Ihminen

välttämättä ole toistensa vastakohtia tai poissulkevia. Oikein ja väärin on ehkä lähempänä vastakohtaparia kuin totuus ja väärässä oleminen.

Totuus on valheen vastakohta tai niin se Raamatussa esitetään vastaparina. Ei se, että ihminen ei usko Jumalaan tarkoita, sitä että ihminen olisi väärässä sen enempää kuin se, että uskova olisi kaikissa asioissa oikeassa.

Tietyllä tavalla minäkin voin olla väärässä uskoni suhteen, mutta silloin se olisi vähän niinkuin ajatus, että istuessani lentokoneessa en voisi olla varma siitä, että istunko lentokoneessa vain en. Vähän huono esimerkki.

Otetaan toinen. Toimin jonkun ryhmän oppaan metsässä. Olen itse kulkenut reitin useasti. Joku ryhmäläinen alkaa väittelemään kanssani reitistä, hän kiistää kokemukseni reitistä, jota kukaan muu ryhmästä ei ole kulkenut:"Mistä tiedät, että seuraavan mutkan takana on leiripaikka? Eihän meistä kukaan ole nähnyt sitä? Millä todistat sen meille?"

Viemällä ryhmän vastaväitteistä huolimatta sen seuraavan mutkan taakse, jotta hekin saavat kokemuksen siitä. Sitten he uskovat. Mutta he voivat toimia myös siten, että alkavat vaatimaan vaihtoehtoista reittiä tai jäävät istumaan, koska eivät usko, että mutkan takana on leiripaikka. Heillä ei ole siitä todisteita! Eivätkä he usko vaikka soittaisin jollekin muulle, joka on käynyt mutkan takana, kävellyt reitin läpi. He väittävät, että valehtelen.

Onko tällöin siis minun totuuteni vastaan ryhmän totuus? Miten on? Näin on uskonkin kanssa. Jos Jumala ei olisi kertaakaan vastannut, toiminut elämässäni kuten Raamatussa kuvataan hänen toimivan, en uskoisi häneen. Kokemuksesta tiedän, että mutkan takana on leiripaikka, vaikka minä en ole siellä vielä ollut, mutta sen on kuvaillut taho, joka on reitin suunnitellut. Se on karttaan piirretty ja kartan nimi on Raamattu. Jo matkalla ohitetut maastomerkit ovat pitäneet karttansa kanssa paikkansa. Mikseivät loputkin?

"Siksipä ne pitäisi alistaa järjelliselle kritiikille, jotta ne voitaisiin hylätä."

Järjellinen kritiikki ei tunnusta näkyväisen ulkopuolella olevan mitään. Se tunnustaa vain materiaalisen maailman ja materiaan perustuvan olemassaolon. Ylösnousemusta ei voi järjellisellä kritiikillä muuten selittää kuin hylkäämällä sen mahdottomana. Juuri sen takia en hylkääkkään uskoa. Koska se on kaiken materiaalisen ja fyysisen rajoitteiden, näkyvän maailman ylitse näkemistä ja siihen kurkottumista.

Minä tunnen totuuden henkilökohtaisesti:

"Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."

Sinä olet itse kertomasi mukaan luopunut totuudesta ja alkanut uudestaan etsimään sitä.
Tämänkin Jeesus tiesi etukäteen:

"20 Kylvö kallioiseen paikkaan kuvaa sitä, joka sanoman kuullessaan heti ottaa sen iloiten vastaan
21 mutta joka kestää vain hetken, koska häneltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, hän luopuu kohta.
22 Kylvö ohdakkeisiin tarkoittaa ihmistä, joka kuulee sanan mutta jossa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sen."

Sinä luovuit uskosta hyvään Jumalaan nähdessäsi lasten ahdinkoa (työssäsi?), mikä on ymmärrettävää. Moni luopuu, kun uskossaeläminen ei olekaan jatkuvaa hurmosta tai heilumista hengessä ja tulevat ahdingot ja vainot painavat mieltä. Tai kun maallinen rikkaus tuntuukin kivemmalle kuin vähemmällä eläminen.

Pidän pohtivista vastauksistasi edelleenkin. Vaikka annan ehdottoman kuvan uskostani tai itsestäni, pohdin näitä asioita eri kanteilta. Tänne vaan saattaa tulla aika yksioikoista kirjoittelua.

Vielä tuosta totuuden tietämisestä. Kyllähän minä olen väärässä varmasti monistakin raamatuntulkinnoista tai mielipiteistä. Joudun päivittäin myöntämään työkavereilleni, että hups, taisin olla väärässä. Olen varmasti väärässä monien ihmisten suhteen jne.

"Kaikki ovat väärässä jossain asiassa, eikä absoluuttista totuutta tiedä kukaan"

Kyllä, mutta eräs henkilö on väittänyt olevansa itse absoluuttinen totuus.

apostoli_tz kirjoitti:

välttämättä ole toistensa vastakohtia tai poissulkevia. Oikein ja väärin on ehkä lähempänä vastakohtaparia kuin totuus ja väärässä oleminen.

Totuus on valheen vastakohta tai niin se Raamatussa esitetään vastaparina. Ei se, että ihminen ei usko Jumalaan tarkoita, sitä että ihminen olisi väärässä sen enempää kuin se, että uskova olisi kaikissa asioissa oikeassa.

Tietyllä tavalla minäkin voin olla väärässä uskoni suhteen, mutta silloin se olisi vähän niinkuin ajatus, että istuessani lentokoneessa en voisi olla varma siitä, että istunko lentokoneessa vain en. Vähän huono esimerkki.

Otetaan toinen. Toimin jonkun ryhmän oppaan metsässä. Olen itse kulkenut reitin useasti. Joku ryhmäläinen alkaa väittelemään kanssani reitistä, hän kiistää kokemukseni reitistä, jota kukaan muu ryhmästä ei ole kulkenut:"Mistä tiedät, että seuraavan mutkan takana on leiripaikka? Eihän meistä kukaan ole nähnyt sitä? Millä todistat sen meille?"

Viemällä ryhmän vastaväitteistä huolimatta sen seuraavan mutkan taakse, jotta hekin saavat kokemuksen siitä. Sitten he uskovat. Mutta he voivat toimia myös siten, että alkavat vaatimaan vaihtoehtoista reittiä tai jäävät istumaan, koska eivät usko, että mutkan takana on leiripaikka. Heillä ei ole siitä todisteita! Eivätkä he usko vaikka soittaisin jollekin muulle, joka on käynyt mutkan takana, kävellyt reitin läpi. He väittävät, että valehtelen.

Onko tällöin siis minun totuuteni vastaan ryhmän totuus? Miten on? Näin on uskonkin kanssa. Jos Jumala ei olisi kertaakaan vastannut, toiminut elämässäni kuten Raamatussa kuvataan hänen toimivan, en uskoisi häneen. Kokemuksesta tiedän, että mutkan takana on leiripaikka, vaikka minä en ole siellä vielä ollut, mutta sen on kuvaillut taho, joka on reitin suunnitellut. Se on karttaan piirretty ja kartan nimi on Raamattu. Jo matkalla ohitetut maastomerkit ovat pitäneet karttansa kanssa paikkansa. Mikseivät loputkin?

"Siksipä ne pitäisi alistaa järjelliselle kritiikille, jotta ne voitaisiin hylätä."

Järjellinen kritiikki ei tunnusta näkyväisen ulkopuolella olevan mitään. Se tunnustaa vain materiaalisen maailman ja materiaan perustuvan olemassaolon. Ylösnousemusta ei voi järjellisellä kritiikillä muuten selittää kuin hylkäämällä sen mahdottomana. Juuri sen takia en hylkääkkään uskoa. Koska se on kaiken materiaalisen ja fyysisen rajoitteiden, näkyvän maailman ylitse näkemistä ja siihen kurkottumista.

Minä tunnen totuuden henkilökohtaisesti:

"Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."

Sinä olet itse kertomasi mukaan luopunut totuudesta ja alkanut uudestaan etsimään sitä.
Tämänkin Jeesus tiesi etukäteen:

"20 Kylvö kallioiseen paikkaan kuvaa sitä, joka sanoman kuullessaan heti ottaa sen iloiten vastaan
21 mutta joka kestää vain hetken, koska häneltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, hän luopuu kohta.
22 Kylvö ohdakkeisiin tarkoittaa ihmistä, joka kuulee sanan mutta jossa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sen."

Sinä luovuit uskosta hyvään Jumalaan nähdessäsi lasten ahdinkoa (työssäsi?), mikä on ymmärrettävää. Moni luopuu, kun uskossaeläminen ei olekaan jatkuvaa hurmosta tai heilumista hengessä ja tulevat ahdingot ja vainot painavat mieltä. Tai kun maallinen rikkaus tuntuukin kivemmalle kuin vähemmällä eläminen.

Pidän pohtivista vastauksistasi edelleenkin. Vaikka annan ehdottoman kuvan uskostani tai itsestäni, pohdin näitä asioita eri kanteilta. Tänne vaan saattaa tulla aika yksioikoista kirjoittelua.

Vielä tuosta totuuden tietämisestä. Kyllähän minä olen väärässä varmasti monistakin raamatuntulkinnoista tai mielipiteistä. Joudun päivittäin myöntämään työkavereilleni, että hups, taisin olla väärässä. Olen varmasti väärässä monien ihmisten suhteen jne.

"Kaikki ovat väärässä jossain asiassa, eikä absoluuttista totuutta tiedä kukaan"

Kyllä, mutta eräs henkilö on väittänyt olevansa itse absoluuttinen totuus.

En ainakaan lähtisi metsään! Enkä etsimään "valaistusta"

olet Rehellinen paskanpuhuja, liian tyhmä näkemään itseäsi.
Jatka samaa tietä. Et ainakaan käännytä ketään tervepäistä lahkoosi.

Sinun kanssa.... kirjoitti:

En ainakaan lähtisi metsään! Enkä etsimään "valaistusta"

olet Rehellinen paskanpuhuja, liian tyhmä näkemään itseäsi.
Jatka samaa tietä. Et ainakaan käännytä ketään tervepäistä lahkoosi.

ihan agneistilta multinikin takana...? Toivottavasti olen väärässä?

apostoli_tz kirjoitti:

välttämättä ole toistensa vastakohtia tai poissulkevia. Oikein ja väärin on ehkä lähempänä vastakohtaparia kuin totuus ja väärässä oleminen.

Totuus on valheen vastakohta tai niin se Raamatussa esitetään vastaparina. Ei se, että ihminen ei usko Jumalaan tarkoita, sitä että ihminen olisi väärässä sen enempää kuin se, että uskova olisi kaikissa asioissa oikeassa.

Tietyllä tavalla minäkin voin olla väärässä uskoni suhteen, mutta silloin se olisi vähän niinkuin ajatus, että istuessani lentokoneessa en voisi olla varma siitä, että istunko lentokoneessa vain en. Vähän huono esimerkki.

Otetaan toinen. Toimin jonkun ryhmän oppaan metsässä. Olen itse kulkenut reitin useasti. Joku ryhmäläinen alkaa väittelemään kanssani reitistä, hän kiistää kokemukseni reitistä, jota kukaan muu ryhmästä ei ole kulkenut:"Mistä tiedät, että seuraavan mutkan takana on leiripaikka? Eihän meistä kukaan ole nähnyt sitä? Millä todistat sen meille?"

Viemällä ryhmän vastaväitteistä huolimatta sen seuraavan mutkan taakse, jotta hekin saavat kokemuksen siitä. Sitten he uskovat. Mutta he voivat toimia myös siten, että alkavat vaatimaan vaihtoehtoista reittiä tai jäävät istumaan, koska eivät usko, että mutkan takana on leiripaikka. Heillä ei ole siitä todisteita! Eivätkä he usko vaikka soittaisin jollekin muulle, joka on käynyt mutkan takana, kävellyt reitin läpi. He väittävät, että valehtelen.

Onko tällöin siis minun totuuteni vastaan ryhmän totuus? Miten on? Näin on uskonkin kanssa. Jos Jumala ei olisi kertaakaan vastannut, toiminut elämässäni kuten Raamatussa kuvataan hänen toimivan, en uskoisi häneen. Kokemuksesta tiedän, että mutkan takana on leiripaikka, vaikka minä en ole siellä vielä ollut, mutta sen on kuvaillut taho, joka on reitin suunnitellut. Se on karttaan piirretty ja kartan nimi on Raamattu. Jo matkalla ohitetut maastomerkit ovat pitäneet karttansa kanssa paikkansa. Mikseivät loputkin?

"Siksipä ne pitäisi alistaa järjelliselle kritiikille, jotta ne voitaisiin hylätä."

Järjellinen kritiikki ei tunnusta näkyväisen ulkopuolella olevan mitään. Se tunnustaa vain materiaalisen maailman ja materiaan perustuvan olemassaolon. Ylösnousemusta ei voi järjellisellä kritiikillä muuten selittää kuin hylkäämällä sen mahdottomana. Juuri sen takia en hylkääkkään uskoa. Koska se on kaiken materiaalisen ja fyysisen rajoitteiden, näkyvän maailman ylitse näkemistä ja siihen kurkottumista.

Minä tunnen totuuden henkilökohtaisesti:

"Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."

Sinä olet itse kertomasi mukaan luopunut totuudesta ja alkanut uudestaan etsimään sitä.
Tämänkin Jeesus tiesi etukäteen:

"20 Kylvö kallioiseen paikkaan kuvaa sitä, joka sanoman kuullessaan heti ottaa sen iloiten vastaan
21 mutta joka kestää vain hetken, koska häneltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, hän luopuu kohta.
22 Kylvö ohdakkeisiin tarkoittaa ihmistä, joka kuulee sanan mutta jossa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sen."

Sinä luovuit uskosta hyvään Jumalaan nähdessäsi lasten ahdinkoa (työssäsi?), mikä on ymmärrettävää. Moni luopuu, kun uskossaeläminen ei olekaan jatkuvaa hurmosta tai heilumista hengessä ja tulevat ahdingot ja vainot painavat mieltä. Tai kun maallinen rikkaus tuntuukin kivemmalle kuin vähemmällä eläminen.

Pidän pohtivista vastauksistasi edelleenkin. Vaikka annan ehdottoman kuvan uskostani tai itsestäni, pohdin näitä asioita eri kanteilta. Tänne vaan saattaa tulla aika yksioikoista kirjoittelua.

Vielä tuosta totuuden tietämisestä. Kyllähän minä olen väärässä varmasti monistakin raamatuntulkinnoista tai mielipiteistä. Joudun päivittäin myöntämään työkavereilleni, että hups, taisin olla väärässä. Olen varmasti väärässä monien ihmisten suhteen jne.

"Kaikki ovat väärässä jossain asiassa, eikä absoluuttista totuutta tiedä kukaan"

Kyllä, mutta eräs henkilö on väittänyt olevansa itse absoluuttinen totuus.

Tietysti kokemuksesi Jumalan olemassaolosta on todellinen kokemus, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että Jumala olisi olemassa.

Uskonnot ovat suoraan syyllisiä lähes kaikkiin tämän päivän sotiin, aseellisiin konflikteihin ja ihmisten sortoon. Siksipä ne pitäisi alistaa järjelliselle kritiikille, jotta ne voitaisiin hylätä. Uskovaisten on vain ylipäänsä valtavan vaikea tunnustaa olevansa väärässä missään asiassa, auta armias sitten jumalansa suhteen...

Hehee mukava nähdä naiivia uskoa myös ateistin pääkopassa.

.............. kirjoitti:

Uskonnot ovat suoraan syyllisiä lähes kaikkiin tämän päivän sotiin, aseellisiin konflikteihin ja ihmisten sortoon. Siksipä ne pitäisi alistaa järjelliselle kritiikille, jotta ne voitaisiin hylätä. Uskovaisten on vain ylipäänsä valtavan vaikea tunnustaa olevansa väärässä missään asiassa, auta armias sitten jumalansa suhteen...

Hehee mukava nähdä naiivia uskoa myös ateistin pääkopassa.

Islamin rajat ovat veriset. Niin ovat myös Yrjö W. Puskan uudestisyntyneet jeesuskädet yltympäriinsä veressä. Bosnia on kriisissä, samoin Jammu-Kashmir. Pohjois-Irlannissa tappelevat erilaiset jeesus-uskonnot. Israelilaisia juutalaisia heitellään kivillä ja he ampuvat kostoksi rynnäkkökivääreillä palestiinalaisia. Jatkanko vai joko uskot?

islamin rajat kirjoitti:

Islamin rajat ovat veriset. Niin ovat myös Yrjö W. Puskan uudestisyntyneet jeesuskädet yltympäriinsä veressä. Bosnia on kriisissä, samoin Jammu-Kashmir. Pohjois-Irlannissa tappelevat erilaiset jeesus-uskonnot. Israelilaisia juutalaisia heitellään kivillä ja he ampuvat kostoksi rynnäkkökivääreillä palestiinalaisia. Jatkanko vai joko uskot?

Kannattaa jättää sellaiset asiat niikseen joille ei voi tehdä mitään.

Mitäs jos boikotoisimme yhdessä ulkomaita ja jättäisimme matkailun sikseen? Ei leviäisi trooppiset kulkutaudit ja golbalisaatiokin voitaisiin pysäyttää. Hoitakoon sotansa omassa maassaan, suomikin voisi hoitaa omat juttunsa.

Rajojen tarkoitus on suojella maata ulkopuolisilta, ei avata niitä tarkoituksellisesti.

Hiukan rajaa tuon kanssa, mitä tahansa informaatiota voidaan käyttää tarkoituksesta riippuvalla tavalla.

Samoin uskontoja voidaan tulkita ja ennustuksia nähdä ja vastapuolia kirota. Siltikään se ei tarkoita että jokainen ihminen kulkee samaa polkua päättelyissään.

.............. kirjoitti:

Uskonnot ovat suoraan syyllisiä lähes kaikkiin tämän päivän sotiin, aseellisiin konflikteihin ja ihmisten sortoon. Siksipä ne pitäisi alistaa järjelliselle kritiikille, jotta ne voitaisiin hylätä. Uskovaisten on vain ylipäänsä valtavan vaikea tunnustaa olevansa väärässä missään asiassa, auta armias sitten jumalansa suhteen...

Hehee mukava nähdä naiivia uskoa myös ateistin pääkopassa.

Mitä naiivia on uskonsodissa? Esimerkkejä on historia täynnä, sillä on vielä ikävä tapa toistaakin itseään. USA on yhden askeleen päässä (karismaattinen kansanjohtaja) kristillisestä talebanismista.

Eli väität, että rationaalinen kritiikki on naiivia? Ja usko johonkin olemattomaan ei ole? Kuten arvasin, halpaa trollailua sinun puoleltasi. Mutta alennuinpa vastaamaan. Toivottavasti pelastin päiväsi.

Ai niin, mitä pahaa on paremman tulevaisuuden toivossa? Eivät uskonnot ihmiskunnan yhtenäistymistä ainakaan edistä, päinvastoin. Pienistä ihmisistä lähtee toisinaan liikkeelle suuria asioita, esimerkiksi vaikkapa environmentalismi. Yhtä lailla sillekin aikoinaan naurettiin, vaan nauretaanko enää? Eikö jo teilläkin kierrätetä?

Minä olen mitä olen enkä sille mitään voi.

kieltä käytettiinkin vain rapsutukseen.
Syntiinlankeamisen jälkeen kielen käyttö on monipuolistunut.