Keskustapuolue vaatii valtiota maksamaan keskusliikkeiden kauppakeskusinvestoinnit kun se vaatii ruoan arvonlisäveroa alennettavaksi.
KTM:n omankin selvityksen mukaan 3% veronalennuksesta jäisi kaupan taskuun ja ehkä 2% siirtyisi kuluttajahintoihin. Mutta auttaako se köyhää eläkeläistä, opiskelijaa tai yksinhuoltajan lapsiperhettä,jos kahvin tai keskioluen tarjoushinnat ovat 2% alhaisempia ja nekin alennukset on haettava kymmenien kilometrien päästä siitä, missä kuluttaja asuu?
Keskustan pitäisi katsoa peiliin ja kokoomuksen myös, sillä ruoan korkea hintataso johtuu siitä, että SOK ja Kesko eivät kilpaile kuluttajahinnoilla vaan toinen toistaan koppavampoien kauppakeskusten rakentamisella, joiden rakentamisen kustannukset peritään kuluttajilta.
Keskustan ja kokoomuksen äänestäjien olisi hyvä kysyä puolueiltaan ja ehdokkailtaan onko siinä järkeä, että kuluttajan pitää maksaa keskusliikkeiden tarpeettomat rakennusinvestoinnit siksi, että keskusliikkeet saavat suurempia voittoja, kun kauppakeskus vetää suuret määrät asiakkaita pois pienkaupoilta ja tappaa pienkaupat.
Hyvä kysymys on sekin, miksi veronalennusrahaa pitää antaa tämän rakentamisen kiihdyttämiseen, mistä seuraa, että kuluttajan kauppamatkat pitenevät ja kallistuvat, kun edes polttoaineveroa ei ole alennettu, vaikka keskusta teki siitä oppositiossa kaksikin välikysymystä.
Keskustan ja kokoomuksen äänestäjien kannattaisi kysyä ehdokkailtaan luulevatko nämä todella, että se on hintakilpailua, kun kaksi markkinat hallitsevaa keskusliikettä kiristää erikoistarjoustensa alennukset elintarviketeollisuudelta eikä pane itse senttiäkään alennushintoihin.
Jos äänestäjät haluaisivat ruoan hinnan eurooppalaiselle tasolle, niin heidän pitäisi vaatia aitoa kilpailua vähittäis- ja tukkukauppaan. Se on mahdollista saada aikaan ainoastaan säätämällä sellaiset lait, jotka kieltävät tukkukaupalta vähittäiskauppojen omistamisen ja kieltävät myös vähittäiskaupalta tukkukauppojen perustamisen. Tämä merkitsisi SOK:n ja Keskon kartellien lopettamista.
Aito kilpailu syntyy ainoastaan silloin, kun tukku- ja vähittäiskaupan välillä on kilpailua, jolloin tukkukauppa kilpailee ensin vähittäiskauppa-asiakkaistaan ja sen jälkeen itsenäiset kauppiasyrittäjät kilpailevat kuluttaja-asiakkaistaan.
Tällaisessa aidossa kilpailuitilantyeessa kukaan ei lopettaisi kylä- eikä lähikauppoja, koska kaupat pysyisivät siellä, missä asiakkaatkin asuvat. Kilpailu olisi aitoa myös tavaravalikoimilla, palvelutasolla ja varsinkin hinnoilla, koska jokainen itsenäinen kauppias muodostaisi valikoimansa ja palvelutasonsa oman alueensa asukkaiden tarpeiden mukaan ja kilpailisi hinnoilla muita itsenäisiä kauppiaita vastaan.
Itsenäiset kauppiaat vaikeuttaisivat myös Lidl'in toimintaa, koska alueen kuluttajien tarpeiden mukaan muodostettu tuotevalikoima ja palvelun taso voittaa aina ulkomailta kloonatun ketjun tasapaksut valikoimat, olemattomat tuoretuotteet ja puuttuvan palvelun.
Kun aito kilpailu alentaisi ruoan hintatason, joutuisi myös Lidl käyttämään hintaa kilpailuaseenaan. Nythän sen ei tarvitse, kun muutkaan eivät kilpaile hinnoilla, vaan pelkillä tarjousmainoksilla.
KTM:n omankin selvityksen mukaan 3% veronalennuksesta jäisi kaupan taskuun ja ehkä 2% siirtyisi kuluttajahintoihin. Mutta auttaako se köyhää eläkeläistä, opiskelijaa tai yksinhuoltajan lapsiperhettä,jos kahvin tai keskioluen tarjoushinnat ovat 2% alhaisempia ja nekin alennukset on haettava kymmenien kilometrien päästä siitä, missä kuluttaja asuu?
Keskustan pitäisi katsoa peiliin ja kokoomuksen myös, sillä ruoan korkea hintataso johtuu siitä, että SOK ja Kesko eivät kilpaile kuluttajahinnoilla vaan toinen toistaan koppavampoien kauppakeskusten rakentamisella, joiden rakentamisen kustannukset peritään kuluttajilta.
Keskustan ja kokoomuksen äänestäjien olisi hyvä kysyä puolueiltaan ja ehdokkailtaan onko siinä järkeä, että kuluttajan pitää maksaa keskusliikkeiden tarpeettomat rakennusinvestoinnit siksi, että keskusliikkeet saavat suurempia voittoja, kun kauppakeskus vetää suuret määrät asiakkaita pois pienkaupoilta ja tappaa pienkaupat.
Hyvä kysymys on sekin, miksi veronalennusrahaa pitää antaa tämän rakentamisen kiihdyttämiseen, mistä seuraa, että kuluttajan kauppamatkat pitenevät ja kallistuvat, kun edes polttoaineveroa ei ole alennettu, vaikka keskusta teki siitä oppositiossa kaksikin välikysymystä.
Keskustan ja kokoomuksen äänestäjien kannattaisi kysyä ehdokkailtaan luulevatko nämä todella, että se on hintakilpailua, kun kaksi markkinat hallitsevaa keskusliikettä kiristää erikoistarjoustensa alennukset elintarviketeollisuudelta eikä pane itse senttiäkään alennushintoihin.
Jos äänestäjät haluaisivat ruoan hinnan eurooppalaiselle tasolle, niin heidän pitäisi vaatia aitoa kilpailua vähittäis- ja tukkukauppaan. Se on mahdollista saada aikaan ainoastaan säätämällä sellaiset lait, jotka kieltävät tukkukaupalta vähittäiskauppojen omistamisen ja kieltävät myös vähittäiskaupalta tukkukauppojen perustamisen. Tämä merkitsisi SOK:n ja Keskon kartellien lopettamista.
Aito kilpailu syntyy ainoastaan silloin, kun tukku- ja vähittäiskaupan välillä on kilpailua, jolloin tukkukauppa kilpailee ensin vähittäiskauppa-asiakkaistaan ja sen jälkeen itsenäiset kauppiasyrittäjät kilpailevat kuluttaja-asiakkaistaan.
Tällaisessa aidossa kilpailuitilantyeessa kukaan ei lopettaisi kylä- eikä lähikauppoja, koska kaupat pysyisivät siellä, missä asiakkaatkin asuvat. Kilpailu olisi aitoa myös tavaravalikoimilla, palvelutasolla ja varsinkin hinnoilla, koska jokainen itsenäinen kauppias muodostaisi valikoimansa ja palvelutasonsa oman alueensa asukkaiden tarpeiden mukaan ja kilpailisi hinnoilla muita itsenäisiä kauppiaita vastaan.
Itsenäiset kauppiaat vaikeuttaisivat myös Lidl'in toimintaa, koska alueen kuluttajien tarpeiden mukaan muodostettu tuotevalikoima ja palvelun taso voittaa aina ulkomailta kloonatun ketjun tasapaksut valikoimat, olemattomat tuoretuotteet ja puuttuvan palvelun.
Kun aito kilpailu alentaisi ruoan hintatason, joutuisi myös Lidl käyttämään hintaa kilpailuaseenaan. Nythän sen ei tarvitse, kun muutkaan eivät kilpaile hinnoilla, vaan pelkillä tarjousmainoksilla.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Olen sanonut, että ruuan arvonlisäveron alentaminen on liian monimutkainen asia vaaliteemaksi. Vaikka sillä kuluttajahintoja osittainen alentava vaikutus onkin.
Pellervon tutkimuksen mukaan tuosta alennuksesta menisi 20% hintoihin. Lienee sanomattakin selvää, että tuon tutkimuksen on tehnyt suurimman päivittäistavarakauppaan vahvasti sidoksissa oleva tutkimuslaitos. En arvostele tutkimuksen tasoa mutta riippumaton se ei ole.
Kuten mainitsit, Suomessa kaupan vertikaaliketju ei ole toiminut kilpailuperiaatteella vaan tekemällä itsestään putken joka on ulotettu asiakaskorteilla "kulutusputkeksi" kummilusikasta hautauspalveluun.
Suomessa periaateessa 1900-luvun alun osuustoiminta-aate on saavuttanut kliimaksinsa.
Puolueiden yläpuolella (Keskustankin) toimii "poliittinen osuustoimintajuntta", jolla on mieletön valtapoliittinen asema vaikka sitä peitteleekin. Kuntien kaavoituksia ei tehdä ilman osuuskauppajuntan suostumusta.
Esimerkiksi Sipoon alueita Helsingille havitellaan veropohjan laajentamiseksi missä HOK-Elannon kasvusuunnitelmilla on merkittävä paino kaavoituksen osalta. Muilla keskusliikkeillä ei ole ko. suunnitelmia. Helsingin valtuusto ja kaupungihallitus ovat käytännössä samoja henkilöitä kuin HOK-Elannon toimielimissä.
Myös muilla Suomen alueilla esim. ABC:n röyhkeä levittäytyminen kuntapäättäjien ja osuuskaupan yhteispelillä tapetaan kuntakeskusten ikänsä veroa maksaneet yrittäjät. Alueosuuskaupat eivät jättävät paikkakunnalle muutaman työpaikan ja rahat menevät jatkossa maakunnan keskukseen.
Vaikka Vanhasen tuleva hallitus esittäisikin ruuan arvonlisäveron alentamista, tullaan siitä käymään erittäin kova poliittinen keskustelu, missä näitä kaupan vääristymiä joudutaan julkisesti selvittämään ja nähdään pitkään kaivattua keskustelua kaupan osalta. Ehkäpä skandaalejakin.
Toivottavasti myös nämä epäkohdat joista kirjoitit, paljastuvat ja niihin saadaan korjauksia. Tässä suhteessa on hyvä, että asia on otettu Keskustan vaaliteemaksi, mutta asian hyöty ei ole ruuan kuluttajan käteen jäävä alennus vaan tuleva keskustelu kaupan rakenteesta.
Keskusliikkeiden vertikaalit putket ovat kilpailun este. Kun tullu- ja vähittäiskaupan kilpailu on eliminoitu keskusliikkeiden toimesta, se merkitsee, että keskusliikkeet yksin päättävät, mitä tapahtuu tuotteen sisäänostohinnan ja kuluttajahinnan välillä.
Hallitseva markkina-asema saa aikaan, että teollisuus on täysin kaupan armoilla ja niin on kuluttajakin, koska tosiasiassa kilpailijoita ei ole kuin kaksi SOK ja Kesko.
Kesko on politiikassa aivan yhtä vahva toimija kuin SOK. Pellervoa ja osuustoimintaa ei siis pidä kritisoida yksipuolisesti.
Pahin ongelma on, että kummankin keskusliikkeen kytkentä puolueisiin on niin vahva, etteivät poliitikot tule koskaan säätämään sellaisia lakeja, joita kaupan vapaa hintakilpailu edellyttäisi.
Markkinatalouden ja vapaan kilpailun kannalta tilanne on huono, koska vapauden säilymistä ei ole valvottu. Kaupan alalla on päästetty syntymään tilanne, jossa itsenäinen tukku- ja vähittäiskauppajärjestelmä (TUKO) on tuhottu sillä, että sen kanssa kilpailevien kauppiaiden perustama Kesko ryhtyikin kauppiaittensa isännäksi ja osuustoiominnankin puolelta on hävitetty alueosuuskauppojen itsenäisyys, kun valta on annettu pääkonttorille.
Vapaan markkinatalouden on annettu tuhota vapaa kilpailu. Seurauksena on ollut kahden suuren yksinvalta ja vapaan kilpailun loppuminen.
Nimenomaan puhutaan liian vähän. (kirjoitat muuten asiasta samalla näkökulmalla kuin jäbä)
Kun tuleva hallitus ryhtyy valmistelemaan esitystä ruuan arvonlisäveron alentamiseksi ei sitä voida tehdä läpihuutojuttuna kaupalle.
Osuuskaupan olen nostanut esille tässä siksi, että sen kiinteistöt ovat sen omia ja kaavoituksen kanssa sillä on enemmän jääviys/lahjussotkuja kunnallisten päätöstentekijöiden kanssa kuin K-ryhmällä, jolla suuret kiinteistöt tai kiinteistöhankkeet eivät ole yleensä K-ryhmän omistuksessa vaan yleensä ne ovat jonkun kiinteistösijoitusyhtiön omaisuutta.
Kun kilpailuvirasto ei uskalla asioihin puuttua. Esim S-ryhmä ei enää ilmoita markkinaosuuttaan, koska se ilmoittaisi/tunnustaisi kilpailuviranomaisen puuttumiskynnyksen ylittyneen.
Se, kuka kiinteistön omistaa, on sivuasia. keskusliikkeillä on omat itsenäiset kiinteistlyhtiönsä, joiden tiloissa ketjujen toimipaikat ovat vuokralaisina.
Kaupan kiinteistöinvestoinnit ovat aina keskusliikkeen rahoilla tehtyjä investointeja, eli kuluttajilta hinnoissa perityillä rahoilla tehtyjä investointeja
Kilpailuvirasto puuttui aikanaan Keskon TUKO-kauppaan, mutta vain näennäisesti. Markkinaosuudet tutkii puolueeton tutkimuslaitos, se ei ole ilmoitusasia. Elintarvikekaupassa SOK:n ja Keskon osuus markkinoista on 75-80% välillä, loput 20-25% jakautuu Tradekan, Lidlin, Sparin jäänteiden, R-kioskin ja vastaavien keskeen.
Mielestäni keskustalaisella on erittäin paljon järkeä vastauksissa. Sinä muuten itse aloitit noista kaupan palatseista ja keskustalainen asiaa pohtineena vastasi sulle. Loppuiko tietopohja vai mikä on kun nyt asioilla ei olekaan merkitystä?
Kuluttaja maksaa ruokakorinsa hinnassa palatseissa toimivien kappojen vuokrat, jotka kauppa maksaa kiinteistöyhtiölle, jonka keskusliikkeet omistavat, joka rakentaa vuokrarahoilla uusia, kalliimpia palatseja, joihin kauppa muuttaa, maksaa isompia vuokria, jotka se taas perii kuluttajilta ruoan hinnassa.
Merkitysta on vain sillä, että kuluttaja maksaa kaiken aina, omisti kiinteistön kauppa tai kaupan omistama kiinteistöyhtiö,
Kauppa voi toimia näin ainoastaan siksi, etteivät kaupan keskusliikkeet kilpaile kuluttajahinnoilla.
... luota suomalaiseen markkinatalouteen eikä kaupanalan raakaan kilpailuun, jota vielä ulkolaiset kauppaketjut vauhdittavat. Kaikki vara otetaan hintakilpailuun.
Kokdemeillä on vain hirveä hätä, kun kansan 85 prosenttisen kannatuksen saanut hanke on menossa kepun piikkiin. EU:ssa on muuten ruuan alv keskimäärin jotain 7,5 %, meillä 17.
Olet oikeassa, että asia on näissä vaaleissa menossa Keskustan piikkiin, koska muut eivät uskalla ottaa vaikeita aiheita esille.
Mielestäni tuo kirjoittaja nimenomaan ei luota suomalaiseen "markkinatalouteen" ja olen hänen kanssaan hyvin paljon samaa mieltä.
En ymmärrä sellaista lähtökohtaa, että nyt hallituksen pitäisi antaa lahja tälle järjestelmälle?
Oma ehdotukseni on, että kuluttajahintoja voidaan alentaa kaupan sisäänostohintojen alentamisella ja sen alennuksen vaatimisella kuluttajahintoihin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000024179044#22000000024179044
Epäilen, että Keskustan ja Vanhasenkin tänään aamulla esittämä kautta linjan alennus tulee toteutumaan. Hyvänä jarruna siinä on nimenomaan tuo kaupan hinnannostovara, millä annettaisiin 20 prosenttia lahjana.
Epäilen, että Keskustan ja Vanhasenkin tänään aamulla esittämä kautta linjan alennus EI TULE toteutumaan. Hyvänä jarruna siinä on nimenomaan tuo kaupan hinnannostovara, millä annettaisiin 20 prosenttia lahjana.
Kuvitteleeko tämä toinen kirjoittaja, että keskusliikkeillä olisi aidossa hintakilpailussa varaa hinnoitella mahtavien kauppakeskustensa rakennusinvestoinnit kuluttajahintoihinsa?
Suomessa on vapaa markkinatalous, johon nyt pitäisi luottaa niin paljon, että siihen palattaisi myös kaupan keskusliikkeiden osalta, jotka ovat sellaisessa markkinoita hallitsevassa asemassa, joka ei ole vapaata markkinataloutta, vaan hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttöä hintakilpailun välttämiseksi ja voittojen maksimoimiseksi.
Toinen kirjoittaja ei lainkaan ymmärrä sitä, että rahan antaminen kaupalle ei ole rahan antamista kuluttajalle, jos päätösvalta jätetään kaupalle,
Jos keskustan tavoite on auttaa köyhää kuluttajaa, niin se raha kannattaa antaa suoraan kuluttajalle lapsilisissä, eläkkeissä, opintotuissa, toimeentulotuissa, tulovberon alennuksissa, julkisen alan matalien palkkojen muita reilummassa korotuksessa, jne.
Näin lisätty ostovoima menee kyllä keskusliikkeiden kauppapalatsienkin rakentamiseen, mutta kauppa saa rahansa vasta kuluttajan käden kautta.
Eurooppalaiselle elintarvikkeiden alv-tasolle on toki paikallaan pyrkiä, mutta niin kauan kuin kaupan alalla ei ole kilpailua ja työttömiä on 300000, on ruoan alvin alentamisesta yhteiskunnalle niin vähän hyötyä, jos ollenkaan, että se puoli miljardia euroa, jonka alennus vaatisi, on tehokkaampaa käyttää muualla.
Tämän ymmärtävät keskustalaisetkin. Vaalitäky on tarkoitettu vain niille, jotka eivät ymmärrä mitään, vaan astuvat keskustan joka vaali toistuvaan ansaan.
Olen kirjoittanut aihepiiristä paljon tällä palstalla ja asia kiinnostaa. En tiedä, kumpana kirjoittajana minua tarkoitat ja missä olisin mainittuja sanonut.
Tässä vielä linjani uudestaan:
Kaupalle ei pidä antaa hinnankorotusvaraa ruuan arvonlisäveroalennuksen yhteydessä.
Kaupan sisäänostohintoja voidaan alentaa ja pakottaa tuo alennus kuluttajahintoihin nimenomaan markkinatalouden mekaniikalla. Järjestelmä olisi monin verroin halvempi kuin läpi linjan tehtävä alennus:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000024179044#22000000024179044
Kun vastasin otsikkoon, jossa minua puhuteltiin kirjoittajana, niin vastasin siihen puhuttelemalla häntä, eli Oiva Härköstä, toisena kirjoittajana. Sinua en tarkoittanut.
Kaupan sisäänostohintojen alentaminen valtion toimin on mahdottomuus.
Keskusliikkeet ovat jo nyt tinkineet sisäänostohinnat niin pohjaan, että suomalaisesta elintarviketeollisuudesta on kadonnut kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja yrityksiä on myyty ulkomaille.
Tukku- ja vähittäiskaupan intrgraatio pitäisi lailla kieltää ja tukkukaupat hajauttaa sellaisiin yksiköihin, joista kukaan ei hallitse markkinoita yli 20% osuudella. Vasta sitten teollisuus voisi toimia terveellä pohjalla, kun sen tuotteiden jakelutie ei pysty kiristämään huntoja alas hallitsevan markkina-asemansa turvin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000024179044#22000000024179044
Kun sanot, että kaupan sisäänostohintojen alentaminen valtion toimin on mahdottomuus, olen vahvasti eri mieltä.
Jos kauppa "joutuu" ostamaan esim 9%:n arvonlisäverokannalla ja myymään 17%:n verokannalla, niin silloin kuluttajat saavat halvempaa ruokaa ja tuotantoketjussa maksetaan vähemmän veroja ja kaiken lisäksi valtion menettäessä vähemmän verotuloja kuin koko järjestelmän läpikäynnissä. (hieman vaatii arvonlisäverojärjestelmän ymmärtämistä jotta ymmärtää mitä tarkoitan)
Kauppa kun ei esim. voi vähentää poistoja jotka siirtäisivät veronmaksua.
Kaupan sisäänostohinta ei alene sillä, että teollisuuden alv:tä alennetaan, koska kauppa saa vähentää ostohinnoissaan maksamansa alvin myyntihinnoistaan tilitettävästä alvista.
Jos ostohintojen alv säädetään alemmaksi kuin myyntihintojen alv, kaupalle tulee vähemmän vähennettävää veroa, eli se joutuu tilittämään enemmän veroa, mikä päinvastoin nostaa kuluttajahintoja.
Mielestäni kaupalle ei synny hinnannosto-oikeutta verokannan perusteella. Veronhan maksaa kuluttaja. Kauppa pelaa edelleen alv0-verokannalla. Kauppa vain tilittää arvonlisäveron.
Ei sille synny oikeutta nostaa hintoja sen vuoksi, että kuluttaja saa halvempia elintarvikkeita ja maksaa silti sen 17:n veron.
Mietipä tarkemmin.
Kuluttaja maksaa aina kaupalle 17% alvin, kun kaupan hinnassa on 17% alv.
Jos teollisuuden laskussa on vähemmän alvia kuin kaupan hinnassa, niin kauppa joutuu tilittämään enemmän alvia, koska sillä on vähemmän vähennettävää alvia.
Laske itse, jos ostohinta on 100 e ja myyntihinta hyvin yleinen 180 e.
17% verokannalla kauppa saa kuluttajalta alvia 30,60, kun on maksanut teollisuudelle 17,00, eli kauppa tilittää verottajalle arvonlisän 13,60
Jos teollisuuden verokanta on 9%, niin kauppa saa edelleen kuluttajalta 30,60 e, mutta teollisuudelle maksetusta laskusta onkin vähennettävänä vain 9,00 e, eli kauppa joutuu tilittämään verottajalle suuremman erotuksen: 21,60 e.
Ehdottamasi menettely merkitsisi, että kaupan on lisättävä vähentämättä jäävän veron osuus hintoihinsa, jos haluat katsoa, että verotettava arvo lisääntyy kaupassa enemmän kuin teollisuudessa.
Elintarviketeollisuuden alvi pitäisi nostaa 22% tasoon, niin kauppa saisi vähennettäväkseen 5% enemmän kuin 17% verokannalla, jolloin kuluttajahintoihin voisi siirtyä 5% alennusvara, jos kaupan alv pidetään edelleen 17% tasossa.
Kauppaa tehdään alv 0 hinnoilla.
, jotka sisältävät myyjän kustannukset ja jälleenmyyjä taas hinnoittelee omine kustannuksinen.
EI ne alvit ole kaupan vaikka se niitä ostoalveihin enemmän joutuisi tilittämään.
täysin metsässä tuollainen ajattelutapa. tuo on jotain liikevaihtoveroajattelua tai jotain missä omat ja verottajan rahat on sekaisin.
Just noin. Kauppa kerää veroja valtiolle.
kun joku myy ketjussa jotakin eteenpäin, myyntihinta sisältää se aina alv 0 hinnoissa katteet.
alv-verot ovat erikseen. Jotkut sekoittaa omat ja verottajan rahat! :-)))))
Kyllä toi sun mallisi ihan järkevä on.
Kauppa hinnoittelee tuotteensa 0-verolla, mutta lisää niinhin 17% alvin, jonka kauppa tilittää kuukausittain verottajalle siten, että kauppa vähentää tilityksestä ne 17% alvit, jotka kauppa on maksanut teollisuuden laskuissa ja jotka teollisuus on jo tilittänyt verottajalle.
Jos teollisuuden verottomassa hinnassa ollut vero on 17% sijaan 9%, niin kauppa, ei voi vähentää erotusta 17 - 9% = 8% veroa, joten kauppa joutuu nostamaan 0-verollisia hintojaan, ettei vähentämättä jäävä vero jää kaupan tappioksi.
ALV-järjestelmän periaate on, ettei kuluttajalkta peritä enempää kuin 17%, joten jos ketjussa on aiemmin joku, joka maksaa vähemmän alvia kuin kuluttaja, niin kauppa joutuu tilittämään puuttuvan osan omistaan, kun se ei voi vähentää tilityksestään enempää kuin on itse maksanut.
Tässä ei mene kenekään rahat sekaisin, mutta kauppa jouytuu nostamaan kuluttajahintaansa 8%, ettei jäisi tappiolle.
Se kauppa myy elintarvikkeita eikä alveja.
yksinkertainen esimerkki:
10 € sisäänostohinta alv 0 %
16 € ulosmyyntihinta alv 0 %
=myyntikate.
Tuolla se bisnes tehdään ei verot liity mitenkään näihin kuvioihin.
Kauppa vain kerää valtiolle arvonlisäveroa jonka sitten tilittää joka kuukausi, vähentäen tietenkin rahaliikenteessään maksetut alvit pois.
et voi olla noin tyhmä!
Kun reollisuus maksaa laskujaan, joissa on verottomaan hintaan lisätty alv, se saa vähentää nämä alvit niistä alveista, jotka teollisuus on lisännyt kaupalle meneviin kaskuihinsa, ja kun kauppa maksaa teollisuuden laskuissa alveja, niin kauppa saa puolestaan vähentää teollisuuden laskuissa olleet alvit niistä alvin sisältäneistä hinnoista, jotka kauppa on lyönyt kassaansa kuluttajkien ostoksista.
17% alv siis peritään joka portaassa, mutta vähennyksillä varmistetaan, ettei veroa kerätä enempää kuin 17%.
Jos tuolla välissä joku maksaa pienempää alvia, se merkitsee hinnankorotustarvetta seuraavissa portaissa, jos aiotaan säilyttää saman katetuoton taso kuin siinä tilanteessa, että vero-% on koko matkan kaikilla sama.
Et voi olla noin torttu!!!!!!
Luuletko, että jollakin tavaralla ja työllä on arvonlisäverotuksessa jatkuvasti koko ajan sama alv0% hinta?
100€ + alv ----> 100€ + alv ---->100€ +alv jne..??
Kukas palkan maksaisi tai hinnan jalostusarvosta ym?
Se menee näin:
100€+alv ---> (100+a)€+alv ---> ((100+a)+b)+ alv
Ymmärrätkö????
"Hinnat alas" kirjoittaa kuin Jäbä, mutta ei Jäbä sentään alv:n kanssa noin pahasti sekoilisi????
Laskepa sinäkin tarkemmin.
Teollisuuden 0-verollinen hinta on 100, mutta kaupan maksamassa laskussa on 17% alvia, eli kauppa maksaa teollisuudelle 117 euroa, josta teollisuus tilittää verottajalle 17 euroa vähennettyään siitä itse maksamansa alvit.
Kaupan 0-verollinen kuluttajahinta on vaikkapa 180, eli kaupan kate on 80 euroa, mutta kuluttajalle tuote maksaa 17% alvin kanssa 180 + 30,60, eli 210,60 euroa.
Tästä kauppa tilittää verottajalle 30,60 - 17,00 eli 13,60 euroa.
Jos teollisuuden ja kaupan 0-verolliset hinnat pidetään ennallaan, mutta teollisuuden alv on vain 9%, niin kauppa joutuu tilittämään alvia 30,60 - 9,00 eli 21,60 euroa.
Kaupan kate siis pienenee 8 euroa, jos teollisuuden alv on 8% pienempi kuin alv ja teollisuuden veroton hinta edelleen 100 euroa ja kulkuttajan veroton hinta 180 euroa..
Luuletko, ettei kauppa peri tuota 8 euron erotusta kuluttajilta, kun kauppa haluaa säilyttää katetasonsa 80 eurossa eikä 72 eurossa?
Jos noin olisi, niin viimeinen porras ennen kuluttajaa tilittää kaiken alvin, eli 17%.
Kauppa tilittää arvonlisäveroja valtiolle vain sen verran minkä se on valtiolle kerännyt. ei se omistaan maksa.
Sä sotket nyt pahasti.
Tottakai toi sun kauppasi tilittää esimerkissäsi sen 21,60 € valtiolle keräämiä alveja. Ei ne sen rahoja ole! EI KAUPAN KATE TUOSSA SUN ESIMERKISSÄKÄÄN MUUTU! Eikä sille tule mitään 8 euron vajetta katteeseen.
Sille jää edelleen se 80 sinne katteeseen olipa verokanta mitä hyvänsä.
Sun esimerkki on jostain liikevaihtoveron harmaasta menneisyydestä ja sotket katteet ja verot.
En pahastu, jos minua verrataan Jaba_43:een.
Kun kauppa tilittää verottajalle omissa hinnoissaan kuluttajalta perimänsä alvin ja itsemaksamissaan laskuissa maksamansa alvin erotuksen, niin silloin kauppa joutuu tilittämään enemmän, jos peritty alv säilyy ennallaan, mutta vähennettävä alv pienenee.
Jos osto ja myyntihinnat (nettohinnat) eivät muutu, niin mistäpä muualta kauppa tilittäisi enemmän alvia kuin omista katteistaan
Näyttää siltä, että et taida ymmärtää koko arvonlisäverotuksen periaatetta.
Bisnestä tehdään toimijoiden A, B, C ja D kesken. Viimeisenä on tuo raukka, joka ei voi vähentää alveja ostamistaan tuotteista:
A -> B -> C -> D -> alv hinnallisen ostaja
Nämä kaikki toimijat tulisivat katteineen toimeen ilman verottajaa, mutta verottaja haluaa osansa.
Verottaja sitten menee joka väliin alv:n kautta ja kerää sen prosentin minkä kerää, vaikuttamatta kenenkään toimijan katteisiin. Veron maksaa lopullisella summalla(ei siis prosentteina) vain tuo viimeinen rassukka, joka ei voi vähentää rahaliikenteessään maksamiaan arvonlisäveroja.
Onko tuo nyt niin vaikeata?
Kirjoitat: "Jos osto ja myyntihinnat (nettohinnat) eivät muutu, niin mistäpä muualta kauppa tilittäisi enemmän alvia kuin omista katteistaan "
En voi kuin ihmetellä, mistä noin jalomielinen kauppiastapa on peräisin?
Kauppa pitää yllä oman katetasonsa ja perii rahat kuluttajalta, niin kuin aikaisemmin laskelmissani osoitin.
Viimeinen kuluttaja on se, joka maksaa alvin, mutta ketjussa aikaisemmin toimineet tilittävät sen verottajalle.
Jos joku ostaa 100 eurolla ja myy edelleen 100 eurolla (arvon lisäys = 0 euroa samoin kuin kate = 0 euroa), niin hän oli maksanut 17 euroa alvia omassa laskussaan ja laskuttanut itse 17 euroa alvia, joten hän tilittää siltä osin 0 euroa alvia.
Mutta jos ostolaskussa olikin alvia vain 9%, eli 9 euroa, niin tilitettävää tulee 8 euroa.
Ei tämä minun mielestäni ole ollenklaan vaikeaa, kun ymmärtää, miten alv:n perintä eri portaissa toimii siten, että maksetut alvit saa vähentää omien laskujensa sisältämästä alvista
Mutta jos hän olisi ostanut 9
tai sitten loppui veronmaksajien kustantama työaika.
Uskoisinpa, että "Hinnat alas"-nimimerkin kaltaisia on monia, joilla ei ole vähäisintäkään hajua miten asiat oikeasti ovat.
Ilmeisesti valtion hallinnossa töissä.
Viimeinen kuluttaja on se, joka maksaa kaiken alvin, mutta ketjussa aikaisemmin toimineet verovelvolliset yritykset tilittävät alvin verottajalle.
Jos joku ostaa 100 eurolla ja myy edelleen 100 eurolla (arvon lisäys = 0 euroa samoin kuin kate = 0 euroa), niin hän oli maksanut 17 euroa alvia omassa laskussaan ja laskuttanut itse 17 euroa alvia, joten hän tilittää verottajalle vain 0 euroa alvia, koska on laskuttanut sman nettohinnan, jolla oli ostanutkin.
Mutta jos ostolaskussa olikin alvia vain 9%, eli 9 euroa alvia, niin lisää tilitettävää jää 8 euroa kun vähennettävää alvia oli 17 %:n ja euron sijasta vain 9 prosenttia ja euroa.
Ei tämä minun mielestäni ole ollenklaan vaikeaa, kun ymmärtää, miten alv:n perintä eri portaissa toimii siten, että maksetut alvit saa vähentää omien laskujensa sisältämästä alvista
Mutta jos hän olisi ostanut 9% alvin mukaan, niin vähennettävää ei ole kuin 9 euroa, joten jostain olisi saatava ne tilitettävistä 17 eurosta puuttuvat 8 euroa, jota ei voi vähentää, kun sitä ei ole maksettukaan, ettei katetuotto menisi 8 euroa miinukselle.
Tämmöisellä hajulla tämä homma nyt vaan toimii, mikä ei ole laskutaitoiselle alvin tuntevalle ollenkaan vaikea ymmärtää, vaikka sinä haluatkin kinata selvästä asiasta ilmeisesti omaksi iloksesi.
Olet selvästi pölvästi.
Liike-elämässä toimitaan alv 0% periaatteella eikä liiketaloudellisesti ole kannattavaa myydä halvemmalla kuin mitä on ostanut.
Sen kun ensin ymmärtäisit.
JA jos keräät enemmän arvonlisäveroja valtiolle kuin sinun pitäisi, niin saat niistä palautuksen.
Taidat todellakin eleskellä liikevaihtoveron maailmassa ja ihmeellisessä taloudessa, missä tuotteet myydään samaan hintaan kuin ne myytäväksi ostetaan.
Edellä minusta tuntui, että ymmärsit alvin periaatteen, mutta tämä viimeinen viesti kumosi sen johtopäätöksen.
Ota asia sillä tavalla, että laskuesimerkit havainnollistavat vain alvia ja hinnanmuodostusta. Katetuoton esimerkit ovat oletuksia, eivät mitään, mikä ottaisi kantaa liiketoiminnan järkevyyteen.
Kukaan yrittäjä ei koskaan saa mitään alvin palautuksia siitä, jos ostetun tuotteen alv on pienemi kuin itse myydyn tuotteen alv, eli vähennettävää alvia on erilaisista veroprosenteista johtuen vähemmän kuin itselle tulee tilitettävää alvia
Jos osaat käyttää exeliä, niin laita sinne laskukaavat ja laske itse, kun et minun laskuesimerkkejäni usko.
Kun tukku- ja vähittäiskauppa ovat yhden omistajan käsissä ja keskusliikkeet käyttävät valtaa ylitse kauppiaiden, ei varsinaista tuykkuporrasta ole olemassa.
Itsenäisen tukkukaupan puuttuminen aiheuttaa vähittäiskaupalle pakon sitoutua omaan ketjuunsa ja keskusliikkeeseensä.
Tämä merkitsee sitä, ettei todellista kilpailua ole olemassa, vaikka Euroopan runsain erikoistarjousmainonta saa sellaisen harhan aikaiseksi. Kuluttajista kilpaillaan tarjouksilla, ei varsinaisella hintatasolla.