Lieksan Lehdessä mainittiin jutun yhteydessä Mähkön kartano. Missähän tämä kartano lienee sijainnut?
Mähkön kartano.
missäs se oli?
465708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
mähköntie 12 ja 14 välissä...siinä mähköntien varressa?. Ainakin siinä oli iso puutalo vielä
70-luvun alkupuolella...
kuta kuinkin mähkön baaria vastapäätä (mähkön kartanon paikalle rakennettu rivitalot)
Mähkön kartanon omisti Enso-Gutzait. Tilan hoitajana oli Uuno Lanki.Toimintaa oli vielä 1950 luvulla. Lypsykarjaa siellä oli paljon. Maitoa kuljetettiin mm. Pankakoskelle jossa se jaettiin vähän " paremmille " työntekijöille. Maidon hinta perittiin suoraan tilistä. Kartanon maita oli muumuassa nykyisen Muskotin seutuvilla Mähköllä.Kartanolla käytiin astuttamassa lähiseudun lehmiä.Tilan hoitaja kuoli traktori onnettomuudessa. Tilalla oli piikoja ja renkiä.
Tuleneekohan Uuno Lankista Uunontie? Vai onko vain sattumaa että samalla seudulla...
legendoja Mähkön kartanosta. Muuta en muista. Mutta... Kartanoita on ollut muitakin täällä Lieksassa..Mm.Jamalin Suonpäässä..Ennettäin sanoivat, että siitä Suonpääm ohi ei ole uskaltanut kulkeakkaan tavan tallaaja, muuta kuin hattu kourassa kerjäten...(Erwinin muistoa kunnioittaen ´LIEKSAN liepuska=>)
ovat vain Lieksalaisten mittapuun mukaan nimeämiä. Oikeita kartanoita ei Lieksassa ole ollut.
koskaan Lieksassa ollut, mutta muistan Karjalaisten sanoneen kotejaan kartanoksi, olisikko ollut täälläkin joskus tapana.
Onhan täällä ollut ja on vieläkin muutamia isoja taloja, itäsuomalaisittain voinee puhua "kartanoista".
Eikös Kirkkotarhantien risteyksessäkin ollut joku vähän isompi puutalo joka sittemmin paloi?
Ja mikäs rakennus se on siinä Korpi-Jaakon kadulla Lieksan Lehteä vastapäätä? Mystinen iso puutalo, joskus lapsena kuulin jotain juttu siitä, mutta enää en muista että mitä.
Siinä Korpi-Jaakon kadulla, on se oikea Simo Hurtta aikoinaan hoviaan pitänyt, siis oikea Simo!
Talo on kuitenkin uudempi!
http://www.peda.net/verkkolehti/laukaa/kieku?m=content&a_id=358
On se aikanaan ollut villiä tuo meininki.
Olenhan kuullut Hovilasta puhuttavan mutten ole osannut yhdistää sitä ja kyseistä puutaloa. Kannattaisi varmaan joskus ajatellekkin...
Sehän oli Hovila ja siinä oli omalaatuinen hammaslääkäri (Inkku) Hän soitteli pianookin silloisille asiakkailleen..
Hovilan kartanoa tosiaan asutti aikoinaan hammaslääkäri Inkeri Ryynänen, olen joskus lapsena, Inkerin eläessä käynyt siellä (kartanossa).
Äläpäs höpsöjä puhu.Pielisjärvellä/Lieksassa oli Mähkön Kartano,siis nyt
paikalla rivitaloja,oli maita ja mantuja,omistaja Enso-Gutzeit.Paloiko,en muista.
Hovilan kartano,vieläkin pystyssä,joskin maat "myyneenä".
Ja Sarkkilan Hovi,myös Sarkkilan kartanon nimellä tunnettu,sekin paikoillaan.
Kartanon mittapuihin siis kuuluivat maa omistukset.
Kannattaa tutustua paikallishistoriaan,tietoja saa vaikkapa museolta.
Mikä oli Suopään kartano ja ketä siellä asui
mentäessä juuri ennen Mähkön jokea tien oikealla puolella. Nyt siinä taitaa olla rivitaloja.
siinä se oli, olen asunut siellä, vankka kuusiaita oli tienlaidassa ja muistaakseni jokin navettarakennuskin oli
Oli siinnä vastapäätä sillosta kunnantoimistoo jossa ratakin kulki muuntajalle asti. Lehmät oli usein siinnä laitumella ja Langin Uuno pyöri joskus tarktorilla. Uunolla oli poikiakin. Missä lienevät nykysin.
ja toinen Nurmeksessa.
Mähkön kartano sijaitsi nykyisen Uunontie ja Mähköntie kulmauksessa. Se rajoittui etelästä Mähkönjokeen.
kartano oli iso puinen rakennus, jossa asui pehtoori Langin lisäksi muitakin.Renkejä, piikoja.
Kartano oli maitotila. Peltoja oli Pankakosken rataan asti, Sittalammen puiston maille. Sittalampihan oli ennen tosi iso lampi, ulottui nyk. Eerontien päähän. Veneitä pidettiin siinä radan varrella. Jokia pitkin pääsi Sokojokeen, johon Mähkönjokikin yhtyy. Kartanon lehmät siellä ammuivat, kävivät lammesta vettä juomassa..
Mutta kartano...
Itse muistan lapsena käyneeni leikkimässä kartanon isossa heinäladossa, tai ei se lato ollut, vaan navetan ylinen pikemmin, jossa oli heiniä, joita puotettiin sitten lehmille. Siellä oli iso kiikku, josta oli hauska hypätä heinäkasaan. Meitä oli paljon lapsia 50-luvulla. Matsisen kaupasta käytiin nalle-karkkeja pennillä..Mähkön kentällä talvisin mustaa Pekkaa pelattiin..Tolvasen ja Sankkisen ja Hakkaraisen poikien kanssa. Terkkuja vaan. Ollaan jo 6-kymppisiä...pysyttäskö enää hokkareilla..
Uuno oli muuten kunnallismies.
Mähkön kartanon karjakeittiössä odotettiin usein siskon ja muutaman muun naapurin kanssa lämmintä tinkimaitoa illan suussa viiden litran kannuun. Sitten kaksin kannettiin kotiin, kun yksin ei kumpikaan olisi jaksanut
Keväisin isä vuokrasi myös hevosen Mähkön kartanosta perunavakojen tekoa varten. Keväisin lehmät vietiin uirheilukentän viertä Pankakosken radanvieruslaitumelle.
Mähkön kentällä luisteltiin ja nähtiin kotitalon ikkunasta jalkapallomatsitkin ilmaiseksi, kunnes väliin rakennettiin talo näköesteeksi,
Matsisen kaupassa vanha kauppias istui tiskin asiakaspuolella Jaakko-poikansa kaupantekoa vahtimassa. Meidän perheen säästäväisiä ostoksia karjalaisukko kommentoi kauppaan lähetetylle lapselle: "Aivei leipie ostatto, miksettö muuta syö?"
Mähköllä elettyä lapsuutta muistelen Elina
Mähkön kartano oli siinä missä nyt on rivitalot alempana oli punainen talo missä asui karjalaiset sukujuurten omaavat siirtolaiset Vesikot.Siellä heikkilän kentällä siihen aikaan pelattiin jalkapallopelejä oltiin aina katsomassa kun Kevätniemen Kehä pelasi,siinähän oli parakkirakennus missä asui Sormusen mummo piti meille pojille kuria kun potkittii talon seinään,sillä oli pässi Liekassa talon nurkalla,sitten parakkirakennus purettiin tehtiin luistelukenttä.Muistan hyvin siihen aikaan lapsia oli paljon. Käytiin Rantalan koulua oltiin varmaan samalla luokalla? Meitä poikia oli Hakkaraisen Reijo ,lempi nimeltä iitu,Nevlaisen Hannu eli Vinski,Itjusen Jussi.tyttöjä muistan Pellikan Katri jaSaara Kilpeläisen Kerttu ,Hietasen Mervi.Olispa kiva tavata sen aikaisia koulukavereita.Meidän luokka oli parasta vuosikertaa eli,1949,jos olet se Elina miksi luulen.Teveisin Seppo
Hakkaraisen Reijolla oli vanhempi veli Raimo. Itjusen Jussi oli kyllä taisi hieman vanhempaa ikäluokkaa. Pelkäsi fanaattisesti rokotusta, monta poikaa piti kiini kun jussia rokotettiin. Pellikan Katri kuoli veljensä Pentin kyydissä autokolarissa.
Itjusen Jussi oli syntynyt 194... ja hänen vanhempi siskonsa L 1945
Itjusen Jussi on synt.1949 ,sen vanhemman veljen nimi on Lauri.
Elä valehtele. Jussilla oli sisko L. ja oli minun kanssa samalla luokalla Rantalan koulussa, Sumpin luokalla. En tiedä oliko Lauri nimistä nuorempaa veljeä, mutta sisko oli vanhempi.
Vai ytitätkö onkia näin siskon nimen, ei onnistu eskoseni.
Kuuleppas pogostan ääni,kyllä minä sen Liisankin tunsin kävin heillä monta kertaa,kävin muuten hesassakin Liisan asunnolla,olin muuten minäkin Rantalan koulussa eli sisarukset vanhimmasta alkaen Lauri,Liisa jaJussi.
Lehmän paska se haisi kun mummolaan siskon kanssa käveltiin ohi ja mummolassa oli kiva käydä saatiin korppuja ja Rusasen kaupasta helmeilevää poreista punaista limua, suussa kuohui ennen kuin nielaistiin.
Mähkönjoki liiretteli kohti pielistä hiljalleen Justanteri polki ohi maalarin asussa, Helmannin Iida leikkasi tukat pienessä mökissä siinä tien poskessa.
http://www.kantapuu.fi/imageinfo.php?id=154947&view=lres&prms=s_fulltext=m%E4hk%F6n+kartano%2A&s_adv[0]=&s_adv[1]=&s_adv[2]=&s_advfrom[0]=6&s_advfrom[1]=6&s_advfrom[2]=6&s_org=3&s_viewmode=2&s_class=1&s_advs=3
Savolaisen Martti nojas sillan kaiteeseen ja gutsetin pomo tuli kysymään, sanos Marti kuinka paljon tosta sillan alta on vettä virrannu,,,,,,,,,,
Martti vastas, vaastaapas paljonko on virtaamatta.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen museo/27:231?pathId=1.184.183.2470.2476.2615.&itemIndex=22
Kaipa se nimensä mukaisesti oli Mähköllä. Tuskin Timitrassakaan tai Partalanmäellä.
Mähkön Baaria vastapäätä muistaa Lieksalainen" alkuasukas" rivitalojen kohdalla
Uuno Lanki kuoli joulukuussa 1968. Traktori kaatui Märäjälahdella siinä missä ennen oli se jyrkkä mäentöyssy, joka on loivennettu myöhemmin.
Mähkön Kartanolla on ollut ennen vanhaan hyvä peruna tunkio.
Minun isä joskus muisteli ,kun he olivat käyneet muutamien naapurien kanssa
eräänä talvena kaivamassa jäätyneitä perunoita kartanon tunkiolta.
Vuosi on ollut joku 1915-1925 luvun välillä. isäni oli syntynyt 1909
Muistan kun hän sanoi, että ruuasta oli vähän puutetta.
toivottavasti ei tule sellaista aikaa enää.
Museo vois tietää.
hyvät potut
Kuka muistaa oikeudenkäynnin, jossa mustalaisia syytettiin Inkeri Ryynäsen huiputtamisesta. Muistelen että häneltä puliveivattiin 200 tuhatta markkaa mm asuntoon asetettujen kaiuttimien välityksellä annettujen muka henkimaailman määräyksillä
Hovilan kartano on erikseen Lieksan lehden toimitaloa vastapäätä vielä oleva rakennus
Hovilan kartano on lähellä Lieksan Lehden toimitaloa, vastapäätä entistä Nuutisen Osuusteurastamoa ja osittain hotelli Puustellia. Vuonna 1834 rakennettu Hovilan kartano on Lieksan vanhin säilynyt asuinrakennus. Rakennus on empire-vaikutteinen ja mahdollisesti saksalaisen arkkitehdin Johann Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Hovilan kartanossa asui ja piti vastaanottoaan hammaslääkäri Inkeri Ryynänen. Inkerin sisar Hertta Ryynänen asui myös kartanossa.
Tuo muistutti mieleeni entistä tarkemmin 60 luvun tapauksen, jonka uutisen isä luki Kainuun Sanomista ääneen. Jo lapsena tajusin miten hölmöjä ihmiset voivat olla. Onko muistelu teille lieksalaisille tabu?
Hovilan kartano on (todennäköisesti) valmistunut vuonna 1848.
Jos tarkoitat tabulla kiellettyä aihetta, niin muistelu ei ole lieksalaisille tabu. Hyvin mielellämme tutkimme vanhoja asioita ja kirjoittelemme niistä. Mainitsemasi oikeudenkäynnin muistamme ja syylliset joutuivat aikanaan vastaamaan teoistaan.
Inkeri Ryynänen oli tuolloin 63 vuoden ikäinen, väsynyt stressin uuvuttamana ja seurauksena oli vuonna 1965 maankuulu mustalaisjuttu, jota Suomen Kuvalehden monisivuinen artikkeli piti Suomen silloisen rikoshistorian suurimpana huijauksena. Inkeri kuoli vuonna 1993.
Kartanon valtiatar Inkeri Ryynänen oli herkkä, taiteellinen ja kaikkeen innostuva. Musiikin ja maalaustaiteen ohella elokuva oli lähellä hänen sydäntään. Inkeri oli sukunsa tavoin etevä, ahkera ja velvollisuudentuntoinen.
Sellaisena naapurina minä hänet muistan. Taitavasti hän poisti myös yhden hampaani ja hänen vastaanottonsa oli avoinna 24/7 kuten nykyään sanotaan.
Olin tuolloin 15vuotias ja asuimme melko lähellä Hovilaa. Kävin Inkeri-tädin luona usein pikkupiikana ja hän kannusti minua taiteellisissa harrastuksissani. Hän oli herttainen ihminen. Kuuntelimme yhdessä äänilevyjä ja konsertteja radiosta. Hänellä oli lämpöiset Lapista tuodut "porotossut , joita sain pitää jalassani talvi-iltoina hänen luonaan ollessani. Sininen samettinen suuri nojatuoli oli minusta hieno ja sai istua siinä lukemassa. Muistelen lämmöllä Inkeri tätiä.Näistä "tabuasioistakin" tiedän melko paljon, mutta olkoot ne vain minun tietonani. Nyt olen itse saman ikäinen kuin Inkeri 1965.
Mähkön kartanosta löytyy kuvia kantapuusta.Iso ukkikin töröttää siellä heinäpellolla.
Suonpåån talo oli Jamalissa .
Juoksukaljat kartanosta eli muskotista
Muskotin ympärille valli hauta