Tehkää niin kuin Jeesus teki

ja tietysti ketkä hyvänsä tekevät laupeuden tekoja, niin lauantaina kuin muulloinkin. Sehän on oikeaa ihmisyyttä ja niinhän tulisi juuri menetelläkin. Itsestäni ei kyllä ole laupeuden tekojen tekijäksi koska olen itsekäs,huono ja laista aivan inhimillisillä mittapuilla mitaten - jumalallisia mittapuita siihen ei edes tarvita.

Mutta! Mitä tekemistä näillä laupeudenteoilla on sen kanssa kun totesin adventistienkin sanovan, että ne kristityt eivät ole jumalasta, jotka eivät vietä sapattia samaan tapaan kuin Raamattu kertoo fariseusten sanoneen Jeesuksesta, ettei tämäkään voinut olla jumalasta koska ei kunnioittanut sapattia?

Pienimpiin piirtoihin kuului myös se, kenelle laki oli annettu. Eräs piirroista oli, että kymmenen käskyn laki oli annettu vain ISRAELIN kansakunnalle liiton laiksi. Sekään piirre ei muuttunut. Ei ole kyse siitä, onko olemassa yhtään liitonpitävää Israelilaista. Kyse on lain muuttamattomuudesta. Laki näinollen oli ja pysyi Israelin liittolakina. Jeesus antoi myös uusia käskyjä. Ne eivät tulleet kuitenkaan tuohon vanhaan liittoon. Muutenhan Jeesus olisi itse kumonnut sanansa. Nämä uudet käskyt tulivat siis luonnollisesti eri liittoon. Esimerkkinä ehtoollinen. Sen alkuperäinen muoto oli Jeesuksen ja apostolien ateria yläsalissa, ja se oli juutalaisen perinteen mukaan syöty Pääsiäisatteria. Mutta Jeesuksen muitoksi noudatettuna se ei kuulu vahan liiton tapaoihin, eikä ollut muutos siihenkään. Miten adventistit voivat ottaa mitään sellaista säädöstä sitten voimaan, jotka eivät olleet vanhassa liitossa noudatettavia asioita, mutta ovat uudessa liitossa. Jeesushan ei muuttanut mitään "VANHAAN liittoon" eikä Mooseksen lakiin kuuluvaa, eikä myöskään lisännyt niihin mitään . Jo siten on ainoa mahdollisuus, että on kyse eri asioiden säätämisestä ,muuten muutoksia olisi tehty Jeesuksen toimesta. Myöskään kaste ei kuulunut vanhaan liittoon. Mutta Uudessa liitossa se on. Adventistien päättelyt eivät täsmää toden kanssa.Eikä adventistit noudata mitään säädettyä edes sapatin kohdalla. He ovat itse määritelleet sapattina tehtävät sallitut asiat ihan itse. Eikä heidän päätöksillään niiden noudattamiseen ole mitään valtaa meihin muihin. He eivät voi syyllistää meitä omien tapojensa nodattamatta jättämisestä ,kun heidän noudattamiaan tapoja ei ole Raamatussa säädetty. Eiväthän adventistitkaan käy juutalaisten synagoogassa sapattisin kuten Jeesuksen esimerkin mukaan tulisi tehdä. Eivätkä he mene myöskään kävellen Karpernaumiin. Mitä adventistit oikeataan tekevät sapattina Raamatun ohjeiden mukaan? Todellisesti evät yhtään mitään.

adventistit kirjoitti:

ja tietysti ketkä hyvänsä tekevät laupeuden tekoja, niin lauantaina kuin muulloinkin. Sehän on oikeaa ihmisyyttä ja niinhän tulisi juuri menetelläkin. Itsestäni ei kyllä ole laupeuden tekojen tekijäksi koska olen itsekäs,huono ja laista aivan inhimillisillä mittapuilla mitaten - jumalallisia mittapuita siihen ei edes tarvita.

Mutta! Mitä tekemistä näillä laupeudenteoilla on sen kanssa kun totesin adventistienkin sanovan, että ne kristityt eivät ole jumalasta, jotka eivät vietä sapattia samaan tapaan kuin Raamattu kertoo fariseusten sanoneen Jeesuksesta, ettei tämäkään voinut olla jumalasta koska ei kunnioittanut sapattia?

mutta fariseukset eivät ja tekopyhyydessään arvostelivat Jeesusta väärin perustein.

kunnioitti sapattia kirjoitti:

mutta fariseukset eivät ja tekopyhyydessään arvostelivat Jeesusta väärin perustein.

lepopäivää eli sapattia, ei liene mitään erimielisyyttä. Kyse onkin vain siitä, että Jeesus aivan ilmeisesti ymmärsi sapattikäskyn merkityksen. Kun hän sanoi sapatin olevan ihmisrä varten eikä toisin päin, painotus oli ihmisessä eikä sapatissa.
Tässä suhteessa ole adventistien kanssa eri mieltä, koska he käsittääkseni asettavat painon sapattiin eikä ihmiseen.

ja pyhittänyt kirjoitti:

lepopäivää eli sapattia, ei liene mitään erimielisyyttä. Kyse onkin vain siitä, että Jeesus aivan ilmeisesti ymmärsi sapattikäskyn merkityksen. Kun hän sanoi sapatin olevan ihmisrä varten eikä toisin päin, painotus oli ihmisessä eikä sapatissa.
Tässä suhteessa ole adventistien kanssa eri mieltä, koska he käsittääkseni asettavat painon sapattiin eikä ihmiseen.

Sapatti on tosiaan ihmistä varten, mutta paino on Jumalassa.

ota huomioon kirjoitti:

Pienimpiin piirtoihin kuului myös se, kenelle laki oli annettu. Eräs piirroista oli, että kymmenen käskyn laki oli annettu vain ISRAELIN kansakunnalle liiton laiksi. Sekään piirre ei muuttunut. Ei ole kyse siitä, onko olemassa yhtään liitonpitävää Israelilaista. Kyse on lain muuttamattomuudesta. Laki näinollen oli ja pysyi Israelin liittolakina. Jeesus antoi myös uusia käskyjä. Ne eivät tulleet kuitenkaan tuohon vanhaan liittoon. Muutenhan Jeesus olisi itse kumonnut sanansa. Nämä uudet käskyt tulivat siis luonnollisesti eri liittoon. Esimerkkinä ehtoollinen. Sen alkuperäinen muoto oli Jeesuksen ja apostolien ateria yläsalissa, ja se oli juutalaisen perinteen mukaan syöty Pääsiäisatteria. Mutta Jeesuksen muitoksi noudatettuna se ei kuulu vahan liiton tapaoihin, eikä ollut muutos siihenkään. Miten adventistit voivat ottaa mitään sellaista säädöstä sitten voimaan, jotka eivät olleet vanhassa liitossa noudatettavia asioita, mutta ovat uudessa liitossa. Jeesushan ei muuttanut mitään "VANHAAN liittoon" eikä Mooseksen lakiin kuuluvaa, eikä myöskään lisännyt niihin mitään . Jo siten on ainoa mahdollisuus, että on kyse eri asioiden säätämisestä ,muuten muutoksia olisi tehty Jeesuksen toimesta. Myöskään kaste ei kuulunut vanhaan liittoon. Mutta Uudessa liitossa se on. Adventistien päättelyt eivät täsmää toden kanssa.Eikä adventistit noudata mitään säädettyä edes sapatin kohdalla. He ovat itse määritelleet sapattina tehtävät sallitut asiat ihan itse. Eikä heidän päätöksillään niiden noudattamiseen ole mitään valtaa meihin muihin. He eivät voi syyllistää meitä omien tapojensa nodattamatta jättämisestä ,kun heidän noudattamiaan tapoja ei ole Raamatussa säädetty. Eiväthän adventistitkaan käy juutalaisten synagoogassa sapattisin kuten Jeesuksen esimerkin mukaan tulisi tehdä. Eivätkä he mene myöskään kävellen Karpernaumiin. Mitä adventistit oikeataan tekevät sapattina Raamatun ohjeiden mukaan? Todellisesti evät yhtään mitään.

myöskin sapatin pitäminen kuuluu ensimäiseen käskyyn:Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi,kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja toionen tämän vertainen on:Rakasta lähimäistäsi,niinkun itseäsi,näihin kahteen Jeesuksen meille antamaan rakkauden kakssoiskäskyyn kuuluu koko laki ja profeetat!Siis kaikki käskyt sisältyvät näihin kahteen käskyyn jotka ovat voimassa kaikille kristityille!

Jos olet kristitty,niin rakkauden käsky koskee sinuakin.Rakkaus Jumalaan on se,että pidämme HÄNEN käskynsä,eivätkä ne ole raskaat.Sapatinkaan pitäminen ei ole lakihenkisyyttä vaan Luojan kunnioittamista,siis rakkautta Jumalaan.

ota huomioon kirjoitti:

Pienimpiin piirtoihin kuului myös se, kenelle laki oli annettu. Eräs piirroista oli, että kymmenen käskyn laki oli annettu vain ISRAELIN kansakunnalle liiton laiksi. Sekään piirre ei muuttunut. Ei ole kyse siitä, onko olemassa yhtään liitonpitävää Israelilaista. Kyse on lain muuttamattomuudesta. Laki näinollen oli ja pysyi Israelin liittolakina. Jeesus antoi myös uusia käskyjä. Ne eivät tulleet kuitenkaan tuohon vanhaan liittoon. Muutenhan Jeesus olisi itse kumonnut sanansa. Nämä uudet käskyt tulivat siis luonnollisesti eri liittoon. Esimerkkinä ehtoollinen. Sen alkuperäinen muoto oli Jeesuksen ja apostolien ateria yläsalissa, ja se oli juutalaisen perinteen mukaan syöty Pääsiäisatteria. Mutta Jeesuksen muitoksi noudatettuna se ei kuulu vahan liiton tapaoihin, eikä ollut muutos siihenkään. Miten adventistit voivat ottaa mitään sellaista säädöstä sitten voimaan, jotka eivät olleet vanhassa liitossa noudatettavia asioita, mutta ovat uudessa liitossa. Jeesushan ei muuttanut mitään "VANHAAN liittoon" eikä Mooseksen lakiin kuuluvaa, eikä myöskään lisännyt niihin mitään . Jo siten on ainoa mahdollisuus, että on kyse eri asioiden säätämisestä ,muuten muutoksia olisi tehty Jeesuksen toimesta. Myöskään kaste ei kuulunut vanhaan liittoon. Mutta Uudessa liitossa se on. Adventistien päättelyt eivät täsmää toden kanssa.Eikä adventistit noudata mitään säädettyä edes sapatin kohdalla. He ovat itse määritelleet sapattina tehtävät sallitut asiat ihan itse. Eikä heidän päätöksillään niiden noudattamiseen ole mitään valtaa meihin muihin. He eivät voi syyllistää meitä omien tapojensa nodattamatta jättämisestä ,kun heidän noudattamiaan tapoja ei ole Raamatussa säädetty. Eiväthän adventistitkaan käy juutalaisten synagoogassa sapattisin kuten Jeesuksen esimerkin mukaan tulisi tehdä. Eivätkä he mene myöskään kävellen Karpernaumiin. Mitä adventistit oikeataan tekevät sapattina Raamatun ohjeiden mukaan? Todellisesti evät yhtään mitään.

tyhjentävästi sanottu

Jumalan käskyjen, kirjoitti:

myöskin sapatin pitäminen kuuluu ensimäiseen käskyyn:Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi,kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja toionen tämän vertainen on:Rakasta lähimäistäsi,niinkun itseäsi,näihin kahteen Jeesuksen meille antamaan rakkauden kakssoiskäskyyn kuuluu koko laki ja profeetat!Siis kaikki käskyt sisältyvät näihin kahteen käskyyn jotka ovat voimassa kaikille kristityille!

Jos olet kristitty,niin rakkauden käsky koskee sinuakin.Rakkaus Jumalaan on se,että pidämme HÄNEN käskynsä,eivätkä ne ole raskaat.Sapatinkaan pitäminen ei ole lakihenkisyyttä vaan Luojan kunnioittamista,siis rakkautta Jumalaan.

Hengessä vaeltava kristitty ei toimi Jumalan tahtoa vastaan.

HÄN EI PIDÄ MUITA JUMALIA.
EI TEE ITSELLEEN JUMALAN KUVIA.
EI LAUSU TURHAAN HERRAN, JUMALANSA NIMEÄ.
HUOLEHTII ITSESTÄÄN PYHITTÄMÄLLÄ LEPOPÄIVÄN.
KUNNIOITTAA ISÄÄNSÄ JA ÄITIÄNSÄ.
EI TAPA. EI TEE HUORIN. EI VARASTA.
EI SANO VÄÄRÄÄ TODISTUSTA LÄHIMMÄISESTÄÄN.
EI HIMOITSE MITÄÄN, MIKÄ ON LÄHIMMÄISEN OMAA.

Emme toimi edellisten ohjeiden mukaan lain pakottamina, vaan Pyhän Hengen johdattamina. Jeesuksen mieli on vallannut meidät. Olemme Hengellä täytetyt ja ”meillä on Kristuksen mieli”
(1 Kor. 2:16).

Pyhän Hengen täyteys on pelastuneen sydämen oikea elementti. Silloin sanomme: ”Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi (tahtosi) on minun sydämessäni" (Psalmi 40:9).

Uudessa liitossa ”Pyhä Henki näyttää todeksi synnin” (Joh. 16:7-8). Hän käyttää Raamatun Sanaa paljastaessaan syntitilamme. ”…syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse.” ( Room. 7:7 ). Kun sitten olemme siirtyneet armon tilaan, olemme irrottautuneet laista. ”Rakkaus on lain täyttämys” (Room. 13:10). Tämä täyttymys ei anna armossa oleville oikeutta rikkoa Jumalan Sanaa. Päinvastoin: ”Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain” (Room. 3:31).

Olemme tulleet uskon kautta sisälle täytettyyn Jumalan Sanaan. Jumalan tahdosta on tullut luonteemme Pyhässä Hengessä. Jumalan Sanassa pysyen osoitamme rakastavamme Jumalaa, lähimmäistä ja itseämme. Huolehdimme siis itsestämmekin. Sydämissämme asuu Jumalan tahto: rakkaus ja totuus, jotka ”luontaisesti” pitävät sisällään Jumalan käskyt (Jer. 31:34 ja 1 Joh. 2:27).

”Jeesus vastasi hänelle: "Jos joku rakastaa minua (mistä sen tietää ?), niin hän pitää minun sanani … Joka ei minua rakasta (mistä sen tietää ?), se ei pidä minun sanojani” (Joh. 14:23-24). Uuden liiton kristitty elää ”totuutta noudattaen rakkaudessa” (Efes. 4:15), ei kirjaimen palvelijana lakia noudattaen (2 Kor. 3:6).

Laki näyttää peilin tavoin likaiset vaatteemme, mutta ei kykene niitä pesemään.

Jumalan käskyjen, kirjoitti:

myöskin sapatin pitäminen kuuluu ensimäiseen käskyyn:Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi,kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja toionen tämän vertainen on:Rakasta lähimäistäsi,niinkun itseäsi,näihin kahteen Jeesuksen meille antamaan rakkauden kakssoiskäskyyn kuuluu koko laki ja profeetat!Siis kaikki käskyt sisältyvät näihin kahteen käskyyn jotka ovat voimassa kaikille kristityille!

Jos olet kristitty,niin rakkauden käsky koskee sinuakin.Rakkaus Jumalaan on se,että pidämme HÄNEN käskynsä,eivätkä ne ole raskaat.Sapatinkaan pitäminen ei ole lakihenkisyyttä vaan Luojan kunnioittamista,siis rakkautta Jumalaan.

Eiköhän sapatti pysy pitämättäkin! Eikä adventismin sapatinvietoilla ole mitään tekemistä raamatullisen sapatinvieton kanssa. Se onkin heille vain kirkkoonsa leimautumisen väline. Mitään adventistien noudattamaa sapattitapaa ei käytännön noudattamisena voida pitää erityisesti sapatinviettona. Olen käynyt adventtikirkossa eikä näkemäni siellä ollut missään suhteessa metenkään erityistä pyhittämistä. Eikä ole pyhitystä tuntemieni adventistien muukaan sapattipäivän viettäminen. En ymmärrä, mikä sitten sellaista heillä on, jota syyllä voisi pitää esimerkillisenä. Itsensä kehujina adventistit kyllä ovat vertaansa vailla. Mutta sehän ei ole mitenkään kristillinen hyve.

ota huomioon kirjoitti:

Pienimpiin piirtoihin kuului myös se, kenelle laki oli annettu. Eräs piirroista oli, että kymmenen käskyn laki oli annettu vain ISRAELIN kansakunnalle liiton laiksi. Sekään piirre ei muuttunut. Ei ole kyse siitä, onko olemassa yhtään liitonpitävää Israelilaista. Kyse on lain muuttamattomuudesta. Laki näinollen oli ja pysyi Israelin liittolakina. Jeesus antoi myös uusia käskyjä. Ne eivät tulleet kuitenkaan tuohon vanhaan liittoon. Muutenhan Jeesus olisi itse kumonnut sanansa. Nämä uudet käskyt tulivat siis luonnollisesti eri liittoon. Esimerkkinä ehtoollinen. Sen alkuperäinen muoto oli Jeesuksen ja apostolien ateria yläsalissa, ja se oli juutalaisen perinteen mukaan syöty Pääsiäisatteria. Mutta Jeesuksen muitoksi noudatettuna se ei kuulu vahan liiton tapaoihin, eikä ollut muutos siihenkään. Miten adventistit voivat ottaa mitään sellaista säädöstä sitten voimaan, jotka eivät olleet vanhassa liitossa noudatettavia asioita, mutta ovat uudessa liitossa. Jeesushan ei muuttanut mitään "VANHAAN liittoon" eikä Mooseksen lakiin kuuluvaa, eikä myöskään lisännyt niihin mitään . Jo siten on ainoa mahdollisuus, että on kyse eri asioiden säätämisestä ,muuten muutoksia olisi tehty Jeesuksen toimesta. Myöskään kaste ei kuulunut vanhaan liittoon. Mutta Uudessa liitossa se on. Adventistien päättelyt eivät täsmää toden kanssa.Eikä adventistit noudata mitään säädettyä edes sapatin kohdalla. He ovat itse määritelleet sapattina tehtävät sallitut asiat ihan itse. Eikä heidän päätöksillään niiden noudattamiseen ole mitään valtaa meihin muihin. He eivät voi syyllistää meitä omien tapojensa nodattamatta jättämisestä ,kun heidän noudattamiaan tapoja ei ole Raamatussa säädetty. Eiväthän adventistitkaan käy juutalaisten synagoogassa sapattisin kuten Jeesuksen esimerkin mukaan tulisi tehdä. Eivätkä he mene myöskään kävellen Karpernaumiin. Mitä adventistit oikeataan tekevät sapattina Raamatun ohjeiden mukaan? Todellisesti evät yhtään mitään.

oli hebrealaisen kirjoituksen pieni heittomerkki (´). Edes se ei katoa laista, kuinka sitten koko käsky katoaisi?

annu42 kirjoitti:

oli hebrealaisen kirjoituksen pieni heittomerkki (´). Edes se ei katoa laista, kuinka sitten koko käsky katoaisi?

Adventismissa ihan vähän korotetaan sapattia ja julistetaan kirous niille, jotka eivät pidä sapattia, ja jätetään monet muut säädökset täyttämättä. Millä oikeudella näin menetellään, että otetaan yksi säädös ja sanotaan, jos et tätä pidä, olet kirottu. Millä oikeudella jätät ne kaikki muut täyttämättä? Jeesus sanoo: "Ei pieninkään piirto häviä laista." Eli jos otat yhden kohdan laista ja sovellat sitä vanhan liiton periaatteella, niin sinun pitää ottaa kaikki muutkin kohdat PIENINTÄ PIIRTOA MYÖTEN eikä hurskastella yksinomaan jonkin sapatti- tai kymmenyskäskyn kanssa.

Näissä kysymyksissä ihmiset saadaan hyvin nopeasti lain alle, mutta hyvin nopeasti myöskin vapaaksi, kun asiat tuodaan oikealla tavalla esille. Mutta jos lähdetään julistamaan lain kirousta yhdestä asiasta, niin sitten täytyy julistaa kiroukset kaikesta muustakin.

annu42 kirjoitti:

oli hebrealaisen kirjoituksen pieni heittomerkki (´). Edes se ei katoa laista, kuinka sitten koko käsky katoaisi?

kreikaksi. UT:n pienin piirto tai kirjain, joka koskaan ei laista häviä ei ole heprelainen heittomerkki vaan kreikan pienin kirjain ´jootta´ (i). Jos et usko, katso alkukielisistä teksteistä, sikäli kuin ne alkuperäistä lähelle pääsevät.