Kokoomusehdokkaat valehtelevat vaaliteltoilla. Sikäli harmittavaa, että näin Kokoomus kyllä tekee itsestään epähaluttavan hallituskumppanin ja joidenkin toivoma porvarihallitus saattaa karata käsistä. Näin ainakin täällä Helsingissä ja Uudellamaalla:
1. Niinistön aikana Suomi kasvu-uralle
-tosiasiassa Holkerin (kok) hallituksen aiheuttaman laman korjasi Ahon (kok) hallitus ja tuolloin valtiovarainministerinä oli Viinanen (kok). Niinistö tuli valmiiseen pöytään myöhemmin Lipposen I:een hallitukseen.
2. Vanhasen hallitus liitti Suomen miinakieltoon
-tosiasiassa Lipposen II hallitus teki päätöksen sopimukseen liittymisestä ja Vanhasen hallituksessa päätös vielätehtiin uudestaan, pitemmällä siirtymäajalla.(Korjattiin huonoa päätöstä).
3. Suomi on hoitanut ulkopolitiikkaa huonosti.
-tosiasiassa Suomen ulkopolitiikan hoitaminen on Vanhasen hallituksen aikana globalisoitunut ja suppea riippuvuus EU:sta on pienentynyt. Vanhanen esim. istui WTO:n huippukokouksessa ja Tuomioja sai EU:n Libanonin kriisissä yhtenäiseksi.
4. Suomella on turvallisuusvaje
-tosiasiassa Suomella ei ole turvallisuusvajetta. Tästä mm. puhemies Lipposen eilinen kommentti.
5. Suomessa on kallista energiaa, koska meillä ei ole ydinvoimaloita enemmän ja ydinvoimaloita ei rakennettu aikaisemmin.
-tosiasiassa Suomen energian hinta määräytyy sähkömarkkinoilla josta myyjät ostavat sähkön kuluttajille myytäväksi. Pohjolassa ole koettu sähköpulaa, mikä olisi nostanut hintoja.
6. Ministeri Saarela on huono ministeri.
-tosiasiassa hänellä on kulttuuriväeltä suurin kannatus mitä ministereillä on ollut. Ex-missi hän on.
7. Maataloustulon aleneminen on seurausta Vanhasen hallituksen toimista
-tosiasiassa Suomen maatalouspolitiikka sidottiin Lipposen kahden hallituksen aikana (Kokoomuksen hallitusaikana) niin vahvasti EU:n virkakoneistoon, että kansallinen maatalouspolitiikka on tukehtunut.
Kokoomuksen on käytettävä kaikki keinot, jotta se voisi hämätä äänestäjiään. En tiedä, miten Kokoomus voisi tuollaisten telttapuheiden jälkeen olla uskottava hallituskumppani kummallekaan, SDP:lle tai Keskustalle.
1. Niinistön aikana Suomi kasvu-uralle
-tosiasiassa Holkerin (kok) hallituksen aiheuttaman laman korjasi Ahon (kok) hallitus ja tuolloin valtiovarainministerinä oli Viinanen (kok). Niinistö tuli valmiiseen pöytään myöhemmin Lipposen I:een hallitukseen.
2. Vanhasen hallitus liitti Suomen miinakieltoon
-tosiasiassa Lipposen II hallitus teki päätöksen sopimukseen liittymisestä ja Vanhasen hallituksessa päätös vielätehtiin uudestaan, pitemmällä siirtymäajalla.(Korjattiin huonoa päätöstä).
3. Suomi on hoitanut ulkopolitiikkaa huonosti.
-tosiasiassa Suomen ulkopolitiikan hoitaminen on Vanhasen hallituksen aikana globalisoitunut ja suppea riippuvuus EU:sta on pienentynyt. Vanhanen esim. istui WTO:n huippukokouksessa ja Tuomioja sai EU:n Libanonin kriisissä yhtenäiseksi.
4. Suomella on turvallisuusvaje
-tosiasiassa Suomella ei ole turvallisuusvajetta. Tästä mm. puhemies Lipposen eilinen kommentti.
5. Suomessa on kallista energiaa, koska meillä ei ole ydinvoimaloita enemmän ja ydinvoimaloita ei rakennettu aikaisemmin.
-tosiasiassa Suomen energian hinta määräytyy sähkömarkkinoilla josta myyjät ostavat sähkön kuluttajille myytäväksi. Pohjolassa ole koettu sähköpulaa, mikä olisi nostanut hintoja.
6. Ministeri Saarela on huono ministeri.
-tosiasiassa hänellä on kulttuuriväeltä suurin kannatus mitä ministereillä on ollut. Ex-missi hän on.
7. Maataloustulon aleneminen on seurausta Vanhasen hallituksen toimista
-tosiasiassa Suomen maatalouspolitiikka sidottiin Lipposen kahden hallituksen aikana (Kokoomuksen hallitusaikana) niin vahvasti EU:n virkakoneistoon, että kansallinen maatalouspolitiikka on tukehtunut.
Kokoomuksen on käytettävä kaikki keinot, jotta se voisi hämätä äänestäjiään. En tiedä, miten Kokoomus voisi tuollaisten telttapuheiden jälkeen olla uskottava hallituskumppani kummallekaan, SDP:lle tai Keskustalle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ääni Sauli Niinistölle.
Sauli haluaa vain kivan homman ja jos Kokoomus joutuisi hallitukseen, niin hyvästi kissanpäivät!
Riviedustajana ja jossakin kivassa lisäduunisssa on mukavampaa.
...
14.4.2001 HS: Sauli Niinistön vastaus: - - ”Oppositio on pyrkinyt tyypilliseen oppositiopolitiikkaan. Rahaa sinne tänne enemmän.
Annetaanpa muiden vähän puhua. OECD ja IMF, siis tällaiset kansainväliset demokraattiset laitokset, joissa Suomi on ollut pitkään mukana, ovat kyllä arvioineet Suomen talouspolitiikkaa erinomaisen onnistuneeksi.”
Näiden instituutioiden arviot osoittavat Niinistön mukaan, että velkojen maksu on ollut oikea linjavalinta.
Kuuden vuoden aikana pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja Niinistön johtamat hallitukset ovat lyhentäneet alkujaan runsaan 400 miljardin velkaa 50 miljardilla. Niinistön mielestä lähtötilanteeseen nähden 50 miljardia ei ole suuri summa.
Maria Kaisa Aula, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan pj. oli sitä mieltä, että velanmaksu on ollut hallituksen veruke välttää poliittinen keskustelu muista vaihtoehdoista.
Niinistö vastaa epäsuorasti, että vaihtoehtoja ei ole ollut.
”Jos kepun muutosehdotukset vuodesta 1995 asti olisi hyväksytty, elettäisiin syvässä velkaantumisvaiheessa, lisättäisiin velkaa. Ne muutamat miljardit, joita he joka vuosi ovat ehdottaneet, ovat kertautuvia menoja.”
- -
Niinistö ei myöskään niele kepun kritiikkiä alueiden unohtamisesta.
”Osaamisen kautta on suunnattu ja suunnataan jatkuvasti tuntuvaa aluepoliittista panostusta, EU-kokonaisuus on tuottanut viimeksi Ylä-Savolle miljarditolkulla rahaa. Ne ovat suuria potteja rakennerahaston kautta. EU näyttää olevan maksaja, mutta Suomihan maksaa tietysti jäsenmaksujensa kautta ne.”
Niinistö ei yhdy kepulaisten näkemykseen kahden miehen hallituksesta.
- -
EU-politiikassa Niinistö pitää kepun toimintaa hampaattomana.
”Se on ollut puhtaasti jälkireagoivaa. Heiltä ei ole tullut esiin mitään omaa, vaihtoehtoista näkemystä.”
Milloinkas se 1. kohdassa mainitsemasi Ahokin on liittynyt kokoomukseen? Oli ainakin keskustan presidenttiehdokkaana?
muutkin kohdat näyttävän olevan täynnä saivartelua ja asiavirheitä, joita en todella viitsi kommentoida.
Se oli varmaan siinä ihan kiusoillaan lukijan poliittisen tietotason testaamiseksi.