Tarkoittaako se äänen antoa edustajille vai edustajien valintaa?
Demokratiaa voidaan mitata sillä, että onko kaikilla mahdollisuus tulla kuuluviin. Jos jollain ei ole kuuluvuutta, siis ääntä, ei demokratia toimi, koska päätökset edustavat vain osaa väestöstä. Toivottavasti vaaleissa ei ole kysymys äänen antamisesta, sillä silloin kansa tukisi niitä, jotka päättävät kuulematta muita.
Äänestämisen oikea tarkoitus joko laskea mielipiteiden lukumäärä, jotta tiedetään kuinka kaukana totuus on, tai sitten sanansaattajan valitseminen, joka ei tee muuta kuin mitä äänestäjät määräävät.
Johtopäätökseni on, ettei demokratia toimi, ellei se täytä kaksi seikkaa: Kaikilla on kyky puhua päätöksentekotilanteissa ja että valitut edustajat toteuttavat toisten ääntä heidän käskyjensä mukaan.
Demokratiaa voidaan mitata sillä, että onko kaikilla mahdollisuus tulla kuuluviin. Jos jollain ei ole kuuluvuutta, siis ääntä, ei demokratia toimi, koska päätökset edustavat vain osaa väestöstä. Toivottavasti vaaleissa ei ole kysymys äänen antamisesta, sillä silloin kansa tukisi niitä, jotka päättävät kuulematta muita.
Äänestämisen oikea tarkoitus joko laskea mielipiteiden lukumäärä, jotta tiedetään kuinka kaukana totuus on, tai sitten sanansaattajan valitseminen, joka ei tee muuta kuin mitä äänestäjät määräävät.
Johtopäätökseni on, ettei demokratia toimi, ellei se täytä kaksi seikkaa: Kaikilla on kyky puhua päätöksentekotilanteissa ja että valitut edustajat toteuttavat toisten ääntä heidän käskyjensä mukaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis mitä piti sanoa? Paitsi vain sanoa jotain kuuromykkäsokeille omaksi ilokseen. (EI tarkoitettu vammaisten halventamiseksi!).
Vaalien ja äänten antamisen tarkoitus on tietenkin, kuten totesit, laskea mielipiteitten lukumäärää. Suomalaisten mielipiteet saadaan typistettyä 200 kappaleeseen, jolloin tulee jo huomattavasti vähemmän riitelyä, kuin että kaikki yli 17 v. riitelisivät. Tämä kai on selvää.
Ei tässä mistään demokratiasta ole kyse, vaan siitä, että jonkun tai joidenkin on päätettävä asioista. Mantran mukaan nämä ihmiset, jotka päättävät, kantavat myös vastuun vääristä tai oikeista päätöksistä. No, mehän jo tiedämme, ettei asia näin ole. He sanovat meille, että me olemme heidän sinne valtuuttaneet, joten vastuu on meillä.
Entä jos me tekisimme päätökset itse? Ajattele vaikka jotain jurpoa tekemässä näyttöpäätteellä päätöstä jonkun toisen jurpon aloitteesta "takaisin kotimaahan lähettämisestä". Tämä aloite saa laajaa kannatusta ja se hyväksytään. Sitten vaan ajojahtiin, metsiin kaivetaan poteroja ja kiväärejä jaellaan...
Sinun pitäisi muuttaa Sveitsiin. siellä nämä asiat toimivat ainakin jollain tasolla, mutta Sveitsi ei olekaan mikään urpola.
Nämä asiat täytyy tehdä tännekin. En väitä, että meidän pitäisi yksinkertaisesti antaa päätösvalta suoraan jokaiselle äänioikeutetulle. Se on lopullinen päämäärä, mutta ennen sitä ihmisten on pystyttävä keskustelemaan keskenään. Tämä kiertotie on tarpeellinen siksi, että vaikka itse en pelkääkään ihmisyyttä ja sitä mitä se vapaudellaan tekisi, jotkut eivät ole valmiita heittäytymään toisten varaan demokraattisessa vallankäytössä. Monet tarvitsevat lain suomaa varmuutta, vaikka laki onkin tarpeeton, jos jokainen osaa tehdä omat moraaliset valintansa. Lisäksi on oltava varmoja siitä, että debaatti kestää ainoana vallankäyttömuotona. Vapaus, jossa kaikki saavat tehdä mitä haluavat, on hyvä idea jos se perustuu yhdessä määriteltyihin perusteisiin, ei yksin tehtyisiin asenteellisiin, tietämättömiin tai intohimoisiin perusteisiin. Sitä varten on ensin annettava ihmisille mahdollisuus puhua keskenään ilman päätöksentekovaltaa, pyrkiäkseen järkeviin johtopäätöksiin ja päästäkseen eroon auktoriteettiuskosta, ymmärtääkseen, että jokainen mielipide on ideatasolla korvaamaton. Suora demokratia on ihmiskunnan suurin älyllinen haaste.
Tuo mitä kirjoitit on varmasti yksi suoran demokratian kulmakivistä ja ehkäpä se on parhaiten toteutunut maailmalla juuri Sveitsissä tai Norjassa?
Laajempaa demokratiaa kohti pitäisi tietenkin Suomessakin pyrkiä, sehän on jo osa paljon puhuttua kansalaisyhteiskuntaakin.
Ongelmina tässä pyrkimisessä näen paitsi syvälle juurtuneen apatian, joka näkyy ehkä parhaiten juuri kokonaan äänestämättä jättämisenä, joka merkitsee vain saavutetun vaalituloksen hyväksymistä. Toinen ongelma on tieto. Demokratiassa kaikilla toimijoilla eli kansalaisilla pitäisi olla yhtenäiset mahdollisuudet saada tietoa, jota tarvitaan yhteisistä asioista päättämiseeen. Nykyään poliittinen päätöksenteko vaatii yhä spesifisempää tietämystä yhä laajemmalta alueelta. Se näkyy mielestäni hyvin esim. tässä pyrkimyksessä tuottaa alkoholipohjaisia polttoaineita, joita sitten kutsutaan "biopolttoaineiksi", tietämättä oikein täsmälleen, mistä puhutaan. Se on hyvä esimerkki siitä, miten joku "markkinavoima" on manipuloinut tietämättömiä tai vajavaisilla tiedoilla varustettuja poliitikkoja. Samaa manipulointia tiedotusvälineet ja poliittinen eliitti tietenkin kohdistavat myös kansalaisiin.
Paljon on esteitä esteettömän demokratian tiellä, eikä vähiten juuri tavallisten kansalaisten keskuudessa. Muutosvastarinta on eräs este, jonka murtaminen on vaikeaa, niin kauan kun ihmiset ovat valmiita luovuttamaan vallan elimille, joiden he katsovat olevan vastuussa kansakunnan hyvinvoinnista.
Politeia-foorumini Uutispalvelu toimii juuri sitä varten, että siellä ihmisillä olisi mahdollisimman yhtenäiset mahdollisuudet saada tietoa. Sellainen tarvitaan, koska nyt ei ole mitään kattavaa ja yleistä tietolähdettä.
Poliittinen päätöksenteko mielestäni kuitenkaan vaadi spesifiä tietämystä. Tuollainen ajatus edustaa asiantuntijauskoa, jossa tiedon uskotaan kuuluvan vain tietylle statukselle. Jokainen ihminen voi oppia tietoa ja oppia käyttämään sitä. Ongelma tiedossa on juuri sen kulun esteet eikä sen seuraukset.
Eliitin katsotaan olevan vastuussa koska perinne on näyttänyt vain sellaista olevan. Tieto voi muuttaa senkin. Muutosvastarinta ei tarkoita sitä, että ihmiset kieltäytyisivät tiedosta.
Yritän perustaa demokratian hyväksi Suoran demokratian yhdistyksen. Jos olet kiinnostunut, kirjoita minulle ja ryhdy perustamaan sitä.
Kirjoitit:
"Poliittinen päätöksenteko mielestäni kuitenkaan vaadi spesifiä tietämystä. Tuollainen ajatus edustaa asiantuntijauskoa, jossa tiedon uskotaan kuuluvan vain tietylle statukselle. Jokainen ihminen voi oppia tietoa ja oppia käyttämään sitä. Ongelma tiedossa on juuri sen kulun esteet eikä sen seuraukset. "
Olen jonkin verran eri mieltä tässä. Aikaisemmin otin esimerkiksi alkoholin auton polttoaineena. Tätä markkinoidaan poliitikkojenkin suulla uutena autuutena. Tiedossa kuitenkin ovat myös haittapuolet: Brasiliassa tämän polttoaineen raaka-aineen kasvattamista varten raivataan jo nyt suuria alueita entistä sademetsää. Voit ehkä sanoa, ettei suurmaanomistajien tässä työssä käyttämä orjatyövoima ole ongelma, tai se ei ainakaan kosketa meitä Suomessa. Onko Brasilian maaperän eroosio meidän ongelmamme? Entä mitkä ovat seuraukset sademetsien tuhoamisesta?
Nämä ovat nähdäkseni asioita, joihin on kovin vaikeaa vastata suoralta kädeltä, mu-tu tuntumalla. Tämän kaltaisia ongelmia tarkoitan, kun puhun tiedon tarpeesta. On monta tahoa, jotka haluavat jakaa tietoa. Tutkimuslaitoksia on monenlaisia, asiantuntijoita riittää moneen junaan. Mutta mikä on oikeaa tietoa? Kuinka tavallinen ihminen voi tietää saaneensa oikeaa tietoa esim. siitä, ettei alkoholiautolla ajaminen kiihdytä kasvihuoneilmiötä. Emmehän me edes tiedä, mikä on kasvihuoneilmiö, ja mihin se johtaa.
Me luulemme tietävämme, koska HS on kirjoittanut siitä ja YLE on uutisoinut. Mistä he ovat tietonsa saaneet, kenen intressissä on ollut antaa heille tietoa, ja kenen tietoa he uskovat?
Poliitikko, joka ei tiedä perusasioita, on kuin sätkynukke. Hänen vaikutusvaltansa on luisunut jonnekin muualle. Hän on tiedon haltioiden manipuloitavissa. Tiedon haltijat hallitsevat hänenkin mieltään, koska heillä on mahti jakaa tietoa, ja heitä ihmiset kuuntelevat. Loppujen lopuksi heidän "tietonsa" voi olla kiteytettävissä vain yhteen toteamukseen: "Älä tee, kuten me teemme, tee, kuten me käskemme". Meitä hallitaan tiedon avulla nyt jo, tässä yhteiskunnassa.