Fides on julkaissut suomen kielellä Ruotsissa paljon kohua herättäneen, katolisen piispan ja helluntaiseurakuntien esimiehen allekirjoittaman avoimen kirjeen, jossa varoitetaan tekemästä Ruotsista aborttiparatiisia ulkomaalaisille naisille. On hyvä, että he ilmaisevat mielipiteensä asiasta ja puolustavat ihmiselämän pyhyyttä.
Itseäni kuitenkin häiritsee se, että artikkeli antaa (tahattomasti?) niin oudon kuvan Puolasta.
Lainaus:
"Propagandassa on puhuttu paljon puolalaisten naisten abortin tarpeesta. On tuotu esiin laittomien aborttien korkeita lukumääriä, jotka on saatu eräältä lobbausjärjestöltä eikä terveysministeriöstä, joka antaa huomattavasti pienempiä lukuja. On esitetty myös, että laittomat abortit olisivat aina hengenvaarallisia siitä huolimatta, että kaikki Puolassa tietävät sairaanhoitohenkilöstön olevan hyvin koulutettua ja halukasta toimimaan maksua vastaan."
Alkuteksissä näin: "Man har i propagandan inriktat sig mycket på polska kvinnors behov. Man har bollat med höga siffror på antalet illegala aborter, som är hämtade från en lobbyorganisation och inte från hälsoministeriet som anför betydligt lägre siffror. Man har också framställt det som om de illegala aborterna alltid vore livsfarliga, trots att alla i Polen vet att det finns välutbildad sjukvårdspersonal som villigt ställer upp mot betalning."
Tässä herää pari kysymystä: kuinka terveysministeriöllä voi olla eksaktia tietoa laittomien aborttien määrästä - laittomia toimia tuskin raportoidaan terveysministeriölle. Ellei sitten haluta vihjata, että laittomat abortit kaikessa hiljaisuudessa tehdään terveysministeriön suojeluksessa?
Ja sitten tuo, mitä "kaikki Puolassa tietävät". Suomennoksesta saa sen kuvan, että sairaanhoitohenkilöstö (kokonaisuudessaan ?) on halukas suorittamaan laittoman abortin maksua vastaan; alkuteksti antaa paremminkin ymmärtää, että on myös sellaista sairaanhoitohenkilöstöä, joka on halukas toimimaan näin. Olisinkin taipuvainen uskomaan, että syvästi katolisessa Puolassa enemmistö sairaanhoitohenkilökunnasta kieltäytyisi abortin teosta, vaikka kuinka hyvin maksettaisiin.
Toisaalta myöhemmin tekstissä kerrotaan, että Puolan aborttiluvut ovat laskeneet, koska jo ammattiyhdistysliike Solidarnosc alkoi ylläpitää elämän kulttuuria. Jos näin on, se on kaikin puolin hyvä asia, mutta vihjailut siitä, että "kaikki tietävät", että abortin kuitenkin tarvittaessa saa turvallisesti rahalla, vievät kuitenkin mattoa tämän hyvän asian alta, ja ovat mielestäni loukkaavia puolalaisia kohtaan. Ikään kuin "kaikki tietävät", mutta kukaan ei tee mitään estääkseen laittomia toimia. Tämä ei mitenkään voi olla oikea kuva Puolasta, ja on varmaan tulkittava ehkä kiireessä sattuneeksi työtapaturmaksi. Teksti olisi ollut kaikin puolin parempi ilman näitä Puola-vihjailuja. Mitä mieltä muut olette?
Alkuperäinen löytyy täältä:
http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?a=621551
Itseäni kuitenkin häiritsee se, että artikkeli antaa (tahattomasti?) niin oudon kuvan Puolasta.
Lainaus:
"Propagandassa on puhuttu paljon puolalaisten naisten abortin tarpeesta. On tuotu esiin laittomien aborttien korkeita lukumääriä, jotka on saatu eräältä lobbausjärjestöltä eikä terveysministeriöstä, joka antaa huomattavasti pienempiä lukuja. On esitetty myös, että laittomat abortit olisivat aina hengenvaarallisia siitä huolimatta, että kaikki Puolassa tietävät sairaanhoitohenkilöstön olevan hyvin koulutettua ja halukasta toimimaan maksua vastaan."
Alkuteksissä näin: "Man har i propagandan inriktat sig mycket på polska kvinnors behov. Man har bollat med höga siffror på antalet illegala aborter, som är hämtade från en lobbyorganisation och inte från hälsoministeriet som anför betydligt lägre siffror. Man har också framställt det som om de illegala aborterna alltid vore livsfarliga, trots att alla i Polen vet att det finns välutbildad sjukvårdspersonal som villigt ställer upp mot betalning."
Tässä herää pari kysymystä: kuinka terveysministeriöllä voi olla eksaktia tietoa laittomien aborttien määrästä - laittomia toimia tuskin raportoidaan terveysministeriölle. Ellei sitten haluta vihjata, että laittomat abortit kaikessa hiljaisuudessa tehdään terveysministeriön suojeluksessa?
Ja sitten tuo, mitä "kaikki Puolassa tietävät". Suomennoksesta saa sen kuvan, että sairaanhoitohenkilöstö (kokonaisuudessaan ?) on halukas suorittamaan laittoman abortin maksua vastaan; alkuteksti antaa paremminkin ymmärtää, että on myös sellaista sairaanhoitohenkilöstöä, joka on halukas toimimaan näin. Olisinkin taipuvainen uskomaan, että syvästi katolisessa Puolassa enemmistö sairaanhoitohenkilökunnasta kieltäytyisi abortin teosta, vaikka kuinka hyvin maksettaisiin.
Toisaalta myöhemmin tekstissä kerrotaan, että Puolan aborttiluvut ovat laskeneet, koska jo ammattiyhdistysliike Solidarnosc alkoi ylläpitää elämän kulttuuria. Jos näin on, se on kaikin puolin hyvä asia, mutta vihjailut siitä, että "kaikki tietävät", että abortin kuitenkin tarvittaessa saa turvallisesti rahalla, vievät kuitenkin mattoa tämän hyvän asian alta, ja ovat mielestäni loukkaavia puolalaisia kohtaan. Ikään kuin "kaikki tietävät", mutta kukaan ei tee mitään estääkseen laittomia toimia. Tämä ei mitenkään voi olla oikea kuva Puolasta, ja on varmaan tulkittava ehkä kiireessä sattuneeksi työtapaturmaksi. Teksti olisi ollut kaikin puolin parempi ilman näitä Puola-vihjailuja. Mitä mieltä muut olette?
Alkuperäinen löytyy täältä:
http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?a=621551
Vastaukset 10
Vanhimmat
siitä, että aborttiturismi pitäisi kieltää. Puolan hallituksen ihmisoikeusrikkomuksen takia näille pitääkin myöntää pakolaistatus.
Puolalaisten tulee itse kantaa vastuu tekemistään päätöksistä ja nauttia niiden hedelmistä.
Nyt on uutisoitu Meksikon ja Yhdysvaltojen nihkeistä suhteista. Siinä on kysymys samasta itse aiheutetusta ongelmasta. Itse aiheutettu vastuuton katolisen kirkon siunaama väestöpolitiikka on ajanut maan siihen jamaan, että se ei kykene millään tavalla elättämään koko porukkaa.
Katolinen kirkko kantakoon näissä maissa hallituksineen vastuun ja nauttikoon politiikkansa hedelmistä myös tässä asiassa.
Semmoista köyhää auttaa mielellään, joka auttaa itse itseään.
Niin, kyllähän asia hieman tuntuu kääntyvän päälaelleen. Tarkoitus on hyvä - abortin vastustaminen - mutta sananmuoto epäonnistunut.
Aivan kuin Ruotsiin tulevat, aborttia haluavat tahdottaisiinkin käännyttää Puolaan, jossa "kaikki tietävät sairaanhoitohenkilöstön olevan hyvin koulutettua ja halukasta toimimaan maksua vastaan."
Piispa Arborelius ja joht. Hedin mainitsivat kirjeessään myös Ruotsissa toteutetut pakkosterilisoinnit esimerkkinä kollektiivisesta sokeudesta.
Juuri tänään tuleekin ensi-iltaan Klaus Härön filmi "Uusi ihminen", joka kertoo näistä pakkosterilisoinneista.
Tyttökodin johtajatarta esittävä Maria Lundqvist totesi haastattelussa, että kaikki olemme oman aikamme lapsia, myös pakkosterilisointia aikoinaan kannattaneet, jotka katsoivat pyrkivänsä köyhyyden ja kurjuuden poistamiseen. Hän jatkoi, että samalla tavalla ehkä meidän aikanamme tuemme jotain käytäntöä, jota emme itse näe ongelmaksi mutta jonka jälkipolvet tulevat tuomitsemaan. Hän mainitsi esimerkkinä psyykkisesti sairaiden riittämättömän hoidon, heidät lähetetään kadulle liian aikaisin.
Ehkä sama voisi päteä myös abortteihin - ehkä joskus tulee sukupolvi, joka ihmettelee, miten tällainen on ollut mahdollista?
abortin kysyntään?
Onko nuorten naisten kuoleminen tai vammautuminen sinusta siedettävä haitta, vankeusrangaistuksen lisäksi?
Vastuun välttäminen ja Jeesustelu onnistuu Euroopassa tietysti naapurimaiden kustannuksella, ja aina tulee varakkailla olemaan omat yksityislääkäripalvelut käsillä, mutta kaikkialla asiat eivät ole niin.
Härö voisi tehdä laittomista aborteista dokkarin, missä elämän puolustaminen kääntyy itseään vastaan.
Ehkä joskus tulee aika, jolloin aborttien kysyntä loppuu, ehkä maailmasta tulee hyvä ja pullantuoksuinen.
En totisesti kannata kenenkään kuolemaa. Terveeseen järkeen perustuva lainsäädäntö antaisi mahdollisuuden aborttiin, jos raskauden jatkuminen aiheuttaisi kuolemanvaaran äidille ja/tai sikiölle. Itse asiassa jopa Puolassa taitaa olla näin 12. raskausviikkoon asti?
Patenttiratkaisuakaan ei ole. Vasta jos maailmasta saataisiin eliminoitua raiskaukset, insesti sekä sairaudet, jotka voivat johtaa kuolemaan tai vammautumiseen raskauden ja/tai synnytyksen yhteydessä, voitaisiin katsoa, että abortit ovat tulleet tarpeettomiksi. Mutta tällaista ihannemaailmaa ei tietenkään tule.
Vankeusrangaistuksia en kannata kenellekään, abortin läpikäyminen lienee jo niin traumaattinen kokemus, ettei enää tule "lyödä lyötyä".
Ruotsissa kuitenkin kuka tahansa nainen, joka on Ruotsin kansalainen, voi saada abortin 18. raskausviikkoon asti ilmoittamatta mitään syytä. Voivatko kaikki nämä todella olla pakkotilanteita, joissa mitään muita vaihtoehtoja ei ole? En muista vuotuisten aborttien määriä, mutta ainakin niitä on enemmän kuin Suomessa.
Arborelius ja Hedin myös kirjeessään kehottivat rikasta Ruotsia harjoittamaan sellaista politiikkaa, että äideillä olisi resursseja synnyttää lapsensa ja huolehtia heistä. Ei varmaan mikään huono vaihtoehto?
Ehdotuksesi Härön dokkariaiheeksi on loistava.
Göran Hägglund (kristillisdemokraatit) kuulemma tukee tätä lakialoitetta, koska EU vaatisi tätä. Minusta tässä tapauksessa Ruotsin kristillisdemokraattien uskottavuus horjuu puolueena, jos ministerin aikeet todella ovat totta.
(Fides04/s.10)
Aivan, mutta herää kysymys, mikä on vaihtoehto. "Ruotsia ruotsalaisille" vaativa, maahanmuuttoa vastustava Sverigedemokraterna (sd) on kiirehtinyt ilmoittamaan olevansa se ainoa perinteisiä moraali- ja perhearvoja puolustava puolue. Piispa Arborelius syntyperäisenä ruotsalaisena kelvannee kyllä heille, mutta tällainen tuki on varmaan kiusallinen piispan kannalta, kun katolilaisista suuri osa kuitenkin on maahanmuuttajia.
Siltä varalta, että tämä Ruotsin tilanne herättää kiinnostusta, laitan tänne tiedoksi piispa Arboreliuksen kirjoituksen lehdessä Kyrkans Tidning.
Piispa Arborelius pahoittelee sitä, että on tullut käyttäneeksi sananmuotoja, jotka voivat vaikeuttaa dialogia. Edelleen hän sanoo, että ei halua yksityiskohtaisesti ryhtyä ohjeistamaan, minkälainen aborttilainsäädännön tulisi olla, mutta tärkeintä olisi auttaa vaikeuksissa olevia äitejä, niin että he pystyisivät synnyttämään lapsensa. Hän toivoo rakentavaa keskustelua terveydenhuollon, poliittisten puolueiden, uskonnollisten yhdyskuntien ja muiden asiaanosaisten välillä.
http://www.kyrkanstidning.com/opinion/debatt/2007/debatt11/debatt11_01.asp
Nykyään abortti on Puolassa laillinen
silloin, kun raskaus on aiheutunut
raiskauksesta tai jos se aiheuttaa
äidille terveysriskin tai hengenvaaran
tai jos sikiö on vakavasti vioittunut.
” Käytännössä vaaditaan kuitenkin
lähes ihmettä, että nainen saa laillisen
abortin. Vuosittain Puolassa tehdään
vain noin 150 laillista aborttia”, kertoo
Wanda Nowicka, Puolan nais- ja perhesuunnittelujärjestön
puheenjohtaja.
”Lääkärit eivät halua leimautua abortintekijöiksi.
Lääkärit voivat myös kieltäytyä
abortinteosta yksinkertaisesti
vetoamalla henkilökohtaiseen vakaumukseen.
Lisäksi naisilla, joilta laittomasti
evätään oikeus käyttää laillista
aborttia, ei ole lainkaan mahdollisuutta
oikeudellisiin valitustoimenpiteisiin:
ei ole olemassa hallinnollista elintä,
jonka puoleen he voisivat kääntyä
etsiessään apua laillisten oikeuksiensa
toteuttamiseksi.”
Ehkäisyneuvonnan
puute ongelma
Jyrkän aborttilain vaikutuksia pahentaa
se, ettei puolalaisten koulujen
opetussuunnitelmaan ole sisällytetty
varsinaista seksuaalikasvatusta. Lähimpänä
aihepiiriä on katolilaisiin arvoihin
nojaava perhe-elämäoppi, joka
suosittelee käytettäväksi ”luonnollisia
ehkäisymenetelmiä” kuten keskeytettyä
yhdyntää tai rytmimenetelmää.
Myöskään terveydenhuoltojärjestelmä
ei tarjoa perhesuunnitteluneuvontaa.
Nykyaikaisten, luotettavien
ehkäisymenetelmien käyttö onkin
Puolassa suhteellisen harvinaista. YK:
n väestörahaston, UNFPA:n tilastojen
mukaan 15–49-vuotiaista naisista vain
19 prosenttia käyttää modernia ehkäisymenetelmää.
Luku on alhaisempi
kuin monissa kehitysmaissa.
Laittomien aborttien määrä ei
ole tiedossa
”Mikään virallinen taho ei ole yrittänyt
selvittää, kuinka paljon laittomia
abortteja Puolassa todellisuudessa
tehdään”, Wanda Nowicka kertoo.
”Järjestömme arvioi määrän olevan
jopa 80 000 – 200 000 joka vuosi.”
Usein laittomat raskaudenkeskeytykset
tehdään pätevien lääkäreiden
toimesta ja ne ovat siten melko turvallisia.
Palvelun laatu on kuitenkin
suoraan suhteessa siitä vaadittuun
hintaan. Haavoittuvimmassa asemassa
ovat nuoret ja köyhät naiset.
”Meille ilmoitetaan säännöllisesti
naisista, jotka ovat kuolleet laittomien
aborttien seurauksena, vaikka
kyseiset tapaukset eivät päädy virallisiin
tilastoihin”, Wanda Nowicka
toteaa.
YK:n ihmisoikeuskomitea
huolissaan
YK:n ihmisoikeuskomitea esitti
vuonna 2004 Puolan hallitukselle
lausunnon, jossa vaadittiin abortin
kieltävän lain liberalisoimista.
Ihmisoikeuskomitea suosittaa myös
Puolan kouluihin seksuaalikasvatusta
ja esittää, että hallitus huolehtisi
modernien ehkäisyvälineiden
paremmasta saatavuudesta. ”Tästä
huolimatta viimeisin yritys liberalisoida
aborttilaki epäonnistui helmikuussa
2005. Tämä todistaa selvästi
poliittisen tahdon puutteen vastata
komitean suosituksiin”, Wanda Nowicka
sanoo.
Toistaiseksi tilanne ei näytä muuttuvan
paremmaksi. Tammikuussa
2006 Puolan pääministeri valitsi
nais- ja perhepoliittiseksi neuvonantajakseen
tohtori Hanna Wujkowskan,
joka vastustaa ehdottomasti
aborttia, myös silloin kun raskaus
on aiheutunut raiskauksesta. Wujkowska
vastustaa myös ehkäisyvälineiden
yhteiskunnallista rahoitusta,
keinohedelmöitystä ja seksuaalikasvatusta,
joka ei tapahdu vanhempien
valvonnassa.
Puolan aborttilaki on Irlannin aborttilain ohella Euroopan jyrkin. Aborttilain
hyväksymiseen vuonna 1993 vaikutti vankan yhteiskunnallisen aseman
saaneen katolisen kirkon painostus.
”Käytännössä
vaaditaan
kuitenkin lähes
ihmettä, että
nainen saa
laillisen abortin.”
"Nykyaikaisten, luotettavien ehkäisymenetelmien käyttö onkin Puolassa suhteellisen harvinaista. YK:
n väestörahaston, UNFPA:n tilastojen mukaan 15–49-vuotiaista naisista vain 19 prosenttia käyttää modernia ehkäisymenetelmää. Luku on alhaisempi
kuin monissa kehitysmaissa."
Tämä on syy Puolan kamalaan tilanteeseen. Minä en hyväksy aborttia, sillä se on murha. Ainoastaan sellaisessa tilanteessa sen voi hyväksyä, jossa äidin henki on vaarassa.
Nykyaikainen ehkäisy on jokaisen naisen oikeus ja parantaa huomattavasti naisen elämänlaatua. Nuo luonnonmenetlemät eivät yksinkertiasesti vain toimi, vaikka ne joskus muinoin ovat voineet toimia. Maapallon modernisoituminen ja luonnottomuus aiheuttavat sen, että naisen kuukautiskierto on hyvin harvoin säännöllinen, jolloin rytmimenetelmä ei ole toimiva ratkaisu. Selibaatti on myös aina huono ratkaisu avioliitossa elettäessä, sillä Raamatussakaan siihen ei rohkaista, ettei paholainen pääsisi kiusaamaan.
Ratkaisuna on siis se, että nykyaikaiset, luotettavat ehkäisymenetelmä saadaan Puolassa yleistymään. Sillon ihan takuu varmasti abortit vähenisivät rajusti.