tiedä, ei tarvitsekkaan tietää. Kyllä jämpti on näin.
32. SIIRRETÄÄNKÖ ORJAN SYNNIT HÄNEN ISÄNNÄLLEEN? (Kääntänyt Jukka Kaija)
EGW: KYLLÄ "Minä näin, että orjanomistaja joutuu vastaamaan orjansa sielusta, jota hän on pitänyt tietämättömyydessä. Orjan synneistä saa hänen herransa rangaistuksen." (Hengellisiä kokemuksia, sivu 306, Kirjatoimi 1979)
"Minä näin, että orjan isäntä tulee olemaan vastuussa orjansa sielusta jonka hän on pitänyt tietämättömänä; ja orjan synnit tullaan (visited upon) vierittämään (siirtämään) hänen isäntänsä niskoille" (Early Writings, p. 276).
RAAMATTU: EI "Minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, itsekunkin hänen teittensä mukaan." (Hes. 33:20).
RAAMATTU: EI "Vanhurskaan ylitse on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman ylitse on tuleva hänen jumalattomuutensa." (Hes. 18:20). Oliko Juudaksella vakaumus tunnustaa syntinsä?
EGW:n opetuslapset: Hes. 33:8 "Jos minä sanon jumalattomalle: jumalaton, sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestänsä, niin se jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi."
Luuk. 17:2 "Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä."
Kreikankielinen vastine sanalle "viettelee" tarkoittaa tässä yhteydessä kompastua/tehdä syntiä, niin kuin NIV, NASB, RSV, Darby, Amplified ja muut raamatunkäännökset ovat sen nykykielellä kääntäneet.
Vaikka tämä teksti puhuukin toisen viettelystä, vastakohtana toisen pitämiseen tietämättömänä - niinkuin orjan tapauksessa - tämä teksti tukee sitä asiaa, että Jumala asettaa meidät vastuuseen muiden viettelemisestä syntiin. Hes. 33:8 (ylhäällä) sanoo selvästi, että jos me emme "varoita jumalatonta hänen tiestänsä", niin vaikka hän kuolee omien syntiensä tähden, tulee hänen verensä vaadituksi meidän käsistämme.
D&D erheellisesti tulkitsevat Ellen Whiten ilmaisun "visited upon" tarkoittamaan "siirtää." Mutta Raamattu antaa meille tamän ilmaisun "visited upon" ennakkotapauksen, joka näyttää meille että nuo sanat eivät tarkoita "siirtämistä." Toisessa käskyssä, Jumala itse sanoo "Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, (visiting the iniquity of the fathers upon the children) vaadin tilille ne, jotka minua vihaavat". (2 Moos.20:5) Tässä ei Jumala ole sanomassa, että Hän kirjaimellisesti "siirtäisi" ihmisen synnit hänen lapsilleen ja lastenlapsilleen neljänteen polveen saakka. Ihminen kuolee omassa synnissänsä, mutta tässä on kysymys syystä ja seurauksesta, joka jatkuu edelleen. "Siirtämään" ei ole täsmällinen tulkinta Ellen Whiten sanoista. Hän oli ainoastaan tukemassa sitä periaatetta, joka näkyy Hesekielin tekstissä 33:8, ja käyttämässä kirjaimellisesti toisen käskyn ilmaisua. Toivottaisiko Jumala avoimin käsin orjan isännän tervetulleeksi taivaaseen, joka on tarkoituksella pitänyt orjansa tietämättömänä evankeliumista? Koska Jumala rakastaa orjaa yhtä paljon kuin orjan isäntää, tulisi tällainen käytäntö epäilemättä tekemään Jumalan surulliseksi ja vihaiseksi. Hän rakastaa kaikkia lapsiaan yhtälailla.
Vastaus EGW:n opetuslasten vastatodisteluun:
1. EGW:n opetuslasten järkeily on sitä, että orjan syntien "kostaminen" isännälleen (kts. 2 Moos. 20:5 VKR) tarkoittaa eri asiaa kuin orjan syntien "siirtäminen" isännälleen. Kuinka nämä eroavat toisistaan? Ja miksi EGW:n puolustajat ottavat tämän asian esille jos he väittävät Raamatun sanovan samaa mitä EGW sanoi - toisin sanoin, ne tarkoittavat yhtä ja samaa asiaa?
2. EGW:n termi on "visiting". Nyt jos Jumala on vierittämässä orjan omistajan niskoille orjan synnit , silloin orjan omistaja vastaa orjan synneistä, ja orjan omistajan täytyy maksaa niistä. Tämä tarkoittaisi samaa kuin "siirtäminen".
3. Kumpaa tahansa ilmaisua käytetäänkään, siirtää, tai panna jonkun niskoille, niin ei ole Raamatun mukaista ihmisen maksaa toisen ihmisen synneistä. Me emme maksa Aadamin synnistä, vaikka me kyllä maksamme hänen syntinsä seurauksista, perimällä hänen syntisen luontonsa.
4. Hesekielin 33:8 ei puhu henkilön syntien siirtämisestä toiselle ihmiselle, tai panemisesta synnintekijän syntejä jonkun toisen niskoille. Se teksti puhuu ainoastaan siitä, että jos "vartija" ei varoita tulevasta tuomiosta, niin silloin se vartija on vastuussa hänen omasta laiminlyönnistään. Tässä ei ole mitään, mikä tukisi EGW:n ajatusta orjan syntien siirtämisestä hänen isännälleen. Tämä on pelkästään lisää hölynpölyä EGW:n kynästä.
32. SIIRRETÄÄNKÖ ORJAN SYNNIT HÄNEN ISÄNNÄLLEEN? (Kääntänyt Jukka Kaija)
EGW: KYLLÄ "Minä näin, että orjanomistaja joutuu vastaamaan orjansa sielusta, jota hän on pitänyt tietämättömyydessä. Orjan synneistä saa hänen herransa rangaistuksen." (Hengellisiä kokemuksia, sivu 306, Kirjatoimi 1979)
"Minä näin, että orjan isäntä tulee olemaan vastuussa orjansa sielusta jonka hän on pitänyt tietämättömänä; ja orjan synnit tullaan (visited upon) vierittämään (siirtämään) hänen isäntänsä niskoille" (Early Writings, p. 276).
RAAMATTU: EI "Minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, itsekunkin hänen teittensä mukaan." (Hes. 33:20).
RAAMATTU: EI "Vanhurskaan ylitse on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman ylitse on tuleva hänen jumalattomuutensa." (Hes. 18:20). Oliko Juudaksella vakaumus tunnustaa syntinsä?
EGW:n opetuslapset: Hes. 33:8 "Jos minä sanon jumalattomalle: jumalaton, sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestänsä, niin se jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi."
Luuk. 17:2 "Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä."
Kreikankielinen vastine sanalle "viettelee" tarkoittaa tässä yhteydessä kompastua/tehdä syntiä, niin kuin NIV, NASB, RSV, Darby, Amplified ja muut raamatunkäännökset ovat sen nykykielellä kääntäneet.
Vaikka tämä teksti puhuukin toisen viettelystä, vastakohtana toisen pitämiseen tietämättömänä - niinkuin orjan tapauksessa - tämä teksti tukee sitä asiaa, että Jumala asettaa meidät vastuuseen muiden viettelemisestä syntiin. Hes. 33:8 (ylhäällä) sanoo selvästi, että jos me emme "varoita jumalatonta hänen tiestänsä", niin vaikka hän kuolee omien syntiensä tähden, tulee hänen verensä vaadituksi meidän käsistämme.
D&D erheellisesti tulkitsevat Ellen Whiten ilmaisun "visited upon" tarkoittamaan "siirtää." Mutta Raamattu antaa meille tamän ilmaisun "visited upon" ennakkotapauksen, joka näyttää meille että nuo sanat eivät tarkoita "siirtämistä." Toisessa käskyssä, Jumala itse sanoo "Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, (visiting the iniquity of the fathers upon the children) vaadin tilille ne, jotka minua vihaavat". (2 Moos.20:5) Tässä ei Jumala ole sanomassa, että Hän kirjaimellisesti "siirtäisi" ihmisen synnit hänen lapsilleen ja lastenlapsilleen neljänteen polveen saakka. Ihminen kuolee omassa synnissänsä, mutta tässä on kysymys syystä ja seurauksesta, joka jatkuu edelleen. "Siirtämään" ei ole täsmällinen tulkinta Ellen Whiten sanoista. Hän oli ainoastaan tukemassa sitä periaatetta, joka näkyy Hesekielin tekstissä 33:8, ja käyttämässä kirjaimellisesti toisen käskyn ilmaisua. Toivottaisiko Jumala avoimin käsin orjan isännän tervetulleeksi taivaaseen, joka on tarkoituksella pitänyt orjansa tietämättömänä evankeliumista? Koska Jumala rakastaa orjaa yhtä paljon kuin orjan isäntää, tulisi tällainen käytäntö epäilemättä tekemään Jumalan surulliseksi ja vihaiseksi. Hän rakastaa kaikkia lapsiaan yhtälailla.
Vastaus EGW:n opetuslasten vastatodisteluun:
1. EGW:n opetuslasten järkeily on sitä, että orjan syntien "kostaminen" isännälleen (kts. 2 Moos. 20:5 VKR) tarkoittaa eri asiaa kuin orjan syntien "siirtäminen" isännälleen. Kuinka nämä eroavat toisistaan? Ja miksi EGW:n puolustajat ottavat tämän asian esille jos he väittävät Raamatun sanovan samaa mitä EGW sanoi - toisin sanoin, ne tarkoittavat yhtä ja samaa asiaa?
2. EGW:n termi on "visiting". Nyt jos Jumala on vierittämässä orjan omistajan niskoille orjan synnit , silloin orjan omistaja vastaa orjan synneistä, ja orjan omistajan täytyy maksaa niistä. Tämä tarkoittaisi samaa kuin "siirtäminen".
3. Kumpaa tahansa ilmaisua käytetäänkään, siirtää, tai panna jonkun niskoille, niin ei ole Raamatun mukaista ihmisen maksaa toisen ihmisen synneistä. Me emme maksa Aadamin synnistä, vaikka me kyllä maksamme hänen syntinsä seurauksista, perimällä hänen syntisen luontonsa.
4. Hesekielin 33:8 ei puhu henkilön syntien siirtämisestä toiselle ihmiselle, tai panemisesta synnintekijän syntejä jonkun toisen niskoille. Se teksti puhuu ainoastaan siitä, että jos "vartija" ei varoita tulevasta tuomiosta, niin silloin se vartija on vastuussa hänen omasta laiminlyönnistään. Tässä ei ole mitään, mikä tukisi EGW:n ajatusta orjan syntien siirtämisestä hänen isännälleen. Tämä on pelkästään lisää hölynpölyä EGW:n kynästä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sanotaan, että oikeus ja kohtuus on, jos pitää orjaa niin on vastuussa sen synneistäkin.
Siis ihan näin järellä ajateltuna. Orja ei ole vapaa itse määräämään asioista. Orja on kahlittu.
Kädet hakkaa ihan hulluna. Tuollaisia viisauksia en ole kuullut kuin Anttikristukselta. LÄP LÄP LÄP...katkeraan loppuun asti.
Vakavasti: sinusta näkee mitä on sitoutua adventismiin. Teistä tulee vuosien saatossa surkeita sanaparsia!
Ai, kiitos kunniasta, vaikken A-kirkon ovia juuri auvokkaan.
Sanotaan, että paholainen on mukava ja viisas.
hölynpölyä ja sotasi Ellen Whitea kohtaan ainoastaan todistaa, että hän oli profeetta, koska hän varoitti seurakuntaa juuri sellaisesta toiminnasta, jota sinäkin harjoitat.