Kymmenen vuotta sitä saatiin vesi kielellä odottaa, mutta viimein torstaina huhtikuun ensimmäisenä päivänä Herran vuotta 2004 Yliopiston jääkiekkojoukkue Mighty Dicks palautti opiskelijoiden kiekkomestaruuden Vaasaan. Hienoisena ennakkosuosikkina Vaasassa pelattuun turnaukseen lähtenyt joukkue ei lannistunut kovista odotuksista tai hermostunut paineiden alla, vaan voitti kaikki turnauksessa pelaamansa seitsemän ottelua, useat jopa varsin suvereeniin tyyliin.
Jo useampana aikaisempana vuotena materiaaliltaan mestaruustasoa ollut Mighty Dicks -joukkue oli edellisissä turnauksissa kärsinyt pettymyksiä pettymysten perään, joten joukkueen johto olikin pakotettu uudistamaan kovalla kädellä pelaajistoaan kotiturnaukseen. Kauden aikana otteluissa peluutettiinkin varsin laajaa pelaajarinkiä, jotta valmennusjohto pystyi kasaamaan mieleisensä ryhmän kauden päätavoitteesta kisattaessa. Päävalmentaja Pasi Kuusisto viettikin monta unetonta yötä turnausta edeltävinä viikkoina, WHL-peleistä tekemiään muistiinpanojaan selaillen ja oikeita ketjukoostumuksia luoden. Koko turnauksen läpi tarkasti pelanneen puolustuksen muodostivat Arto Kilkki, Matti Manner, Juha Mäkynen ja Jussi Pennanen. Yleisön ja kuuluttajien sydämiin itsensä pelanneen Kilkin unohtumattomin hetki turnauksessa sattui ensimmäisen ottelun alkuun, kun hän periturkulaiseen tyyliin puhtaalla ja kovalla taklauksella lopetti vastustajan turnauksen heti alkumetreille. Lopputurnauksessa ilmiselvästi omista voimistaan häkeltynyt, jopa pelästynyt, Arto pitäytyi peruspuolustamiseen, aina välillä pisteitäkin tehden.
Kakkosvalmentajana kiintiöpaikan turnaukseen saanut Matti Manner vuorostaan tuskaili koko turnauksen turhan löysien mailojen ja heikosti läpinäkyvän visiirin kanssa. Nämä vakavat ongelmat nollasivatkin Matin muuten liki liigatasoa olevan laukauksen, eikä näin ennakkoon maalipörssin voittajaksikin ennakoitu Matti saanut maalitiliään aukaistua. KeuPan, NoPyn ja Laserin kanssa tasaisesti taistelevan Sportin A-juniorijoukkueen luottopuolustaja Juha Mäkynen oli valmennuksen todellinen yllätysveto. Osittain peruutusten vuoksi Dickseihin mahtunut Juha oli kuitenkin täysin paikkansa arvoinen. Kolmen taitavan, kiekollisen puolustajan seuraksi valmennus valitsi oivallisesti puolustuksen neljänneksi lenkiksi Jussi “Palosaaren Pommittaja” Pennasen. Voittoisat Dicksit Hyökkäyksen syömähampaiksi oli kaavailtu ketjuja Teemu Kuusisto, Pete Suonpää, Teemu Susi ja Pasi Pieninkeroinen, Niklas Fogström,
Tom Lindqvist.
Keskiviikkona kaikki sujuikin valmennuksen suunnitelmien mukaan, ykköskentän Teemujen hassutellessa vastustajia miten tahtoivat, kakkoskentän säestäessä myöskin tehokkaasti. Ensimmäisen pelipäivän viimeisessä pelissä joukkueenjohdon ilmeet kuitenkin happanivat Pete Suonpään loukattua polvensa harmittomalta näyttäneessä tilanteessa. Ohjat olivat kuitenkin vielä valmennuksen varmoissa käsissä, ja paikan Teho-Teemujen välistä ottaisi kymmenentenä hyökkääjänä turnaukseen lähtenyt Tatu Backman. Yksi yö voi kuitenkin muuttaa kaiken. Nestetankkaus on usein aikaisemminkin koitunut suomalaisurheilijoiden kohtaloksi ja niin kävi nytkin. Torstain ensimmäisissä peleissä tulevassa Jokerihyökkääjässämme olikin nähtävissä kovasti valentinkonosmaisia oireita, ja saksalaisvahdillekin tuntui vesi maistuvan kovasti peliä paremmin. Huomattavista takapakeista huolimatta Dicks jatkoi tappavan tehokasta marssiaan kohti mestaruutta. Vahvasti roolitettu kolmoskenttä Jukka Lähdemäki, Markus Jokinen, Mikael Piittinen osoitti myös arvonsa torstaina pelaamalla tarkkaa puolustuspeliä antaen näin hyökkääville kentille aikaa levätä vaihtojen välissä. Ehtivätpä rakkikoiramaiset laiturit siinä sivussa hankkia vastustajille muutaman jäähynkin.
Puolivälierissä Dicksien hurjan kunnon sai tuta Sammakot. Mesimäki katkaisi seinäjokelaisten selkärangan mainiolla rangaistuslaukauspelastuksella ja ottelun päätyttyä tulostaulu näytti numeroita 5-0. Välierävastustajaksi Dicks vuorostaan sai takavuosien menestysjoukkueen, SM-liiga –pelaajilla vahvistetun Näädät. Ennakkoon pelätyt Teemu Riihijärvi, Niklas Hedberg ja Aki Kauppinen kuitenkin turhautuivat Mesimäen torjuntoihin ja Dicks jatkoi matkaansa kohti finaalia, 8-0 –voitto taskussaan. Vastassa finaalissa oli jo keskiviikona kohdattu ja kevyeksi todettu Chiefs. Yön aikanakaan eivät voimasuhteet olleet muuttuneet ja Dicks-mestaruutta juhlittiin numeroin 4-1.
Voittajajoukkueen tasaisuudesta kuvaa parhaiten, että turnauksen Allstars-viisikkoon mahtui Dickseistä ainoastaan kaksi pelaajaa: Teemu Kuusisto ja Markus Mesimäki, joista Mesimäki myös valittiin direktoraatin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi.
http://filebank.visualweb.fi/_FileRoot/23/323/1067/Wykyzine_2_04.pdf
Jo useampana aikaisempana vuotena materiaaliltaan mestaruustasoa ollut Mighty Dicks -joukkue oli edellisissä turnauksissa kärsinyt pettymyksiä pettymysten perään, joten joukkueen johto olikin pakotettu uudistamaan kovalla kädellä pelaajistoaan kotiturnaukseen. Kauden aikana otteluissa peluutettiinkin varsin laajaa pelaajarinkiä, jotta valmennusjohto pystyi kasaamaan mieleisensä ryhmän kauden päätavoitteesta kisattaessa. Päävalmentaja Pasi Kuusisto viettikin monta unetonta yötä turnausta edeltävinä viikkoina, WHL-peleistä tekemiään muistiinpanojaan selaillen ja oikeita ketjukoostumuksia luoden. Koko turnauksen läpi tarkasti pelanneen puolustuksen muodostivat Arto Kilkki, Matti Manner, Juha Mäkynen ja Jussi Pennanen. Yleisön ja kuuluttajien sydämiin itsensä pelanneen Kilkin unohtumattomin hetki turnauksessa sattui ensimmäisen ottelun alkuun, kun hän periturkulaiseen tyyliin puhtaalla ja kovalla taklauksella lopetti vastustajan turnauksen heti alkumetreille. Lopputurnauksessa ilmiselvästi omista voimistaan häkeltynyt, jopa pelästynyt, Arto pitäytyi peruspuolustamiseen, aina välillä pisteitäkin tehden.
Kakkosvalmentajana kiintiöpaikan turnaukseen saanut Matti Manner vuorostaan tuskaili koko turnauksen turhan löysien mailojen ja heikosti läpinäkyvän visiirin kanssa. Nämä vakavat ongelmat nollasivatkin Matin muuten liki liigatasoa olevan laukauksen, eikä näin ennakkoon maalipörssin voittajaksikin ennakoitu Matti saanut maalitiliään aukaistua. KeuPan, NoPyn ja Laserin kanssa tasaisesti taistelevan Sportin A-juniorijoukkueen luottopuolustaja Juha Mäkynen oli valmennuksen todellinen yllätysveto. Osittain peruutusten vuoksi Dickseihin mahtunut Juha oli kuitenkin täysin paikkansa arvoinen. Kolmen taitavan, kiekollisen puolustajan seuraksi valmennus valitsi oivallisesti puolustuksen neljänneksi lenkiksi Jussi “Palosaaren Pommittaja” Pennasen. Voittoisat Dicksit Hyökkäyksen syömähampaiksi oli kaavailtu ketjuja Teemu Kuusisto, Pete Suonpää, Teemu Susi ja Pasi Pieninkeroinen, Niklas Fogström,
Tom Lindqvist.
Keskiviikkona kaikki sujuikin valmennuksen suunnitelmien mukaan, ykköskentän Teemujen hassutellessa vastustajia miten tahtoivat, kakkoskentän säestäessä myöskin tehokkaasti. Ensimmäisen pelipäivän viimeisessä pelissä joukkueenjohdon ilmeet kuitenkin happanivat Pete Suonpään loukattua polvensa harmittomalta näyttäneessä tilanteessa. Ohjat olivat kuitenkin vielä valmennuksen varmoissa käsissä, ja paikan Teho-Teemujen välistä ottaisi kymmenentenä hyökkääjänä turnaukseen lähtenyt Tatu Backman. Yksi yö voi kuitenkin muuttaa kaiken. Nestetankkaus on usein aikaisemminkin koitunut suomalaisurheilijoiden kohtaloksi ja niin kävi nytkin. Torstain ensimmäisissä peleissä tulevassa Jokerihyökkääjässämme olikin nähtävissä kovasti valentinkonosmaisia oireita, ja saksalaisvahdillekin tuntui vesi maistuvan kovasti peliä paremmin. Huomattavista takapakeista huolimatta Dicks jatkoi tappavan tehokasta marssiaan kohti mestaruutta. Vahvasti roolitettu kolmoskenttä Jukka Lähdemäki, Markus Jokinen, Mikael Piittinen osoitti myös arvonsa torstaina pelaamalla tarkkaa puolustuspeliä antaen näin hyökkääville kentille aikaa levätä vaihtojen välissä. Ehtivätpä rakkikoiramaiset laiturit siinä sivussa hankkia vastustajille muutaman jäähynkin.
Puolivälierissä Dicksien hurjan kunnon sai tuta Sammakot. Mesimäki katkaisi seinäjokelaisten selkärangan mainiolla rangaistuslaukauspelastuksella ja ottelun päätyttyä tulostaulu näytti numeroita 5-0. Välierävastustajaksi Dicks vuorostaan sai takavuosien menestysjoukkueen, SM-liiga –pelaajilla vahvistetun Näädät. Ennakkoon pelätyt Teemu Riihijärvi, Niklas Hedberg ja Aki Kauppinen kuitenkin turhautuivat Mesimäen torjuntoihin ja Dicks jatkoi matkaansa kohti finaalia, 8-0 –voitto taskussaan. Vastassa finaalissa oli jo keskiviikona kohdattu ja kevyeksi todettu Chiefs. Yön aikanakaan eivät voimasuhteet olleet muuttuneet ja Dicks-mestaruutta juhlittiin numeroin 4-1.
Voittajajoukkueen tasaisuudesta kuvaa parhaiten, että turnauksen Allstars-viisikkoon mahtui Dickseistä ainoastaan kaksi pelaajaa: Teemu Kuusisto ja Markus Mesimäki, joista Mesimäki myös valittiin direktoraatin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi.
http://filebank.visualweb.fi/_FileRoot/23/323/1067/Wykyzine_2_04.pdf
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.