En nyt ihan käsitä, että miksi joudun maksamaan perintöveroa kuolleen isäni perinnöstä, kun äitini hallitsee perintöään kuolemaansa saakka.
Perintöä en todellakaan odottanut saavanikaan ja äitini saa ilman muuta pitää vanhempieni yhteisen omaisuuden kuolemaansa saakka. Ihmetyttää silti, että tässä meidän perheemme joutuu melkein konkurssiin perintöveron takia, vaikka mitään perintöä ei ole edes tulossakaan? Siis mitä ihmettä?? Tämä siis on ihan normaali käytäntö vai?
Perintöä en todellakaan odottanut saavanikaan ja äitini saa ilman muuta pitää vanhempieni yhteisen omaisuuden kuolemaansa saakka. Ihmetyttää silti, että tässä meidän perheemme joutuu melkein konkurssiin perintöveron takia, vaikka mitään perintöä ei ole edes tulossakaan? Siis mitä ihmettä?? Tämä siis on ihan normaali käytäntö vai?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Se maksaa perintöveron, joka perii. Äitisi ei ole perinyt penniäkään. Ja mikäli ei ole kyse PK:n mukaisesta lesken hallintaoikeudesta, niin valintahan on Sinun.
Noinhan se nykylain mukaan menee. Perintövero siis lankeaa perillisten maksettavaksi heti, vaikka heillä ei olisi mahdollisuutta saada perintöomaisuutta hallintaansa. Toki lasten perintöveroa pienentää perintöön lain tai testamentin nojalla kohdistuva lesken hallintaoikeuden muodostama rasite.
Mutta kun perintöveron uudistaminen nyt on tapeetilla, niin tässä olisi yksi muutosta ansaitseva kohta.
1) Ehkä veronmaksuvelvollisuus voisi alkaa vasta siitä ajankohdasta, jolloin edellä mainittu rasite lakkaa.
Kaksi muuta epäkohtaa:
2) Verotettavan perinnön/lahjan alaraja on meillä mitättömän alhaalla, 3.400 euroa, kun se esimerkiksi Saksassa on 150.000 euroa. Nyt vaalien alla ehdotetut korotukset 10.000 euroon (vihreät) ja 20.000 euroon (keskusta) jäävät nekin turhan vaatimattomiksi.
Oma ehdotukseni alarajaksi: 75.000 euroa.
3) III veroluokassa (jossa vero perusveroon nähden on kolminkertainen) vero on kohtuuttoman ankara: jo 50.000 euroa ylittävältä osalta 48 prosenttia.
Oma ehdotukseni: III veroluokka poistetaan. Jäljelle jäisivät
I = rintaperilliset, puoliso ja muut nykyiset
II = kaikki muut.
jos vaatii lakiosaansa toisen vanhemman kuoltua,pitää tyytyä vain siihen, että saa vain lakiosan ja loppu perintö jaetaan muiden perillisten kesken,tämä on käsitykseni, olenkohan oikeassa.
Jos on kyse hallintaoikeustestamentista miin lakiosa vaateella tarkastellaan loukkaako testamentti lakiosaa ja jos loukkaa kuinka paljon ja siitä lasketaan korvaus, mutta ei se muuta muun perinnön osaa mihinkään, eli sitten kun hallintaoikeuden haltija kuolee olet yhtä lailla jaossa mukana kuin muutkin.
Omistusoikeus testamentti on asia erikseen sillä ethän olisi mitään saamassakaan jollet vaadi lakiosaa, ja saat vain lakiosan etkä muuta. Tietenkin jos olet pk. mukaan oikeutettu perimään testamentin saajan niin se on sitten eri juttu.
Voisihan sitä noinkin muuttaa.
>>1) Ehkä veronmaksuvelvollisuus voisi alkaa vasta siitä ajankohdasta, jolloin edellä mainittu rasite lakkaa.>>
Kannatan!
>>2) Verotettavan perinnön/lahjan alaraja on meillä mitättömän alhaalla, 3.400 euroa, kun se esimerkiksi Saksassa on 150.000 euroa. Nyt vaalien alla ehdotetut korotukset 10.000 euroon (vihreät) ja 20.000 euroon (keskusta) jäävät nekin turhan vaatimattomiksi.>>
Oma ehdotukseni alarajaksi: Vakituisen asunnon perintöveron poistaminen kokonaan. Muu omaisuus 20.000 euroa.
>>3) III veroluokassa (jossa vero perusveroon nähden on kolminkertainen) vero on kohtuuttoman ankara: jo 50.000 euroa ylittävältä osalta 48 prosenttia.>>
Oma ehdotukseni: kaikki veroluokat perintöverosta pois. Vero olisi sama nykyisen 1. luokan mukainen kaikilta. Se olisi tasa-arvoinen kaikkien edunsaajien kannalta. Nythän esim. henkivakuutuskorvaus on samassa veroasteessa 28 prosenttia kaikilta. Naimissa olevalla leskellä on erityisasema, mutta veroaste silloinkin sama.
Millä perusteella äitisi sai kaiken hallintaansa? Jos vanhempiesi tilillä on rahaa, voit käsittääkseni vaatia lakiosaasi. Laki osaa voi aina vaatia.
Todella irvokasta.
En kuitenkaan kehota mottaamaan heinäsuopaa kälättimeen.
Käyttäkää ihmeessä systeemiä hyväksenne.
Äitisi voi antaa korotonta lainaa jolla muut maksavat perintöverot.
Hallintaoikeus pienentää verot useimmiten noin puoleen.
Muistakaa, että perintövero nollaa omaisuuden myynnistä muuten menevät verot. On paljon parempi maksaa kerran sukupolvessa (tai kahdessa) vähän perintöveroja kuin maksaa omaisuuden tuotosta 28% koko ajan.
Täydellistä kommunismivalvontaa, johon ihmiset ovat täysin kyllästyneet. Valtio päätöksillään ei päästä ihmisiä elättämään itseään, vaan verottaa kuoliaaksi. Valvontanarut se pitää itsellään ja tulonsiirtoina kuppaa perinnöistä, voitoista ym:sta missä sille vain ilmaista rahaa vilahtaa itselleen siivun, että juopot ja kaikki muu luuserisakki saadaan näillä rahoilla elätettyä. Itselleen se katsoo oikeudekseen selittää tämän oman osaamuutensa hoitaa ihmisille työtä, soliudaarisuutena.
Eihän tällainen voi aiheuttaa muuta kuin katkeruutta ja rahojen viemistä tavalla tai toisella maasta pois. Nytkin ennen vaaleja SDP vastustaa raivokkaasti perintöveron poistoa. Sehän tarkoittaa sitä, että demarit haluavatkin rahan lähtevän Suomesta. SDP on kuin tulppa sanonko missä.
Aika yleistä tuntuu olevan, että leski maksaa lasten perintöverot juuri siitä syystä, että lapsilla on tiukka taloudellinen tilanne eivätkä saa tililleen perintöä josta maksaa. Tietysti näin voi tehdä vain, jos säästöjä on.
Äidillä ja isällä oli hallintaoikeustestamentti,
Äidillä rahaa 80.000 Eur Isällä 12.000 Eur. Isäni
kuoli, olen ainoa perillinen. Äitni maksoi perintöveron, mutta olisiko minulle kuulunut tuo isän 12:000 Eur?
Hallintaoikeustestamentti tarkoittaa, että äiti saa hallita omaisuutta ja käyttää sitä - mutta ei hävittää.
Jos et ole vaatinut lakiosaasi olet antanut äidille hallintaoikeuden.
Perintökaaressa määritellään aika tarkasti tämä asia.
5 §
Rahavarat on käyttöoikeuden haltijan sijoitettava omistajan nimiin varmalla tavalla ja tuottavasti, jollei omistaja tai, milloin hänen suostumustaan ei saada, oikeus ole antanut lupaa toisin menetellä. Tällaisetta luvatta saadaan kuitenkin maanviljelykseen tai muuhun elinkeinoon sijoitettuina olleet varat uudelleen käyttää samaan tarkoitukseen ja pienehköjä irtaimen tavaran myynnistä muutoin saatuja rahaeriä samanlaisen omaisuuden ostamiseen.
Eli suomennettuna isäsi rahat 12000€ olisi pitänyt tallettaa perillisten nimissä pankkitilille ja siitä saatava korko ohjata äitisi käyttöön. Tätä rahaa ei saa sekoittaa muuhun varallisuuteen.
Miksi ei saa sekoittaa muuhun varallisuuteen?
Äitini maksoi isän hautajais- ja sairaalakulut tästä summasta. Tekikö hän oikein?
Kyllä hautajaiskulut maksetaan vainajan varoista.
Taasen ote perintökaaresta
12 luku 3 §
Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.
Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.
Esimerkki. sijoitetaan tuo 12000€ esim. asuntoon joka on lesken nimissä. Leski panttaa asunnon jotakin riskisijoitusta vastaan homma menee pieleen kaikki menee myös nuo 12000€.
Jos kyseinen rahamäärä on selvästi perillisien nimissä niin panttaus ei ole mahdollista ja sitä kautta omaisuuden häviäminen estetään.
Ehdotan että guugletat perintökaaren ja luet ajatuksen kanssa läpi sen niin selviää paljon.
//olisiko minulle kuulunut tuo isän 12:000 Eur?//
Jos olisit vaatinut lakiosasi ajoissa (6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta lukien), sinulle olisi kuulut sekä omistus- että hallintaoikeus 6.000 euroon. Toinen 6.000 euroa olisi testamentin mukaisesti jäänyt äidin hallintaan (mutta sinun omistukseesi). Kun äiti maksoi perintöverosi, tuo määrä olisi vähennetty sinun 6.000 eurostasi.
Tuosta summasta vähennetään nuo kulut.
esim 12.000 - 2.000 = 10.000
Jäljelle jäänyt raha on sinun omaisuuttasi - mutta äidin hallinnassa.
Sinä maksat perintöveron, tai siis äiti ilmeisesti sinun puolestasi, tuosta summasta.
Siis 10.000 - 750 e = 9.250 euroa.
Tämä on sinun omaisuuttasi, minkä tuotosta äitisi voi nauttia.
Vaikka äiti onkin kyseessä, kannattaa aika ajoin pyytää tiliote tms tiedot seurantaa varten. Etteivät rahat katoa kokonaan ilman erillistä hyväksyntääsi niiden käytöstä...
----
Äitisi varakkaampana on ilmeisesti kieltäytynyt tasingosta perunkirjoituksessa. Ja näin tuo on aino sinulle kohdistuva perintöosuus?
Erehdyinpä pahemman kerran. Jos hallintaoikeus alentaa perinnön arvoa enemmän kuin 50% niin silloin perillinen saa lakiosana sen osuuden jota hallintaoikeus loukkaa.
Jos perisit 100000€ asunnon johon esim. leskellä on asumisoikeus. Sanotaan vaikka että lesken asumisoikeus rasittaa perinnön arvoa 55%.
Perinnön arvo on silloin 45000€.
Lakiosasi 50000€
Eli hallintaoikeus loukkaisi sinun lakiosaa 5000€
Saisit korvausta vain 5000€ etkä centtiäkään enemmän.
Lesken kuoltua saisit ne loputkin siitä 100000€.sta.
Erehdyt vieläkin. Jos 100.000 euron asunto oli vainajan ainoa omaisuus (johon leskellä ei ollut avio-oikeutta), kuten esimerkissäsi, et saa siitä hallintaasi senttiäkään. Lakiosasi arvo kyllä on puolet tuosta 100.000:sta eli 50.000. Asunnon omistat, mutta leski hallitsee sitä eliaikansa, sillä lesken hallintaoikeus voittaa perillisen oikeuden saada lakiosa hallintaansa, kun on kysymys puolisoiden yhteisestä asunnosta.
PK 3:1a.2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
Jos sen sijaan perittävän jäämistö käsitti rahaa 12.000 euroa, joihin leskellä testamentin mukaan on hallintaoikeus, saat siitä kyllä hallintaasi lakiosana puolet eli 6.000 euroa; lopunkin omistat, mutta sitä hallitsee leski elinaikansa.
Todella kumma juttu kun lapseni ei saa centtiäkään lakiosaa vaikka lakiosavaade on haettu määrätyssä ajassa määrätyllä tavalla. Oma lakimies sanoi että tässä tapauksessa hallintaoikeus ei loukkaa lakiosaa. Pitäisi tulla n. 2000€ sinun laskentamallilla, miksei tule mitään? Näitä kaikenlaisia uskomuksia on vaikka kuinka paljon. Onko jollakin muulla todellisesta elämästä esimerkkiä? Itseoppinut lakienlukia ei nyt auta monimutkaisessa asiassa.
Sama ongelma on leskelläkin tässä tapauksessa viisaat itseoppineet neuvovat häntä että ensin jaetaan omaisuus (tasinko) sitten saat puolet vainajan varoista (perintö) sitten voit tulata loputkin vainajan varat (hallintaoikeus).
Tämä on johtanut siihen että leski on sotkenut kuolinpesän asiat aivan sekaisin, ryhtynyt perinnönjakoon ilman mitään laskelmia, sekoittanut omat ja kuolinpesän varat jne. pelissä on nyt "oikeat" lakimiehet käsittelemässä soppaa.
//pelissä on nyt "oikeat" lakimiehet käsittelemässä soppaa//
Toivottavasti ne sinun "oikeat" lakimiehesi osaavat sopan selvittää.
Esittämäni lakiosa ei kuitenkaan ole vain minun laskentamallini. Kyllä sen takana ovat isommat gurut, mm. perintökaaren säätämisen päävalmistelija professori Aulis Aarnio.
Tässä esimerkki teoksesta Aulis Aarnio-Urpo Kangas Suomen jäämistöoikeus I (Lakimiesliiton Kustannus 1999) sivulta 559:
"Perittävä A:lta jää puoliso B ja rintaperillinen x. Perittävä A on tehnyt koko omaisuudestaan käyttöoikeustestamentin B:n hyväksi. Testamentin mukaan rintaperillinen sai omistusoikeuden koko omaisuuteen heti ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Käyttöoikeus jäi siten rasittamaan omistusoikeutta. Jäämistöön kuuluvan asunnon arvo on 300.000 mk ja jäämistöön kuuluvien rahavarojen arvo 600.000 mk. Reaalisen jäämistön arvo on 900.000 mk. Rintaperillisen lakiosa on 450.000 mk. PK 7:7:n mukaan sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi. Rintaperillinen on esimerkin mukaan saanut omistukseensa omaisuutta 900.000 mk, jota rasittaa lesken käyttöoikeus. PK 7:7:n säännöksen estämättä rintaperillinen saa rajoittamatta hallintaansa lakiosaansa vastaavan määrän eli 450.000 mk. Muu osa jää lesken hallintaan käyttöoikeustestamentin nojalla."
Asiasta on kyllä esitetty toisenlainenkin kanta (Markku Helin), jonka mukaan lakiosaa laskettaessa lesken hallintaan jäävästä omaisuudesta on vähennettävä käyttöoikeuden kapitalisoitu arvo. Sinun "oikeat" lakimiehesi ilmeisesti laskevat lakiosaa Helinin mallin mukaisesti.
Kai jompi kumpi vaihtoehdoista on vahvistettu jossakin?
Eihän tässä voi mitenkään päästä ratkaisuun jos kumpikin osapuoli nojautuu omaan edullisempaan ratkaisuun.
Onko tältä vuosituhannelta olevaa ratkaisumallia?