Elämmekö nyt ajassa, jossa tulee selvästi näkyviin, että maailmalla ja meillä ei mitään yhteistä ole, eli joudummeko yhä enemän ihmisten hylkäämiksi. Miten koet, oletko menettänyt uskoon tultuasi ystäviäsi ja tuttaviasi ja jatkuuko se prosessi yhä?
Kysymys
uskovaisille!!!
5138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No en olekkaan Pentecostel*
Ei sellaista vastakkainasettelua ole syytä laittaa.
Joissain asioissa olemme erilaisia, joissain asioissa meillä on yhteistä.
Ei kaikki maailmassa ole pahaa.
Tasaarvo miesten ja naisten välillä, se nyty ainakin on hyvä asia.
Ja on paljonkin, kuten lääkkeet ja muut. Ei kaikki ei uskovien asiat ole pahasta. Jotkut on, mutta ei tule ajatella me olemme aivan erilaisia, monessa olemme samanlaisia.
..koen saaneeni uusia ystäviä enemmän. Myös helppo on suhtautua ei uskoviin työpaikalla sun muualla. Hyvät ja lämpimät välit on niin uskoviin kuin ei uskoviin kavereihin. Usko monesti tiivistää suhteita..uskovia kun pidetään rehtimpinä ja luotettavampina joille on helpompi uskoutuakin.
Ai vai pidetään uskovia rehdimpinä ja luotettavina... No joo, varmaan jossain pidetään. Tätä palstaa seuratessa semmoiset harhaluulot tosin karisevat. Sen verran kenkkuja temppuja nämä "uskovat" täällä tekevät. Enpä ritarien ja jukkien kaltaisia ystäviä haluaisi, enkä heille AINAKAAN ikinä uskoutuisi.
Uskovia ystäviä on minullakin. Monet heistä ovat oikein mukavia ihmisiä.
Olen kokenut, että kasvuni myötä jotkut ystäväni ovat minut välillä hyljänneet. Jos olen puhunut heille uudesti syntymisen tarpeellisuudesta, niin se on heidät pelottanut poissa. Jos olen puhunut parannuksen tarpeellisuudesta ja siitä, että synti tulee hyljätä, ovat he juosseet poissa.
Minulla on kuitenkin ystävät, jotka ovat uskollisesti eläneet kanssani kaikissa kasvun vaiheissa ja ovat rakastaneet minua silloinkin, kun nuo muut ovat jättäneet.
Minulla on paljon ystäviä niissä, joita sanotaan ei uskoviksi. En ole kokenut hylkäämistä sieltä päin, vaikka kaikki tietävät minut uskovaksi ja kunnioittavat uminua uskvaisena ja uskoani. Kunnioitan myös heitä omina persooninaan ja en yritä tuputtaa uskoa ja hengellistä heille. He itse tulevat aina kyselemään ja silloin on hyviä keskusteluhetkiä puolin ja toisin! Sitä vastoin suurin osa hellareita on minut hyljännyt päälleni puhuttujen valheitten, perättömien juorujen ja parjausten takia. Toki muutamia on, jotka eivät niitä valheellisia juttuja usko. Jopa muutama helluntaipastorikin joukossa. Muissa vapaissa suunnissa ja luterilaisen kirkon piirin uskovissa minulla on myös ystäviä!