Aamulla kun heräsin, keitin kahvit, luin Isä meidän ja Herran siunauksen Israelin ylle ja luin Raamatusta kaksi lukua, vastaani tuli hieno jae joka jäi mieleeni erityisellä tavalla.
Elävästä uskosta oli kirjoitusta alla yhdessä kohtaa ja minusta tänä, että joku jae kuin pomppaa on sitä elävää uskoa myös pieneltä osalta.
Jae joka pomppasi oli tämä.
Filippiläiskirjeen ensijae, muistaakseni se meni näin.
Rakkaani pyhät ja sitten jatkui kuin myös te seurakunnan palvelijat ja johtajat.
Hienosti sanottu ja koko Filippiläiskirje on kirjoitettu hienolla asenteella.
Ensin on laitettu uskovat seurakuntalaiset listalle sitten seurakunnat johtajat ja muut. Yleensähän puhujat mielistelevät juuri saarnaajia ja viimeisenä jos muistavat seurakuntalaisia.
Jeesuksen arvomaailma oli aivan toisenlainen. Hän ei tullut menestyviä ja onnistuneita varten, vaan kärsiviä ja syntisiä.
Ei terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat.
Uskovaiset lähetyskentillä ja myös maassamme ovat jotkut menneet harhaan tässä asiassa ja jouksevat kokouksesta toiseen viihdyttämässä uskovia, Anteeksi loukkaus, mutta siltä joskus tuntuu.
On myös uskovia kuten oli Veikko Hursti hän meni alkoholistien ja sairaiden ja köyhien sekaan ja julisti heille evankeliumia.
Olen itse iloinen, että sain uskoontullessa esikuvia jotka evankelioivat juuri kurjimpien parissa.
Kuten Jeesuskin ensisijaisesti teki.
Muistan sairaaloissa ja vankiloissa ja jopa mielisairaaloissa käynnit. Ne oli siunaavia ja Jeesus on lähellä kärsiviä ihmisiä.
Lisäksi Jeesuksen rakkaus vaatii meitä.
Se on oikea uskon merkki uskovassa, että hän käy katsomassa sairaita ja kärsiviä, käy töissä ja hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteensa.
Lisäksi armolahjat kasvavat kun tekee evankelioimistyötä juuri heikoimpien parissa.
vanhat lähetyssaarnaajat ovat aina olleet kurjimpien joukoissa tekemässä evankeliointia.
Orpolasten, Venäjäm kurjien, vankien ja slummeissa.
Wesleyn herätys ja pelastusarmeja esimerkkejä on vaikka kuinka.
En sano että uskoville ei tulisi julistaa ja rukoilla heidänkin puolestaan, mutta terveen uskon merkki on rukoilla ja etsiä hyvää kärsiville.
Jumala on rakkaus.
Muistan kerran Hagossa kun olin evankelioimassa, niin Jumala pysäytti ihmeellisesti näynantamalla minulle.
Oli joku Regatta menossa siellä ja minä nuorena uskovana täynnä intoa menin ja aloin yhdelle vapisevalle nuorelle kertomaan uskosta ja että hänen tulisi lopettsaa juopottelu ja muuta sellaista kauhealla paasauksella.
Jumala puuttui peliin ja sain näyn. Näin ja tunsin pikkasen sitä pelkoa ja kärsimystä mitä tällä nuorella oli. Sellainen rakkaus vaan tulvahti ja tuli Jumalan henki siihen ja kokemus muutti mun koveuuteni ja saarnanuotti muuttui. Aloin lohduttamaan ja rohkaisemaan tätä kaveria ja nykyään tunnen hänet hänen perheensä ja olemme hyviä ystäviä jo vuosien takaa.
Jumala on ihmeellinen hän rakastaa kärsiviä ihmisiä ja haluaa ensisijaisesti että heitä auttaisimme.
Jumalalla on vastaus kärsivälle maailmalle. Hän toimii, vastaa rukouksiin ja on voimallisesti keskellämme.
Elävästä uskosta oli kirjoitusta alla yhdessä kohtaa ja minusta tänä, että joku jae kuin pomppaa on sitä elävää uskoa myös pieneltä osalta.
Jae joka pomppasi oli tämä.
Filippiläiskirjeen ensijae, muistaakseni se meni näin.
Rakkaani pyhät ja sitten jatkui kuin myös te seurakunnan palvelijat ja johtajat.
Hienosti sanottu ja koko Filippiläiskirje on kirjoitettu hienolla asenteella.
Ensin on laitettu uskovat seurakuntalaiset listalle sitten seurakunnat johtajat ja muut. Yleensähän puhujat mielistelevät juuri saarnaajia ja viimeisenä jos muistavat seurakuntalaisia.
Jeesuksen arvomaailma oli aivan toisenlainen. Hän ei tullut menestyviä ja onnistuneita varten, vaan kärsiviä ja syntisiä.
Ei terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat.
Uskovaiset lähetyskentillä ja myös maassamme ovat jotkut menneet harhaan tässä asiassa ja jouksevat kokouksesta toiseen viihdyttämässä uskovia, Anteeksi loukkaus, mutta siltä joskus tuntuu.
On myös uskovia kuten oli Veikko Hursti hän meni alkoholistien ja sairaiden ja köyhien sekaan ja julisti heille evankeliumia.
Olen itse iloinen, että sain uskoontullessa esikuvia jotka evankelioivat juuri kurjimpien parissa.
Kuten Jeesuskin ensisijaisesti teki.
Muistan sairaaloissa ja vankiloissa ja jopa mielisairaaloissa käynnit. Ne oli siunaavia ja Jeesus on lähellä kärsiviä ihmisiä.
Lisäksi Jeesuksen rakkaus vaatii meitä.
Se on oikea uskon merkki uskovassa, että hän käy katsomassa sairaita ja kärsiviä, käy töissä ja hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteensa.
Lisäksi armolahjat kasvavat kun tekee evankelioimistyötä juuri heikoimpien parissa.
vanhat lähetyssaarnaajat ovat aina olleet kurjimpien joukoissa tekemässä evankeliointia.
Orpolasten, Venäjäm kurjien, vankien ja slummeissa.
Wesleyn herätys ja pelastusarmeja esimerkkejä on vaikka kuinka.
En sano että uskoville ei tulisi julistaa ja rukoilla heidänkin puolestaan, mutta terveen uskon merkki on rukoilla ja etsiä hyvää kärsiville.
Jumala on rakkaus.
Muistan kerran Hagossa kun olin evankelioimassa, niin Jumala pysäytti ihmeellisesti näynantamalla minulle.
Oli joku Regatta menossa siellä ja minä nuorena uskovana täynnä intoa menin ja aloin yhdelle vapisevalle nuorelle kertomaan uskosta ja että hänen tulisi lopettsaa juopottelu ja muuta sellaista kauhealla paasauksella.
Jumala puuttui peliin ja sain näyn. Näin ja tunsin pikkasen sitä pelkoa ja kärsimystä mitä tällä nuorella oli. Sellainen rakkaus vaan tulvahti ja tuli Jumalan henki siihen ja kokemus muutti mun koveuuteni ja saarnanuotti muuttui. Aloin lohduttamaan ja rohkaisemaan tätä kaveria ja nykyään tunnen hänet hänen perheensä ja olemme hyviä ystäviä jo vuosien takaa.
Jumala on ihmeellinen hän rakastaa kärsiviä ihmisiä ja haluaa ensisijaisesti että heitä auttaisimme.
Jumalalla on vastaus kärsivälle maailmalle. Hän toimii, vastaa rukouksiin ja on voimallisesti keskellämme.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aamun ensimmäinen lukemiseni tänä aamuna oli todella hyvää ja oikeaa julistusta Jeesuksen rakkaudesta ja armosta. Kiitos siitä sinulle Jeesuksen työtoveri.
Tuo Henki, jossa puhut on minulle tuttu ja siinä Hengessä olen saanut elää kauan ja rakkaus on voittanut kaiken, aivan kaiken.
Joukossamme on aina heikkoja, joita joudumme suojaamaan ja joskus häveliäästi peittämäänkin, mutta aina me saamme heitä rakastaa, aivan aina. Meidän tehtävä on välittää Jumalan rakkauta, sillä Jeesus ei lähettänyt meitä tuomitsemaan ja arvostelemaan toisiamme, vaan Hän käski mennä julistamaan Ilosanomaa ja opettamaan kansaa pitämään sen, minkä Hän on meille opettanut.
1. Korinttolaiskirje 12
18 Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.
19 Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi?
20 Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis.
21 Silmä ei saata sanoa kädelle: "En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse teitä".
22 Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä;
23 ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme;
24 mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian,
25 ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan.
26 Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.