Kunnallispolitiikkaa...

Tämä juttu ei tietenkään sovi tänne niin hyvin eduskuntavaalien alle, kuin kunnallisvaalien, mutta kirjoitetaan kuitenkin.

Tiedättekö, mitä yhteistä on mustalla afrikalla ja keskustalaisella kunnallispolitiikalla? Vastaus on se, että molemmat, joiden johdossa nämä ovat, säilyvät kehittymättöminä. On paradoksaalista, että maaseudun viimeinen puolustaja,keskusta, on kuntapuolella kaiken kehityksen jarru ja syöpä. Mistä tämä sitten johtuu? Tiedetään, että kunnallispoliittisella kartalla vihreä väri on valtaväri, siis Kepu hallitsee pinta-alaltaan suurinta osaa Suomea. Kunnallispolitiikasta ei makseta juuri mitään ja syy- tai seurausilmiönä palkaksi saa vittuilut. Tästä johtuen kyvykkät kehittäjät eivät sinne lähde. Miksi sitten sinne lähdetään? Ehkä pätemisen ja tekemisen tarve, mutta ollaan kuitenkin liian laiskoja tekemän töitä kotona. Tämä osin selittää sen, miksi isojen ja kehittyvien talojen väki ja muutkaan kehittäjät eivät hakudu kuntapolitiikkaan. Jos hakeudutaankin, on valinta Kokoomus tai mahdollinen kehittämisyhdistys.
Esimerkiksi entinen Temmes, kunta valtatien varrella Suomen toiseksi johtavan keskuksen välittömässä läheisyydessä lakkautetaan ja liitetään Tyrnävään. Tällainen toiminta vaatii ihmeen, johon ei kukaan kehittäjä pysty edes halutessaan.

Yksipuoluejärjestelmä on osoittanut toimimattomuutensa naapurissa, kuten tiedetään, mutta vain harva huomaa, että aivan sama järjestelmä hallitsee valtaosaa Suomea. Ne alueet, joissa eri puolueet ovat jokseenkin tasapainossa, ovat kehittyneet. Amerikkalaisessa järjestelmässä nerot palkitaan, mutta neuvostojärjestelmässä ajattelijat pannaan syrjään, jopa lukkojen taakse, jottei he syrjäyttäisi toimivaa johtoa. Esimerkiksi Kalashnikow olisi miljoonikko Yhdysvalloissa, mutta mitä hän tienasi Neuvostoliitossa kehitettyään loistavan aseen?
Siis yhteenvetona: päästäkseen näkyvälle paikalle on otettava vihreä jäsenkirja ja senhän myöntämiseen ei tutkita aatemaailmaa. Tämän johdosta moni kiipijä, vasemmistolainen kommunistikin liittyy Kepuun päästäkseen pinnalle kunnallispolitiikassa.