Mihin ja miten vetää raja?
Aiemmin varastelin, myin pimeää tavaraa jne jne. Rahaa löytyi.
Sittemin tutustuin jumalaan ja irtisanoin näistä toimista, olen luottanut että asiat järjestyvät itsestään. Omalla tavallaan kyllä, mutta olen melko persauki, rahaa ei meinaa riittää ruokaan ja katto lähdössä pään päältä ellen saa vuokria maksetuksi. Olen antautunut jumalalle, että hän hoitaa. Toista vuotta olen luottanut tähän ja luopunut suurista päämääristä ja uskonut että jumala hoitaa ne minun puolesta, eipä vain ole näkynyt, oli sitten miten naama kiinni raamatussa tahansa.
Mikä raja tulisi vetää tekemiselle ja sille että antaa jumalan järjestää?
Toinen kysymys. Raamatussa puhutaan että ei saisi viinillä turruttaa mieltään vaan antaa jumalan täyttää se tila. En ikinä osaa kuvitella itseäni tässä tilanteessa, nautin päihtymyksestä eikä aikomustakaan luopua nautonnollisista harrastuksista. Hylkääkö jumala minut sitten tässä? Jos tosiaan ei hyväksyä minua sellaisenaan ja vaatii jatkuvasti uhrautumista taitaa olla parempi olla oman itsensä herra. Joskus vaikuttaa siltä että kristinuskossakin on kyse orjuutuksesta, raamatussa kehotetaan pelkäämään herraa. Pelko ei johda mihinkään hyvään!
Aiemmin varastelin, myin pimeää tavaraa jne jne. Rahaa löytyi.
Sittemin tutustuin jumalaan ja irtisanoin näistä toimista, olen luottanut että asiat järjestyvät itsestään. Omalla tavallaan kyllä, mutta olen melko persauki, rahaa ei meinaa riittää ruokaan ja katto lähdössä pään päältä ellen saa vuokria maksetuksi. Olen antautunut jumalalle, että hän hoitaa. Toista vuotta olen luottanut tähän ja luopunut suurista päämääristä ja uskonut että jumala hoitaa ne minun puolesta, eipä vain ole näkynyt, oli sitten miten naama kiinni raamatussa tahansa.
Mikä raja tulisi vetää tekemiselle ja sille että antaa jumalan järjestää?
Toinen kysymys. Raamatussa puhutaan että ei saisi viinillä turruttaa mieltään vaan antaa jumalan täyttää se tila. En ikinä osaa kuvitella itseäni tässä tilanteessa, nautin päihtymyksestä eikä aikomustakaan luopua nautonnollisista harrastuksista. Hylkääkö jumala minut sitten tässä? Jos tosiaan ei hyväksyä minua sellaisenaan ja vaatii jatkuvasti uhrautumista taitaa olla parempi olla oman itsensä herra. Joskus vaikuttaa siltä että kristinuskossakin on kyse orjuutuksesta, raamatussa kehotetaan pelkäämään herraa. Pelko ei johda mihinkään hyvään!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kysy Jumalaltasi! Äläkä suotta pelkää. Sillä pelko karkoittaa rohkeuden kysyä.
"Joskus vaikuttaa siltä että kristinuskossakin on kyse orjuutuksesta"
Tunnetko asemasi Kristuksessa? Saadessasi uskon häneen, olet syntynyt Jumalan lapseksi. Et siis ole hänen orjansa tms. vaan lapsensa. Jumala, maailman Luoja, itse persoonallinen Rakkaus on Isäsi, hän on antanut sinulle Kristuksessa Jeesuksessa lapsen aseman.
Jumalaa ei tarvitse pelätä, kaikki syyt pelätä kuolivat Golgatan ristillä jossa Jeesus kärsi koko maailman syntien rangaistuksen, sinun ja minun, menneet ja tulevat. Hänen lapsensa saavat osallisuuden siitä hyväksynnästä, jolla Jumala on hyväksynyt Jeesuksen. Hän näkee sinut ristin läpi, ristin jossa lukee "Kaikki on maksettu".
Isälläsi ei ole mitään aikeita hylätä sinua, dont worry ;)