mieleen ja lapsuus kun toinen vanhemmista käytti kokouksissa. Siellä arkana katselin kun saarnaspöntöstä joku palavasilmäinen aloitti aina "totisesti". Siihen näköjään kuului aina se vakio"kiitos herra" seurakunnalta.Takarivin Taavitkin yhtyivät mutta hiljaa. Siellä sitä istuttiin ja ihmeteltiin että mitä on tullut tehtyä kun tällaiseen on Jumala laittanut. Pahinta oli se kun alettiin huutamaan ja päästelemään ääniä jos jonkinlaisia. Luultavasti sellaisesta saisi lapset nykyisin nostaa syytteen vanhempiaan kohtaan kun se on henkistä väkivaltaa kauheimmillaan.
Siksi juuri pysyn kaukana sellaisista saleista ja kehoitan lapsianikin. Miksi te viette lapsenne katsomaan tuollaista näytelmää ja kauhuskenariota jota jos elokuvana tulisi niin olisi k18v.
Siksi juuri pysyn kaukana sellaisista saleista ja kehoitan lapsianikin. Miksi te viette lapsenne katsomaan tuollaista näytelmää ja kauhuskenariota jota jos elokuvana tulisi niin olisi k18v.
Vastaukset 3
Vanhimmat
oleva ihminen, turrutettu ja lähes tainnutettu pärjää jotenkuten helluntailaisten parissa. Hanki ensin kunnon mielialalääkitys ja mene sen jälkeen helluntaiseurakuntaan. Ei paljon heilauttele ja olet kaltaistesi joukossa.
Oletko itse uskossa? Niin tai näin, oletko koskaan kuullut sellaisesta kuin synnintunnosta?
Se on eräs tietty sieluntila ja ihmisessä taphtuva sisäinen reaktioi, eikä se ole todellakaan mikään mukavalta tuntuva juttu. Mutta mutta, sillä onkin ihan oma tarkoituksensa joisskin vaiheissa ihmisen elämää.
Riippuu paljolti siitä, miten siihen itse kukin reagoi, että millaisia tuntemuksia se jättää ihmisen mieleen. Jos tilanne on tietyllä tavalla jäänyt ratkaisemattomaksi, niin silloin ihmiselle voi jäädä siitä sellainen ahdistunut ja siltä osin "keskeneräisyyden" tunne kalvamaan, joka sitten voi antaa aihetta muistella tapahtumaa epämieluisana "kokemuksena"...
Asia on kuitenkin parasta hoitaa siten, että ottaa vastaan sen mitä Jumala armossaan tarjoaa, niin silloin jää ko. asian suhteen rauha sisimpään...
aivan varmasti kalvaa sen verran etä en kellekään soisi sellaista ja samaa tapahtuu edelleen. Kerro minulle onko se henkistä väkivaltaa?