Ateismi on itsenäistä ajattelua. Ateistit ajattelevat omilla aivoillaan. Ateistit myös hyväksyvät oman elämänsä ja tämän todellisuuden jossa elämme. Uskovat taas tarvitsevat fantasiaa todellisuuden peitteeksi, koska eivät pysty hyväksymään tiettyjä asioita. Uskova ei voi hyväksyä sit, että kuolema on kaiken loppu ja kuollessaan ihminen menee olemattomuuteen. Uskovat pelkäävät siis kuolemaa. Uskovat pelkäävät myös omaa elämäänsä. Elämäänsä he pelkäävät siksi, koska eivät pysty hyväksymään omillaan oloa vaan tarvitsevat aina jonkun auktoriteetin huolehtimaan heistä. Uskovaiset eivät siis hyväksy sitä tosiasiaa, että ihmisen on selvittävä tästä elämästä yksin. Ei taivaassa ole todellisuudessa ketään joka opastaisi ja auttaisi ihmistä. Ihminen on omillaan.
Ateismi on
terveyden merkki
8366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sen viimeisiin ajatuksiin:
"Uskovaiset eivät siis hyväksy sitä tosiasiaa, että ihmisen on selvittävä tästä elämästä yksin. Ei taivaassa ole todellisuudessa ketään joka opastaisi ja auttaisi ihmistä. Ihminen on omillaan. "
elät harhassa. Kukaan ei selviä elämästä yksin. Sitä paitsi elämä ei selviytymistä, vaan elämistä. Selviytymistä se on ihmiselle, joka luulee elämän tarkoituksen olevan selviytyminen, eikä itse elämä.
Jos todella kuvittelet selviäväsi yksin elämästä, ateismisi ei ole terveyden merkki vaan todellisuuden kieltämistä. Sinä et selviä elämästä yksin.
Taas noita "asian vierestä"-kommentteja. Tuskin aloittaja tarkoittaa YKSIN ilman muita ihmisiä, vaan ilman jumaluuden kaltaista "apua".
Aloittaja on kyllä aivan oikeassa. Uskovaisilla on jokin syy uskonnollisuuteensa. Pelko ja tietenkin vastuun pakoilu. Mistään teoistaan ei tarvitse ottaa vastuuta, sillä olihan se "jumalan" tahto että niintainäin kävi. He kokevat itsensä vain "jumalan" tahdon välikappaleiksi eivätkä omista teoistaan vastuussa oleviksi itsenäisiksi ihmisiksi. Pelkurit...
Niino tietynlaisessa vaiheessa ihmiselle riittävät yksinkertaiset vastaukset monimutkaisiin kysymyksiin.
Mikä on elämän tarkoitus? Äitii, anna tissiä.
>> Sitä paitsi elämä ei selviytymistä, vaan elämistä. Selviytymistä se on ihmiselle, joka luulee elämän tarkoituksen olevan selviytyminen, eikä itse elämä.
Elämän tarkoitus on yksilötasolla nauttia elämästä ja pyrkiä tekemään maailmasta sellainen, että muillakin on mahdollisimman hyvät edellytykset. Lajitasolla elämän tarkoitus on lisääntyä ja säilyttää laji elinkelpoisena. Ekosysteemin tasolla elämän tarkoitus on elämä. Sen suurempaa tarkoitusta ei ole.
Eli siis ihminen joka ei usko joulupukkiin on ateisti ja kieltää näin ollen todellisuuden?
Ateismi ei ole takuu kyvystä ajatella itse. Myös ateismi voi olla opittua, ei itse ajateltua - tällainen ateisti on helppoa kauraa käännyttäjille.
Vaikka uskovaisuus olisi todiste ajattelun puutteesta, uskovaisuuden puute ei vielä ole todiste ajattelusta :p Logiikka kunniaan :)
Mistä voit tietää, että juuri sinä ajattelet eikä joku toinen tietoisuuden keskus kauttasi?
Mikä on todellisuus? Onko se asiainlaita "tuolla ulkona" vai onko se vain kuva, jonka olet muodostanut aivoissasi oman kokemushistoriasi tukemana?
Mistä tiedät, että kuolema on kaiken loppu?