teidän liikkeessänne palavista veljistä ja siskoista. Mitä ne on kun en ole missään niitä nähnyt. Olen kyllä jo sen ikäinen että on se aika ihmeellistä ettei ole vastaan kävellyt. Vai onko nämä niitä teidän ihmeitänne joita kokouksissa näette.
puhutaan
aika paljon
4123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hengessä palavuus on asia, joka saatetaan sekoittaa joskus siihen, että joku henkilö on eläväinen ja "temperamenttinen". Kuitenkin asia on mielestäni niin, että luonteesta riippumatta, Jeesusta rakastava uskova palaa Hengen tulta, eli on "palava".
Jos ensirakkaus on sammunut, niin voi sanoa, että palavuus on "kytemisasteella". Pyhä Henki voi senkin saada uudelleen roihuihin.
Rakastutaan Jeesukseen uudelleen, niin saamme olla oikealla tavalla palavia kristittyjä!
http://www.kaantopiiri.fi/
http://www.arkki.org/index.php?menu=etusivu&page=etusivu
http://tampere.nokiamissio.fi/
Muistan, kun veljeni liittyi nuorena helluntailaisiin.
Kävin hänen kanssaan eräässä kokouksessa, jossa oli puhujana tummaihoinen mies Afrikasta.
Veljeni mainosti puhujaa "palavaksi kristityksi".
Ilmeisesti sen takia, kun hän esiintyi niin tempperamenttisesti.
Helsingissä kävin aikoinani Siiloan seurakunnan kokouksissa muutaman kerran.
Puhujilla oli yleensä sama nuotti puheissaan, kuin seurakunnan johtajalla EERO SOPASELLA.
En sitä silloin niin pannut merkille, mutta jälkeenpäin asia on tullut mieleen.
"Hengen palavuus" voidaan kait määritellä jotenkin ulkoisesta käyttäytymisestä.
"Hengen palavuus" voidaan kait määritellä jotenkin ulkoisesta käyttäytymisestä.
---
Tarkoitain, että jotkut määrittelevät, mutta asia ei ole tietystikkään niin.
Room. 12:11 Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.