pitkät hiukset miehellä syntiä?

"Ei parta pahoille kasva."

Ei raamatulla tuommoista voi perustella synniksi.
Sen sijaan jotkut väkisin vääntävät kohdan:
2 1. Kor. 11:14    
Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi; "

Joten jos muistat aika ajoin hävetä niin eiköhän asiat ole vähintäänkin kunnossa siltä osin. :D

Niin, näistä karvoihin liittyvistä asioista ei ole Pyhässä Listassa mainintaa mutta karvathan ainakin miehellä ovat seurausta testosteronin erityksestä.

Suhtaudun yleisesti myönteisesti homouteen, mutta homo, jolla kasvaa karvaa, jostain syystä ällöttää, koska karvat viestivät ikäänkuin miehisyydestä, machoutta.

Testosteronin ylieritys homolla tuntuu ristiriitaiselta. Sen sijaan homo(mies) jolla karvankasvu (testosteronieritys) on vähäisempää, homous "sopii katukuvaan", on jopa "kaunista"...

Sama juttu naisten kohdalla: kovin feminiiniset lesbot vaikuttavat "pinnallisilta", "tekopyhiltä". Mutta taas, vähän "reteemmät" naiset lesboina sopivat hyvin katukuvaan.

Niin, fyysisesti ihmiset voi jakaa selkeästi kahteen porukkaan, mutta henkisesti naiseuden ja mieheyden raja on vähän häilyvä: on machomachomachonussijamiehiä, pehmeämpiä miehiä, feminiinisiä miehiä ja transumiehiä; on naisnaisnaiskimittäjäblondeja, neutraalimpia naisia, "reteempiä" naisia, maskuliinisia naisia ja sitten transuja.

Taisi olla niin, että entisaikaan nais ja mies modelit olivat jämptimpiä: tytöt kasvatettiin naisen rooliin ja pojat miehen rooliin. Nykyään kun ihmiset kasvavat "omia aikojaan" yhteiskunnassa, syntyy enemmän nyansseja.

Homot ja heterot tuntevat samanlaista "eros" -rakkautta. Pehmeämmät tai feminiinisemmät miehet eivät välttämättä halua rinnalleen lisää "naisenergiaa" eivätkä maskuliiniset naiset halua lisää "machoa".

Luonnossa elävän erottaa elottomasta mm. se, että eloton pyrkii kohti epäjärjestystä siinä missä elämä pyrkii saavuttamaan harmonisen tilan. Esimerkiksi eri alueille syntyneet ekosysteemit ovat usein äärimmilleen hiottua harmoniaa: yhden lajin puuttuminen saattaa rappeuttaa koko ekosysteemin: esimerkiksi mehiläisten puute aiheuttaa sen etteivät tietyt kasvit tuota ollenkaan siemeniä.

Eräänä elämän edustajana ihminen samalla tavalla pyrkii vaistomaisesti kohti harmoniaa. Parivalinnassa ihastumista edesauttaa, jos osapuolien geneettinen perimä tai vastustuskyky on erilainen: ihminen haistaa sen toisen ihmisen hajusta.

Samalla tavalla kumppanin maskuliinisuus ja feminiinisyys vaikuttavat parivalintaan: maskuliininen sydän etsii feminiinisen sydämen. Sydämetkin pyrkivät kohti harmoniaa, tasapainoa.

Tosiaan, nyt jos erkaannutaan vielä enemmän otsikon aiheesta, niin filosofisespsykologisesti kysyen: miksi yksilö haluaa löytää parin itselleen? -Voisi ajatella että ihmis tai eläinyksilöt eivät todellisuudessa ole soveltuvia sellaisenaan elämään maapallolla vaan vaakakuppi on pysyvästi jompaan kumpaan suuntaan kallellaan. Yksilö pyrkii löytämään itselleen parin jonka vaakakuppi olisi saman verran mutta vastakkaiseen suuntaan kallellaan niin että yhdessä yksilöt tasapainottaisivat vaa'an eli "täydentäisivät toisiaan"

eikä me olla syntikeskeisiä vaan Kristuskeskeisiä. on aivan typerää miettiä onko tää ja tää ja tää syntiä mitä mä teen, eihän siitä tuu ku surkee mieli. Kavahtakaa haureutta ja epäjumalia ni teidän käy hyvin.

Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi;

Niin kauan kuin hänen nasiirilupauksensa kestää, älköön partaveitsi koskettako hänen päätänsä. Lisätietoa nasiirista 4.mooses luku 6

Niin kauan kuin hänen nasiirilupauksensa kestää, älköön partaveitsi koskettako hänen päätänsä. Lisätietoa nasiirista 4.mooses luku 6

Oli pitkät hiukset.