Opettajan palkka

No ei se nyt sentään ihan noin huono pätevällä ole. Pätevän alkupalkka kakkoskalleusluokassa ilman ylitunteja on 2093 euroa.

Tiedätkö edes, miksi esittämäsi lukema ei ole uskottava?

olet kirjoitti:

Tiedätkö edes, miksi esittämäsi lukema ei ole uskottava?

Onkos tänne taas päässyt valloilleen tämä sama ilopilleri, joka osaa tehdä kivoja kysymyksiä, mutta ei osaa vastata sellaisiin?

Jos saisit tuon n. 2 100 ekua ja siitä verot ym. maksut pois eli - n. kolmasosa (riippuu veroprosentistasi, voi olla enemmänkin), niin jää käteen n. 1 400 ekua.

ope07 kirjoitti:

Jos saisit tuon n. 2 100 ekua ja siitä verot ym. maksut pois eli - n. kolmasosa (riippuu veroprosentistasi, voi olla enemmänkin), niin jää käteen n. 1 400 ekua.

Hieman suurelta kuulostaa nämä arviot minun korviini. Eikös alaluokilla ole pikkusen alempi palkka kuin yläluokilla ja lukiossa? Siellä ainakin aineenopettajilla, joilla ei ole virkaa, lähtee heti kättelyssä 20 % pois ns. kokonaispalkasta. Tietysti, jos vastavalmistuneena viran jostainpäin Suomea saa... Aika nihkeesti vaan meinaa työpaikkoja opettajille nykyään olla, vai?

Norssille ei varmasti oteta epäpäteviä sijaiseksi noin pitkäksi aikaa, sillä epäpätevä ei voi ohjata opettajaopiskelijoiden harjoittelua, mikä taas on eräs Norssin tärkeimmistä tehtävistä. Palkka itsessään on jonkin verran parempi kui kunnan koululaitoksen puolella. Ja edelliselle sellainen tieto, että ei ole muuten mitään eroa aineenopettajillakaan palkkauksessa sen mukaan onko virassa vai ei. Ainoastaan opetustuntien määrä ja pätevyys vaikuttavat.

mutta varmaa on kirjoitti:

Norssille ei varmasti oteta epäpäteviä sijaiseksi noin pitkäksi aikaa, sillä epäpätevä ei voi ohjata opettajaopiskelijoiden harjoittelua, mikä taas on eräs Norssin tärkeimmistä tehtävistä. Palkka itsessään on jonkin verran parempi kui kunnan koululaitoksen puolella. Ja edelliselle sellainen tieto, että ei ole muuten mitään eroa aineenopettajillakaan palkkauksessa sen mukaan onko virassa vai ei. Ainoastaan opetustuntien määrä ja pätevyys vaikuttavat.

Lue lisää

Onhan se selvää, että norssille ei ketä tahansa oteta. Mutta useinhan sinne pääsee juuri harjoittelun kautta: joku tuttu lehtori, joka on seurannut lukuisia tuntejasi, pyytää/suosittelee sinua sijaiseksi. Eikä se ihan mahdotonta ole pidempiä sijaisuuksiakaan saada... Tunnen muutamia jotka ovat tehneet melko paljon (päivä/viikko)sijaisuuksia norssissa jo ennen valmistumista ja "tunnen" myös muutamia jotka ovat saaneet pidemmän sijaisuuden heti valmistumisensa jälkeen. Käytännössä ainoa sääntö kuulemma on, että sijaisena ei saa olla silloin, kun on itse harjoittelussa eli ei saa antaa palautetta "lehtorina" omalle opiskelutoverille joka on samalla vuosikurssilla. Palautetta saa kyllä antaa harjoittelijalle joka suorittaa sellaista harjoittelua, jonka "lehtori" on jo itse suorittanut. Näin se kuulemma toimii ainakin eräässä norssissa.

Palkkauksesta en tosin osaa sanoa kun en ole itse noita sijaisuuksia kerennyt tekemään kiireisen opiskelutahdin takia...

mutta varmaa on kirjoitti:

Norssille ei varmasti oteta epäpäteviä sijaiseksi noin pitkäksi aikaa, sillä epäpätevä ei voi ohjata opettajaopiskelijoiden harjoittelua, mikä taas on eräs Norssin tärkeimmistä tehtävistä. Palkka itsessään on jonkin verran parempi kui kunnan koululaitoksen puolella. Ja edelliselle sellainen tieto, että ei ole muuten mitään eroa aineenopettajillakaan palkkauksessa sen mukaan onko virassa vai ei. Ainoastaan opetustuntien määrä ja pätevyys vaikuttavat.

Lue lisää

Opetustuntien määrä kyllä tietysti vaikuttaa palkkaan, mutta jos on virka ja opetustunteja ei ole joka jaksossa 20 tuntia, niin palkka on mun mielestä parempi kuin aineenopettajalla. Ja hyvin usein, musta tuntuu, ainakaan kielten (yhden kielen) opettajilla ei ole yli 20 tuntia. Eli 20 % palkasta lähtee heti kättelyssä. Jos siis on ihan normaalissa koulussa opena...

jaa-aa kirjoitti:

Opetustuntien määrä kyllä tietysti vaikuttaa palkkaan, mutta jos on virka ja opetustunteja ei ole joka jaksossa 20 tuntia, niin palkka on mun mielestä parempi kuin aineenopettajalla. Ja hyvin usein, musta tuntuu, ainakaan kielten (yhden kielen) opettajilla ei ole yli 20 tuntia. Eli 20 % palkasta lähtee heti kättelyssä. Jos siis on ihan normaalissa koulussa opena...

Lue lisää

Viestisi oli harvinaisen epäselvä! Aineenopettajilla on eri opetusvelvollisuudet opetettavasta aineesta riippuen, ja kielten opettajien opetusvelvollisuus on 20 tuntia. Sen yli menevät opetustunnit ovat ylitunteja, joista saa eri korvauksen. Palkka on sama tietenkin koko vuoden riippumatta siitä, kuinka monta tuntia eri jaksoissa on.

mitä tarkoitat kirjoitti:

Viestisi oli harvinaisen epäselvä! Aineenopettajilla on eri opetusvelvollisuudet opetettavasta aineesta riippuen, ja kielten opettajien opetusvelvollisuus on 20 tuntia. Sen yli menevät opetustunnit ovat ylitunteja, joista saa eri korvauksen. Palkka on sama tietenkin koko vuoden riippumatta siitä, kuinka monta tuntia eri jaksoissa on.

Lue lisää

mut tarkoittaako tuo sitten sitä, että jos opettaa keskimäärin 19 tuntia viikossa kieltä / kieliä, niin palkka on 20 % huonompi kuin jos opettaisi tunnin lisää? Tottakai palkka on joka kuukausi sama, vaikka jossakin jaksossa olisi 15 tuntia ja jossain vaikka 20. Ja jos on lehtorin virka, mutta opetustunnit jää alle 20, lähteekö sittenkin 20 % palkasta pois?

Tämäkin viesti on varmaan hieman epäselvä... mutta en enää todellakaan ole perillä koko palkkauksesta. Voisko joku vääntää ihan rautalangasta?! Ja mitä on I ja II kalleusluokka?
Terveisin Tietämätön...

jaa-aa kirjoitti:

mut tarkoittaako tuo sitten sitä, että jos opettaa keskimäärin 19 tuntia viikossa kieltä / kieliä, niin palkka on 20 % huonompi kuin jos opettaisi tunnin lisää? Tottakai palkka on joka kuukausi sama, vaikka jossakin jaksossa olisi 15 tuntia ja jossain vaikka 20. Ja jos on lehtorin virka, mutta opetustunnit jää alle 20, lähteekö sittenkin 20 % palkasta pois?

Tämäkin viesti on varmaan hieman epäselvä... mutta en enää todellakaan ole perillä koko palkkauksesta. Voisko joku vääntää ihan rautalangasta?! Ja mitä on I ja II kalleusluokka?
Terveisin Tietämätön...

Lue lisää

Tämä ei ole nyt aukoton selvitys, mutta ehkä auttaa eteenpäin.

Peruspalkan saa tietyllä tuntimäärällä. Se on eri ainetta opettavilla opettajilla eri määrä, sillä esimerkiksi äidinkielen opettajilla on paljon kotitöitä aineiden ja kirjoitelmien korjaamisessa. Matematiikkaa opettavat pääsevät tuossa asiassa vähemmällä, joten heidän peruspalkkansa irtoaa vähän suuremman tuntimäärän jälkeen. En ole selvillä kunkin opettajaryhmän opetettavien tuntienmäärästä, mutta ymmärtääkseni se liikkuu tuossa 18 - 20 välillä. Luokanopettajilla on 24 tuntia ja erityisluokanopettajilla 21.

Jos opettaja hoitaa virkaa joko vakituisena tai määräaikaisena, niin hänelle kuuluu järjestää tuo peruspalkkaan oikeuttava määrä tunteja. Tuntiopettajalla voi tunteja olla vaikka vain 8 tai sitten 28, riippuen sopimuksesta ja tilanteesta.

Jos opettajalle riittää koulusta tunteja tuon peruspalkkaanoikeuttavan tuntimäärän yli, näistä tunneista hän saa erillisen korvauksen. Tuo korvaus riippuu peruspalkasta ja ikälisistä ja määrävuosikorotuksista eli vaihtelee jonkin verran. Kohtuullisen paljon työvuosia, niin tuo korvaus voi olla luokkaa 90-100 euroa kuukaudessa joka ylitunnilta. Noita ylitunteja on tietty se yksi per viikko, mutta palkka lasketaan kuukausipalkkana. Kymmenen ylituntia tekee jo 1000 euroa, joten onhan se eri summan kuin ilman ylitunteja - ja vastaavasti töitä paljon enemmän.

Tuota 20% huonompi kuviota en ymmärrä ollenkaan. Ainakaan palkka ei muutu työsuhteen nimikkeen myötä eli pätevä virkaahoitava opettaja tienaa yhtäpaljon kuin pätevä tuntiopettaja.

Kalleusluokka tarkoittaa sitä, että Suomessakin on toisaalla halvempaa tulla palkallaan toimeen kuin toisaalla, joten I kalleusluokan paikoissa saa vähän parempaa palkkaa (jonka verottaja kyllä vie itselleen, joten ei siitä ole mitään hyötyä).

Mistähän näistä saisi ihan virallista tietoa?

palkasta kirjoitti:

Tämä ei ole nyt aukoton selvitys, mutta ehkä auttaa eteenpäin.

Peruspalkan saa tietyllä tuntimäärällä. Se on eri ainetta opettavilla opettajilla eri määrä, sillä esimerkiksi äidinkielen opettajilla on paljon kotitöitä aineiden ja kirjoitelmien korjaamisessa. Matematiikkaa opettavat pääsevät tuossa asiassa vähemmällä, joten heidän peruspalkkansa irtoaa vähän suuremman tuntimäärän jälkeen. En ole selvillä kunkin opettajaryhmän opetettavien tuntienmäärästä, mutta ymmärtääkseni se liikkuu tuossa 18 - 20 välillä. Luokanopettajilla on 24 tuntia ja erityisluokanopettajilla 21.

Jos opettaja hoitaa virkaa joko vakituisena tai määräaikaisena, niin hänelle kuuluu järjestää tuo peruspalkkaan oikeuttava määrä tunteja. Tuntiopettajalla voi tunteja olla vaikka vain 8 tai sitten 28, riippuen sopimuksesta ja tilanteesta.

Jos opettajalle riittää koulusta tunteja tuon peruspalkkaanoikeuttavan tuntimäärän yli, näistä tunneista hän saa erillisen korvauksen. Tuo korvaus riippuu peruspalkasta ja ikälisistä ja määrävuosikorotuksista eli vaihtelee jonkin verran. Kohtuullisen paljon työvuosia, niin tuo korvaus voi olla luokkaa 90-100 euroa kuukaudessa joka ylitunnilta. Noita ylitunteja on tietty se yksi per viikko, mutta palkka lasketaan kuukausipalkkana. Kymmenen ylituntia tekee jo 1000 euroa, joten onhan se eri summan kuin ilman ylitunteja - ja vastaavasti töitä paljon enemmän.

Tuota 20% huonompi kuviota en ymmärrä ollenkaan. Ainakaan palkka ei muutu työsuhteen nimikkeen myötä eli pätevä virkaahoitava opettaja tienaa yhtäpaljon kuin pätevä tuntiopettaja.

Kalleusluokka tarkoittaa sitä, että Suomessakin on toisaalla halvempaa tulla palkallaan toimeen kuin toisaalla, joten I kalleusluokan paikoissa saa vähän parempaa palkkaa (jonka verottaja kyllä vie itselleen, joten ei siitä ole mitään hyötyä).

Mistähän näistä saisi ihan virallista tietoa?

Lue lisää

...kiitos rautalangasta... Itse toimin tämän vuoden päätoimisena tuntiopena, ja koska en ole lehtori, vaan aineenopettaja eikä tunteja riitä minulle tuota kahtakymmentä per viikko, vaan vähemmän, niin mun palkasta otetaan tuo toitottamani 20 % pois. Eli jos mulla olisi 20 pidettävää tuntia per viikko, saisin koko palkan, mikä taulukkoon on merkattu.

Aikamoista showta oli syksyllä aloittaessani saada tietoa, paljonko palkkaa ylipäätään saan, koska mulle annetut taulukot oli aivan epäselviä, edes rehtori ei ollut ihan selvillä, minkä taulukon kohdan mukaan mulle palkka määräytyy. No, onneksi taulukkoa sitten tulkittiin minun edukseni, sain ylimmän palkan mukaan ikäänkuin, mutta 20 prosentin vähennyksellä, koska mulla ei tuo 20 opetettavaa tuntia täyty. Paitsi nyt kun olen asiaa enemmän funtsinut, niin periaatteessa mulla täyttyisi, koska pidän sit myös muita ryhmiä muualla... mutta niitä kai ei voi lisätä näihin mun perusopetuksen puolella pidettäviin tunteihin... aargh, olen aivan sekaisin näistä palkkajutuista. Ja en edes tiedä, tai tajua työttömyysjutuistakaan mitään, eli jos jään ensi lukuvuonna työttömäksi, niin voinko saada työttömyyskorvausta... OAJ:n sivuilla lukee jotain, että pitäis olla 18 viikkotuntia, jotta saisi jotain tiettyä avustusta... No, pitää kai marssia työkkäriin ja kysyä sieltä, miten asiat menee - jos nekään nyt täällä tietää mistään mitään!

Perhana, kun koko opiskeluaikana ei ollut juttua mistään palkoista, huojennuksista, matkakorvauksista, koulutusten maksamisista, työttömyydestä, opetusvelvollisuustuntimäärästä, tai siitä, että jos joutuu olemaan esim. pari tuntia koulupäivän aikana pois oman lapsen pakollisissa jutuissa (neuvola tms.), niin se on sitten palkatonta ja pitää anoa etukäteen. Sit kun on työelämässä, niin ei älyä edes kysyä työnantajalta kaikkea vasta kuin sitten, kun asia tupsahtaa eteen. Ja sittenkään ei ole varma, meneekö kaikki oikein. Niin, ja ylityötuntipalkkiot ja sijaisuudet ja muut, en osaa ollenkaan tarkistaa, onko ne laskettu kunkin kuun palkkaan oikein, koska lapuissa lukee aina jokin lakipykälä, että sulle maksetaan tämän ja tämän lakipykälän mukaan tästä tunnista ja tästä toisesta tunnista saat jonkin muun pykälän mukaan palkkaa...

vääntöä kirjoitti:

...kiitos rautalangasta... Itse toimin tämän vuoden päätoimisena tuntiopena, ja koska en ole lehtori, vaan aineenopettaja eikä tunteja riitä minulle tuota kahtakymmentä per viikko, vaan vähemmän, niin mun palkasta otetaan tuo toitottamani 20 % pois. Eli jos mulla olisi 20 pidettävää tuntia per viikko, saisin koko palkan, mikä taulukkoon on merkattu.

Aikamoista showta oli syksyllä aloittaessani saada tietoa, paljonko palkkaa ylipäätään saan, koska mulle annetut taulukot oli aivan epäselviä, edes rehtori ei ollut ihan selvillä, minkä taulukon kohdan mukaan mulle palkka määräytyy. No, onneksi taulukkoa sitten tulkittiin minun edukseni, sain ylimmän palkan mukaan ikäänkuin, mutta 20 prosentin vähennyksellä, koska mulla ei tuo 20 opetettavaa tuntia täyty. Paitsi nyt kun olen asiaa enemmän funtsinut, niin periaatteessa mulla täyttyisi, koska pidän sit myös muita ryhmiä muualla... mutta niitä kai ei voi lisätä näihin mun perusopetuksen puolella pidettäviin tunteihin... aargh, olen aivan sekaisin näistä palkkajutuista. Ja en edes tiedä, tai tajua työttömyysjutuistakaan mitään, eli jos jään ensi lukuvuonna työttömäksi, niin voinko saada työttömyyskorvausta... OAJ:n sivuilla lukee jotain, että pitäis olla 18 viikkotuntia, jotta saisi jotain tiettyä avustusta... No, pitää kai marssia työkkäriin ja kysyä sieltä, miten asiat menee - jos nekään nyt täällä tietää mistään mitään!

Perhana, kun koko opiskeluaikana ei ollut juttua mistään palkoista, huojennuksista, matkakorvauksista, koulutusten maksamisista, työttömyydestä, opetusvelvollisuustuntimäärästä, tai siitä, että jos joutuu olemaan esim. pari tuntia koulupäivän aikana pois oman lapsen pakollisissa jutuissa (neuvola tms.), niin se on sitten palkatonta ja pitää anoa etukäteen. Sit kun on työelämässä, niin ei älyä edes kysyä työnantajalta kaikkea vasta kuin sitten, kun asia tupsahtaa eteen. Ja sittenkään ei ole varma, meneekö kaikki oikein. Niin, ja ylityötuntipalkkiot ja sijaisuudet ja muut, en osaa ollenkaan tarkistaa, onko ne laskettu kunkin kuun palkkaan oikein, koska lapuissa lukee aina jokin lakipykälä, että sulle maksetaan tämän ja tämän lakipykälän mukaan tästä tunnista ja tästä toisesta tunnista saat jonkin muun pykälän mukaan palkkaa...

Lue lisää

Toivoisin itsekin, että palkka määräytyisi selkeimmin perustein. Aika hukassa sitä välillä on, kun on tehnyt vaikka OTO:na (oman toimen ohessa) toisen opettajan luokan opettamista, niin siitä pitäisi saada 30% lisää sen tunnin osalta. Ei siis koko tunnin hintaa, koska samaan aikaan on hoitanut omaakin luokkaansa, vaan toi 30% tulee sitten lisänä. En osaa itse enää tarkistaa palkkakuittiani - tilanne on ihan niinkuin kerroit.

Tuota vain jäin miettimään, että jos sinulla tulee peruspalkkaan oikeuttava tuntimäärä täyteen niin että teet sen kahdessa (tai useammassa) toimipisteessä, ja kuitenkin samalle työnantajalle, niin silloinhan se pitäisi laskea yhteen ja sinun saada ensin peruspalkka ja sitten ylityötunnit. Kysy OAJ:n lakimieheltä, hänen kuuluisi tietää. Tosin jos nuo toimipisteet kuuluvat eri hallinon alle, niin sitten se ei onnistu.

Joskus on niinkin, että jos tunneista maksetaan erikseen niin se on edullisempaa kuin jos se maksataan normaaliin kuukausipalkkaan kuuluvana. Minä pidän kerhoa säännöllisesti kerran viikossa. Palkan saan pidetyistä tunneista eli laskutan ne erikseen lukukauden lopussa ja saan ne könttänä. Kerhotunnin maksu on suurempi kuin esim. ylitunnin, joten saan suuremman summan näin. Vaikka kerhotunneista ei makseta kesän ajalta - kuten ylitunneista tehdään - niin se on silti parempi.

Tuohon työttömyyskorvaukseen luulen vaikuttavan vain työsuhteen täysipäiväisyyden ja jatkuvuuden. Jos sinulla on viikkotunteja niin että työsi katsotaan täysipäiväiseksi (en kyllä tiedä missä tuo raja menee), niin silloin saat työttömyyskorvausta sen tietyn prosenttiosuuden verran. Mutta ymmärrän näin, että kaikki tekemäsi viikkotunnit lasketaan yhteen. Työkkäri lienee oikein paikka täsmälliselle tiedolle.

Olisi reilua jos koulutukseen kuuluisi valmennusta työelämään. Sitä vartenhan tuo koulutus jokatapauksessa on.

Toivottavasti saat asiasti lutviutumaan. Ja muuten lasta saa hoitaa vain sairaana, neuvolaan mennään omalla ajalla. Mutta eihän rehtorin tarvitse tietää, onko lapsi neuvolassa vai kipeä ... näin tiedän monen toimivan juuri tuon epäkohdan takia. Muissa töissähän voit hoitaa työsi pidentämällä työpäivää tai vaihtamalla vuoroa, opettajilla se ei onnistu.

mutkikasta kirjoitti:

Toivoisin itsekin, että palkka määräytyisi selkeimmin perustein. Aika hukassa sitä välillä on, kun on tehnyt vaikka OTO:na (oman toimen ohessa) toisen opettajan luokan opettamista, niin siitä pitäisi saada 30% lisää sen tunnin osalta. Ei siis koko tunnin hintaa, koska samaan aikaan on hoitanut omaakin luokkaansa, vaan toi 30% tulee sitten lisänä. En osaa itse enää tarkistaa palkkakuittiani - tilanne on ihan niinkuin kerroit.

Tuota vain jäin miettimään, että jos sinulla tulee peruspalkkaan oikeuttava tuntimäärä täyteen niin että teet sen kahdessa (tai useammassa) toimipisteessä, ja kuitenkin samalle työnantajalle, niin silloinhan se pitäisi laskea yhteen ja sinun saada ensin peruspalkka ja sitten ylityötunnit. Kysy OAJ:n lakimieheltä, hänen kuuluisi tietää. Tosin jos nuo toimipisteet kuuluvat eri hallinon alle, niin sitten se ei onnistu.

Joskus on niinkin, että jos tunneista maksetaan erikseen niin se on edullisempaa kuin jos se maksataan normaaliin kuukausipalkkaan kuuluvana. Minä pidän kerhoa säännöllisesti kerran viikossa. Palkan saan pidetyistä tunneista eli laskutan ne erikseen lukukauden lopussa ja saan ne könttänä. Kerhotunnin maksu on suurempi kuin esim. ylitunnin, joten saan suuremman summan näin. Vaikka kerhotunneista ei makseta kesän ajalta - kuten ylitunneista tehdään - niin se on silti parempi.

Tuohon työttömyyskorvaukseen luulen vaikuttavan vain työsuhteen täysipäiväisyyden ja jatkuvuuden. Jos sinulla on viikkotunteja niin että työsi katsotaan täysipäiväiseksi (en kyllä tiedä missä tuo raja menee), niin silloin saat työttömyyskorvausta sen tietyn prosenttiosuuden verran. Mutta ymmärrän näin, että kaikki tekemäsi viikkotunnit lasketaan yhteen. Työkkäri lienee oikein paikka täsmälliselle tiedolle.

Olisi reilua jos koulutukseen kuuluisi valmennusta työelämään. Sitä vartenhan tuo koulutus jokatapauksessa on.

Toivottavasti saat asiasti lutviutumaan. Ja muuten lasta saa hoitaa vain sairaana, neuvolaan mennään omalla ajalla. Mutta eihän rehtorin tarvitse tietää, onko lapsi neuvolassa vai kipeä ... näin tiedän monen toimivan juuri tuon epäkohdan takia. Muissa töissähän voit hoitaa työsi pidentämällä työpäivää tai vaihtamalla vuoroa, opettajilla se ei onnistu.

Lue lisää

kommenteista... jutskailen tässä lähiaikoina OAJ:n edustajan ja työkkärin kanssa, kunhan tässä joskus ehtisi... tuntien ja ensi vuoden työnhaun ohessa... blaah... Ja noi neuvolajutut sun muut on kyllä ärsyttäviä, koska jos neuvolaan voi varata ajan vain niihin aikoihin, kun itsellä on tunnit, niin pakkohan sinne on mennä, vaikka palkka sitten lähteekin pois. No, onneksi sentään se ei ole kovin iso lähtö koko palkkaa ajatellen, mutta silti.

palkasta kirjoitti:

Tämä ei ole nyt aukoton selvitys, mutta ehkä auttaa eteenpäin.

Peruspalkan saa tietyllä tuntimäärällä. Se on eri ainetta opettavilla opettajilla eri määrä, sillä esimerkiksi äidinkielen opettajilla on paljon kotitöitä aineiden ja kirjoitelmien korjaamisessa. Matematiikkaa opettavat pääsevät tuossa asiassa vähemmällä, joten heidän peruspalkkansa irtoaa vähän suuremman tuntimäärän jälkeen. En ole selvillä kunkin opettajaryhmän opetettavien tuntienmäärästä, mutta ymmärtääkseni se liikkuu tuossa 18 - 20 välillä. Luokanopettajilla on 24 tuntia ja erityisluokanopettajilla 21.

Jos opettaja hoitaa virkaa joko vakituisena tai määräaikaisena, niin hänelle kuuluu järjestää tuo peruspalkkaan oikeuttava määrä tunteja. Tuntiopettajalla voi tunteja olla vaikka vain 8 tai sitten 28, riippuen sopimuksesta ja tilanteesta.

Jos opettajalle riittää koulusta tunteja tuon peruspalkkaanoikeuttavan tuntimäärän yli, näistä tunneista hän saa erillisen korvauksen. Tuo korvaus riippuu peruspalkasta ja ikälisistä ja määrävuosikorotuksista eli vaihtelee jonkin verran. Kohtuullisen paljon työvuosia, niin tuo korvaus voi olla luokkaa 90-100 euroa kuukaudessa joka ylitunnilta. Noita ylitunteja on tietty se yksi per viikko, mutta palkka lasketaan kuukausipalkkana. Kymmenen ylituntia tekee jo 1000 euroa, joten onhan se eri summan kuin ilman ylitunteja - ja vastaavasti töitä paljon enemmän.

Tuota 20% huonompi kuviota en ymmärrä ollenkaan. Ainakaan palkka ei muutu työsuhteen nimikkeen myötä eli pätevä virkaahoitava opettaja tienaa yhtäpaljon kuin pätevä tuntiopettaja.

Kalleusluokka tarkoittaa sitä, että Suomessakin on toisaalla halvempaa tulla palkallaan toimeen kuin toisaalla, joten I kalleusluokan paikoissa saa vähän parempaa palkkaa (jonka verottaja kyllä vie itselleen, joten ei siitä ole mitään hyötyä).

Mistähän näistä saisi ihan virallista tietoa?

Lue lisää

" Jos on kymmenen yli tuntia, se tekee jo 1000 euroa." Pakko kommentoida tuohon, että minulla ei voi aineenopettajana olla kyllä kuin maksimissaan 7 yli tuntia ja se on katto, jonka yli ei mennä. Ja tiedänpä, että useissa kouluissa ylitetään välttääkin näitä tämän suuruisia ylitunteja. Se kuka parhaiten nuolee rehtoria , saa ylitunnit...

sen maksusta kirjoitti:

" Jos on kymmenen yli tuntia, se tekee jo 1000 euroa." Pakko kommentoida tuohon, että minulla ei voi aineenopettajana olla kyllä kuin maksimissaan 7 yli tuntia ja se on katto, jonka yli ei mennä. Ja tiedänpä, että useissa kouluissa ylitetään välttääkin näitä tämän suuruisia ylitunteja. Se kuka parhaiten nuolee rehtoria , saa ylitunnit...

Lue lisää

Näinhän se, tuo kymmenen tuntia oli sellainen heitto. Vaan kyllä tässä eräs yläkoulun erkkaope tekee 14 ylituntia, kun muut eivät suostu hänen luokkaansa opettamaan. On kyllä aika puhki!

Mun omassa koulussa on ylitunnit jaettu tosi tasaisesti. Kaikille on riittänyt suunnilleen haluamansa määrä tunteja. Itse teen tällä hetkellä yhdeksän ylituntia ja kyllä tässä tietää töitä tekevänsä - lopetin juuri materiaalin valmistamisen :-(

tuskin ensimmäisenä vuotena ja epäpätevänä tekemään palkka on aika tasan sama kuin muillakin tavallisilla opettajilla.

T. Norssin ope.

mitä pääsisit kirjoitti:

tuskin ensimmäisenä vuotena ja epäpätevänä tekemään palkka on aika tasan sama kuin muillakin tavallisilla opettajilla.

T. Norssin ope.

Päivän sijaisuudesta ainakin on netonnut enemmän norssissa opettaessa (epäpätevänä) kuin ihan "normaalissa" alakoulussa luokanopettajan tehtävissä, muuta en tiedä.

Vastaus* kirjoitti:

Päivän sijaisuudesta ainakin on netonnut enemmän norssissa opettaessa (epäpätevänä) kuin ihan "normaalissa" alakoulussa luokanopettajan tehtävissä, muuta en tiedä.

opetusvelvollisuus, joten korvaus/tunti sijaisena voi olla enemmän.

olla pienempi kirjoitti:

opetusvelvollisuus, joten korvaus/tunti sijaisena voi olla enemmän.

norssin opettajien palkan maksaa yliopisto eikä kunta/kaupunki, kuten muiden koulujen kohdalla. tuntipalkkaa epäpätevänä sijaisena olen saanut norssista noin 24e/h - verot.

sijainen1 kirjoitti:

norssin opettajien palkan maksaa yliopisto eikä kunta/kaupunki, kuten muiden koulujen kohdalla. tuntipalkkaa epäpätevänä sijaisena olen saanut norssista noin 24e/h - verot.

Lue lisää

maksaa palkan, totta.

palkasta kirjoitti:

Tämä ei ole nyt aukoton selvitys, mutta ehkä auttaa eteenpäin.

Peruspalkan saa tietyllä tuntimäärällä. Se on eri ainetta opettavilla opettajilla eri määrä, sillä esimerkiksi äidinkielen opettajilla on paljon kotitöitä aineiden ja kirjoitelmien korjaamisessa. Matematiikkaa opettavat pääsevät tuossa asiassa vähemmällä, joten heidän peruspalkkansa irtoaa vähän suuremman tuntimäärän jälkeen. En ole selvillä kunkin opettajaryhmän opetettavien tuntienmäärästä, mutta ymmärtääkseni se liikkuu tuossa 18 - 20 välillä. Luokanopettajilla on 24 tuntia ja erityisluokanopettajilla 21.

Jos opettaja hoitaa virkaa joko vakituisena tai määräaikaisena, niin hänelle kuuluu järjestää tuo peruspalkkaan oikeuttava määrä tunteja. Tuntiopettajalla voi tunteja olla vaikka vain 8 tai sitten 28, riippuen sopimuksesta ja tilanteesta.

Jos opettajalle riittää koulusta tunteja tuon peruspalkkaanoikeuttavan tuntimäärän yli, näistä tunneista hän saa erillisen korvauksen. Tuo korvaus riippuu peruspalkasta ja ikälisistä ja määrävuosikorotuksista eli vaihtelee jonkin verran. Kohtuullisen paljon työvuosia, niin tuo korvaus voi olla luokkaa 90-100 euroa kuukaudessa joka ylitunnilta. Noita ylitunteja on tietty se yksi per viikko, mutta palkka lasketaan kuukausipalkkana. Kymmenen ylituntia tekee jo 1000 euroa, joten onhan se eri summan kuin ilman ylitunteja - ja vastaavasti töitä paljon enemmän.

Tuota 20% huonompi kuviota en ymmärrä ollenkaan. Ainakaan palkka ei muutu työsuhteen nimikkeen myötä eli pätevä virkaahoitava opettaja tienaa yhtäpaljon kuin pätevä tuntiopettaja.

Kalleusluokka tarkoittaa sitä, että Suomessakin on toisaalla halvempaa tulla palkallaan toimeen kuin toisaalla, joten I kalleusluokan paikoissa saa vähän parempaa palkkaa (jonka verottaja kyllä vie itselleen, joten ei siitä ole mitään hyötyä).

Mistähän näistä saisi ihan virallista tietoa?

Lue lisää

Jos tuo opetusvelvollisuus olisi vaikka 23 h/viikossa, niin tarkoittaako tuo 23 siis 23x45 min. ? Vai onko se 23x60 min?
Joissakin kouluissa on ilmeisesti siirrytty 75 min tunteihin...

Ja onko termi vuosiviikkotunti ihan sama asia kuin tuo opetusvelvollisuus esim. 23 h/viikko?

on tämä niin vaikeaa...

Jo jos siis menen sijaiseksi jollekin opelle, jolle on laskettu kuukausipalkka koko vuotta silmälläpitäen, niin saanko tuon saman palkan. Vai laskevatko minulle uuden kuukausipalkan oman jaksoni tuntien mukaan? Jos esim. satun sijaistamaan viranhaltijaa hänen kiireisimpänä jaksona (tunteja reippaasti enemmän kuin muissa jaksoissa) niin saanko sijaisena vain tuon hänelle lasketuan "keskiarvopalkan", vaikka paiskin töitä hullun lailla tuon yhden jakson ajan?

vaikeaa on kirjoitti:

Jos tuo opetusvelvollisuus olisi vaikka 23 h/viikossa, niin tarkoittaako tuo 23 siis 23x45 min. ? Vai onko se 23x60 min?
Joissakin kouluissa on ilmeisesti siirrytty 75 min tunteihin...

Ja onko termi vuosiviikkotunti ihan sama asia kuin tuo opetusvelvollisuus esim. 23 h/viikko?

on tämä niin vaikeaa...

Jo jos siis menen sijaiseksi jollekin opelle, jolle on laskettu kuukausipalkka koko vuotta silmälläpitäen, niin saanko tuon saman palkan. Vai laskevatko minulle uuden kuukausipalkan oman jaksoni tuntien mukaan? Jos esim. satun sijaistamaan viranhaltijaa hänen kiireisimpänä jaksona (tunteja reippaasti enemmän kuin muissa jaksoissa) niin saanko sijaisena vain tuon hänelle lasketuan "keskiarvopalkan", vaikka paiskin töitä hullun lailla tuon yhden jakson ajan?

Lue lisää

Opetusvelvollisuus 23h/vk tarkoittaa 23x45min oppituntia. Lisäksi tähän lasketaan suunniteluaika eli se 15 min/oppitunti eli käytännössä 23x60min.

Vuosiviikkotunti on sama kuin tuo opetusvelvollisuustunti.

Jos menet sijaiseksi alle kuukaudeksi (ja tästä en nyt ole aivan varma eli tuo aika ei välttämättä ole kuukausi vaan lyhyempi aika - palkanlaskija tietää) niin saat tuntipalkan. Jos sijaisuutesi on pidempi, niin silloin palkkasi saattaa olla tuo mainitsemasi keskiarvo, mutta tämä menee nyt palkanlaskijoiden erityisosaamisen puolelle. Voitko kysyä joltain opettajien palkanlaskijalta?

- ehkä? kirjoitti:

Opetusvelvollisuus 23h/vk tarkoittaa 23x45min oppituntia. Lisäksi tähän lasketaan suunniteluaika eli se 15 min/oppitunti eli käytännössä 23x60min.

Vuosiviikkotunti on sama kuin tuo opetusvelvollisuustunti.

Jos menet sijaiseksi alle kuukaudeksi (ja tästä en nyt ole aivan varma eli tuo aika ei välttämättä ole kuukausi vaan lyhyempi aika - palkanlaskija tietää) niin saat tuntipalkan. Jos sijaisuutesi on pidempi, niin silloin palkkasi saattaa olla tuo mainitsemasi keskiarvo, mutta tämä menee nyt palkanlaskijoiden erityisosaamisen puolelle. Voitko kysyä joltain opettajien palkanlaskijalta?

Lue lisää

niin siitä on sitten ylityötunteja peräti 7!
Tuosta luulisi tulevan oikein kunnon potti.
2300 euroa 7 ylityötuntia = ??

mutta, mutta.... palkkakuitissa lukee about 2000...
eli ei hyvä. jossain tuntuu nyt mättäävän.
Sijaisuus on siis 3 kk pitkä ja opettaja jota sijaistan on virassa oleva ope.
Tuo 30 tulee siten, että minulla on 15x45 peruskoulua ja 9x75 lukioo tässä jaksossa.
Miten selittäisitte tämän epäkohdan? on palkastani jäänyt tonni tulematta??

teen 30x45 min kirjoitti:

niin siitä on sitten ylityötunteja peräti 7!
Tuosta luulisi tulevan oikein kunnon potti.
2300 euroa 7 ylityötuntia = ??

mutta, mutta.... palkkakuitissa lukee about 2000...
eli ei hyvä. jossain tuntuu nyt mättäävän.
Sijaisuus on siis 3 kk pitkä ja opettaja jota sijaistan on virassa oleva ope.
Tuo 30 tulee siten, että minulla on 15x45 peruskoulua ja 9x75 lukioo tässä jaksossa.
Miten selittäisitte tämän epäkohdan? on palkastani jäänyt tonni tulematta??

Lue lisää

kysyä palkanlaskijalta. Totta on että tuo sun lukion osuus (9x74min) on mainitulla logiikalla 15x45min ja silloin ylitunteja olisi tuo 7. Miten lukion oppitunnit lasketaan "oikeasti" niin sitä en kyllä tiedä eli meneekö se tuon 45min säännön mukaan vai onko siihen joku oma kaavansa. Ainakaan se ei vaikuta asiaan, mikä on sijaistamasi opettajan virkasuhde tai palkka, sillä sinä sinä saat palkan oman pätevyytesi mukaan.

Soita palkanlaskijalle ja pyydä häntä kertomaan, miten palkkasi määräytyy. Kyllä hän neuvoo, eikä asian kysymisessä ole mitään kummallista. Saahan sitä nyt palkastaan olla kiinnostunut.

teen 30x45 min kirjoitti:

niin siitä on sitten ylityötunteja peräti 7!
Tuosta luulisi tulevan oikein kunnon potti.
2300 euroa 7 ylityötuntia = ??

mutta, mutta.... palkkakuitissa lukee about 2000...
eli ei hyvä. jossain tuntuu nyt mättäävän.
Sijaisuus on siis 3 kk pitkä ja opettaja jota sijaistan on virassa oleva ope.
Tuo 30 tulee siten, että minulla on 15x45 peruskoulua ja 9x75 lukioo tässä jaksossa.
Miten selittäisitte tämän epäkohdan? on palkastani jäänyt tonni tulematta??

Lue lisää

Oletko pätevä? Et tietenkään saa sijaistamasi opettajan palkkaa epäpätevänä. Epäpätevänä alkupalkkasi on n. 1700-1800/kk ja siihen ylitunnit päälle. Jos olet pätevä, niin silloin soittelepa palkanlaskijalle.

Niin siis luokanopettajan opetusvelvollisuus ilman opetusvelvollisuuden huojennuksia on 24. Yhden viikkotunnin huojennuksen saa yhdysluokasta ja koulunjohtajan tehtävistä sitten lisää.