava omalta osaltaan testitulokset koko kansan nähtäväksi. Näin varmistetaan, että ehdokas on henkilökohtaisilta kyvyiltään sopiva vastaanottamaan kansanedustajan pestin. (Tässä on tosin riskinsä; ehkä Suomesta ei löydy 200 sellaista henkilöä)
Toinen asia on palkkaus. Työnhakuilmoituksia selatessa huomaa, miten monissa työsuhteissa palkkaus perustuu työssä saavutettavaan tulokseen. Mutta, mitenkä täyttyy kansanedustajan kukkaro? Eikö vain hra/rva Kansanedustaja nostakin palkkansa ja kulukorvauksensa vailla minkäänlaista sidettä työssään saavuttamaansa tulokseen? Voisi ilkeästi sanoa, että kyseessä on neljä vuotta toimiva rahastusautomaatti, joka oikein venkoilemalla ja kuitteja keräilemällä takaa sievoiset tulot. Tähän saadaan muutos tulospalkkauksella. Kansanedustajalle laitetaan jokin peruspalkka (esim. 2000€/kk) ja kulukorvauksille katto (esim. 500€/kk) kannustamaan säästeliäisyyteen. Sitten vuosikvartaaleittain katsotaan, mikä on viennin ylijäämä, paljonko työttömyys on vähentynyt, mikä on bkt:n muutos jne. ja niiden perusteella maksetaan kolmen kk:n välein bonusta. Bonusta luonnollisesti vähentävät, jos tulosta yritetään vilpillisesti parantaa esim. veronmaksajien rahoilla. Koska palkkauksessa näin olisi taivas kattona, luulisi, että rahanvainuiset henkilöt hakeutuisivat Arkadianmäelle, mikä olisi siis koko kansakunnan etu.
Sinä hra/rva Ehdokas, joka uskallat olla samaa mieltä, Sinulle on ainakin yksi ääni tiedossa!
Ensinnäkin, työsuhde voidaan aloittaa ilman psykologisia testejä. Tämän päivän käytäntöhän on, ettei juuri mihinkään alempiarvoisempaankaan pestiin pääse ilman testejä. Siis jokaisen ehdokkaan on tulevaisuudessa hoidettava omalta osaltaan testitulokset koko kansan nähtäväksi. Näin varmistetaan, että ehdokas on henkilökohtaisilta kyvyiltään sopiva vastaanottamaan kansanedustajan pestin. (Tässä on tosin riskinsä; ehkä Suomesta ei löydy 200 sellaista henkilöä)
Toinen asia on palkkaus. Työnhakuilmoituksia selatessa huomaa, miten monissa työsuhteissa palkkaus perustuu työssä saavutettavaan tulokseen. Mutta, mitenkä täyttyy kansanedustajan kukkaro? Eikö vain hra/rva Kansanedustaja nostakin palkkansa ja kulukorvauksensa vailla minkäänlaista sidettä työssään saavuttamaansa tulokseen? Voisi ilkeästi sanoa, että kyseessä on neljä vuotta toimiva rahastusautomaatti, joka oikein venkoilemalla ja kuitteja keräilemällä takaa sievoiset tulot. Tähän saadaan muutos tulospalkkauksella. Kansanedustajalle laitetaan jokin peruspalkka (esim. 2000€/kk) ja kulukorvauksille katto (esim. 500€/kk) kannustamaan säästeliäisyyteen. Sitten vuosikvartaaleittain katsotaan, mikä on viennin ylijäämä, paljonko työttömyys on vähentynyt, mikä on bkt:n muutos jne. ja niiden perusteella maksetaan kolmen kk:n välein bonusta. Bonusta luonnollisesti vähentävät, jos tulosta yritetään vilpillisesti parantaa esim. veronmaksajien rahoilla. Koska palkkauksessa näin olisi taivas kattona, luulisi, että rahanvainuiset henkilöt hakeutuisivat Arkadianmäelle, mikä olisi siis koko kansakunnan etu.
Sinä hra/rva Ehdokas, joka uskallat olla samaa mieltä, Sinulle on ainakin yksi ääni tiedossa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
ellei sitten jaa vaiaikoina naisena ja etene silleen urallaan.