Mitä mahtaa sellainen tarkoittaa, että palvotaan aurinkojumalaa?
Aurinkojumala
7. pv saturnus
7209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
palvoivat itse asiassa aurinkoa jumalana. roomalaiset armeijat toivat persiasta mithran , auringonjumalan, palvonnan, keisarit palvoivat sitä. konstantinus toi tavan kristin uskoon,jo aiemmin perustetun "auringonpäivän" pyhittivät roomam paavit. siinähän se on vieläkin "sundagen". auringonpäivä.
syyriassa palvottiin mithraa -100- luvulla nimellä voittamaton aurinko. se sama, mies aurinko päänsä takana, siirtyi sitten "pyhäinkuviin"ja muutettiin "kristuksen" ja pyhimysten kuviksi.
myös raamatusssa mainittu baal, jolla oli monta nimeä, oli kreikkalaisten auringonjumala apollon.
Palvonta yleistä kansakuntien joukossa. Varmasti tunnemme Auringon pyhyyden kaikkialla.
..kirjoitusten vanhin, sanoo luvussa -31- jae 26-28, että kuun tai auringon palvonta kieltää korkeuden jumalan.
sapatin,"shabbatuum," babylonian kuunjumalan sinin juhla, oli kuun palvontaa.
Palvovatko adventistit sapattina aurinkoa, kuuta, israelilaisia vai elleniä, eihän adventisteille ole Jumala sapattia asettanut?
Siis adventisti ei voi ottaa aurinkoa kesällä.
Sanopas tarkemmin että kuka palvoo aurinkoa ja millä tavalla?
Jo kauan ennen Jeesuksen syntymää monien pakanallisten jumalien syntymäpäivänä pidettiin joulukuun 25. päivää. Tällaisia olivat Bacchus, Adonis, Krishna, Horus, Osiris, Buddha, Mithra, Sakia ym. Keisari Markus Aurelius julisti v. 274 joulukuun 25. päivän, voittamattoman auringon syntymäpäivän, roomalaiseksi juhlapäiväksi. Vuonna 534 paavi julisti sen Jeesuksen syntymäpäiväksi ja siitä lähtien tästä pakanallisesta juhlapäivästä tuli vähitellen kristillisen kirkon joulu – Jeesuksen syntymäjuhla.
Pakanallinen juhlapäivä oli siis auringon syntymäpäivä talvipäivän seisauksen jälkeen. Sitten siitä tehtiin vihdoin Raamatun (mytologisen?) Jeesuksen syntymäpäivä.
Deus, Sol eli Solus, Isä, joka oli keskipäivän aurinko, syntyi aamulla poikana. Tämä aate saavutti huippukohtansa vuosittain 25. joulukuuta, jolloin aurinko - kaikkien kansojen auringonjumalien – sanottiin syntyneen. Sen nimi on Natalis Solis in victi eli voittamattoman auringon syntymäpäivä.
On olemassa Raamatun tarua paljon vanhempi legenda koskien aurinkojumalaa Bacchusta. Legendassa kerrotaan että hänen lakinsa oli kirjoitettu kahteen kivitauluun. Raamatun kertomus jumalasta Siinain vuorella on taasen lainaus persialaisesta legendasta. Zoroasterista kerrotaan, että hänen ollessaan eräänä päivänä rukoilemassa korkealla vuorella Herra Ormuzd ilmestyi hänelle ukkosen jyristessä ja salamain leimahdellessa (vertaa kertomukseen palavasta pensaasta Raamatussa) ja Herra antoi hänelle lain kirjan. Zoroaster tuli alas vuorelta ja toi tämän Herran ilmoittaman lain mukanaan paikalle kokoontuneille kuninkaille ja kansalle. Se on nimitetty Zend-Avestaksi ja tarkoittaa elävä sana.
On vielä monia muita kansoja, joille laki on annettu pyhille miehille vuorilla, kaikki luonnollisesti annettu vuorilla arvovallan ja kunnioituksen tehostamiseksi. Vielä tänään hakevat Intian pyhät miehet jumalkosketusta pyhiltä vuorilta Himalajalla. Näin on heillä ollut tapana toimia tuhansia vuosia taaksepäin ajassa, joten Mooses oli melko nuori tulokas ”lainhakijoiden” joukossa. Sekin taru on siis pakanakansoilta lainattu.