Parlamentaarinen demokratia on poliittinen järjestelmä, jossa kansalaiset käyttävät päätöksentekovaltaa ainoassa lain määräämässä foorumissa, parlamentissa.
Parlamentissa voivat toimia joko kansalaisten sanansaattajat, jotka edustavat päämiehensä tahtoa ja varmistavat tunnollisesti että se kuuluu parlamentin kaikissa päätöksentekotilaisuuksissa, tai sitten kansalaiset itse, niin kutsutussa suorassa demokratiassa.
Samaan lakiin perustuvia parlamentteja voi olla yksi tai useampia. Suomen laissa sanotaan, että parlamentissa on 200 kansanedustajaa tietyistä vaalipiireistä, jotka valitaan vaaleilla ja jotka muodostavat edustajanpaikkojen perusteella hallituksen ja eri puolueiden eduskuntaryhmät. Demokratia kuitenkin edellyttää, että parlamentteja ja päätöksentekijöitä on niin monta, että kaikki äänioikeutetut voivat osallistua päätöksentekoon.
Tämän toteuttamiseksi voitaisiin tehdä esimerkiksi kunnista lainsäädännöltään autonomisia alueita, joissa olisi omat parlamenttinsa ja riittävä kapasiteetti tai infrastruktuuri jokaisen alueen äänioikeutetun integroimiseen mukaan päätöksentekoon.
Parlamentissa voivat toimia joko kansalaisten sanansaattajat, jotka edustavat päämiehensä tahtoa ja varmistavat tunnollisesti että se kuuluu parlamentin kaikissa päätöksentekotilaisuuksissa, tai sitten kansalaiset itse, niin kutsutussa suorassa demokratiassa.
Samaan lakiin perustuvia parlamentteja voi olla yksi tai useampia. Suomen laissa sanotaan, että parlamentissa on 200 kansanedustajaa tietyistä vaalipiireistä, jotka valitaan vaaleilla ja jotka muodostavat edustajanpaikkojen perusteella hallituksen ja eri puolueiden eduskuntaryhmät. Demokratia kuitenkin edellyttää, että parlamentteja ja päätöksentekijöitä on niin monta, että kaikki äänioikeutetut voivat osallistua päätöksentekoon.
Tämän toteuttamiseksi voitaisiin tehdä esimerkiksi kunnista lainsäädännöltään autonomisia alueita, joissa olisi omat parlamenttinsa ja riittävä kapasiteetti tai infrastruktuuri jokaisen alueen äänioikeutetun integroimiseen mukaan päätöksentekoon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
perustaa Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Sen piti olla jonkinlaista kaupunginosademokratiaa. Muutama perustettiin. Yhtään ei oo jäljellä. Niillä ei kai ollut päätäntävaltaa mihinkään, joten kukapa sitä turhanpäiten persuksiaan penkkiin hieroisi ja kirjoittelisi ehdotuksia, jotka joutuisivat suoraan roskiin.
Idea ei ollut huono, toteutus oli.
Päinvastaiseen on menty. Siirryttiin kaukodemokratiaan, tähän ylikansalliseen EU-päättämiseen. Vielä kauemmaksi nämä "pääministerivaaliehdokkaat" haluavat sen viedä. Haluavat EU:lle presidentin, pääministerin ja ties mitä! Kasvattaa suurien maiden valtaa EU:ssa. Eli täysin päinvastaista kuin mitä sinä ehdottelet. Tuskinpa nämä vallankeskittäjät lähtevät mitään lähidemokratiaa edistämään.
Ne jotka keksivät tuollaisen termin ja yrittivät tehdä sitä 10 vuotta sitten, eivät välttämättä nykyisinkään osaisi vastata siihen, että miksi kansa ei tiedä mitään politiikasta. Se ei tiedä siitä koska se tehdään muiden toimesta ja kuuntelematta kansaa. Lähidemokratiaa tehtäessä yritettiin hyvällä tahdolla lisätä osallistumista, ja ajatus oli ihan oikeansuuntainen -antamalla todellista vaikutusvaltaa ihmiset saisi osallistumaan. Mutta sen pitää olla perusteellisempaa. Alueellisen päätöksenteon pitää nauttia mieluummin mahdollisimman laajaa autonomiaa kuin muodollista ja nimellistä valtaa harrastelupohjalta. Kukaan ei harrastele politiikkaa, mutta toisaalta kaikki kyllä heräisivät aamulla ja menisivät Eduskuntaan, jos heillä olisi siellä pöytä. Aion mennä ehdolle 2008 kunnallisvaaleissa, ja aion puhua Suoran demokratian yhdistyksen tavoitteista ja siitä, että demokratiassa päätöksentekovallan pitää olla olla äänestäjällä, ei edustajalla.
Minusta tuntuu, että sinulla on melkoisen kapea näkemys modernista edustuksellisesta demokratiasta ja sen laajamittaisista vaikutuksista. Olet muun muassa todennut, että et aio käydä äänestämässä näissä vaaleissa.
Ilja Suvanto (sdp) käsitteli blogissaan Suomen turvallisuuspoliittista suhdetta Natoon ja Eurooppaan. Ei ole nähdäkseni mitenkään mahdollista, että pohtimasi täysimittainen kansanvalta kykenisi sopimaan Suvannon mainitsemista asioista tai omaisi riittäväksi (hyvällä syyllä) arkaluontoiseksi todettavaa poliittista materiaalia. Kyllä näissä asioissa täytyy olla vankka ministeriöpohjainen kokemus, kansan valitsema edustus ja asiaan täysipainoisesti perehdytetty parlamentti.
En ota tässä kantaa Suvannon kirjoituksen sisältöön, vaikka pidän sitä puolestani varsin ansioituneena. Heitän linkin arvioitavaksi ja ennen kaikkea kommentoitavaksesi, koska vanhoista kirjoituksistasi tiedän teidän tavanneen. Haluaisin tosissani lukea, miten sinä, Teemu, suhtaudut Suvannon ilmeisesti omaasi laajempaan parlamentarismin ja kansainvälisten suhteiden käsitykseen.
http://ilja.cryon.net/2007/03/13/suomi-nato-ja-etupiiriajattelu-vuonna-2007/