Venäjällä on taas suurvalta haaveita ja siksi siellä on menossa kiivas aseverustelu.
Tämä ei kuitenkaan tunnu liikuttavan presidenttiämme eikä ulkoministeriämme?
Suomen pitäisi arvioida ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjansa uudelleen Venäjän suurvaltapoliittisten pyrkimysten takia.
Tätä mieltä on 60 prosenttia Yle uutisten kyselyyn vastanneista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan huippuammattilaisista.
Etenkin vastanneet diplomaatit olivat tällä linjalla: muutostarpeita näki Venäjän tähden seitsemän kymmenestä suurlähettiläästä.
Miksi Suomen presidentti ja ulkoministeri eivät kuuntele asiantuntijoita?
http://www.yle.fi/radiosoitin/index.php?clip=25959&language=fi
Tämä ei kuitenkaan tunnu liikuttavan presidenttiämme eikä ulkoministeriämme?
Suomen pitäisi arvioida ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjansa uudelleen Venäjän suurvaltapoliittisten pyrkimysten takia.
Tätä mieltä on 60 prosenttia Yle uutisten kyselyyn vastanneista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan huippuammattilaisista.
Etenkin vastanneet diplomaatit olivat tällä linjalla: muutostarpeita näki Venäjän tähden seitsemän kymmenestä suurlähettiläästä.
Miksi Suomen presidentti ja ulkoministeri eivät kuuntele asiantuntijoita?
http://www.yle.fi/radiosoitin/index.php?clip=25959&language=fi
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ennen meillä oli Paasikivi-Kekkosen linja, nykyään on Halosen-Tuomiojan maanpetoksellinen linja.
Nämä kaksi entistä kyyhkyläistä ja stalinistia pitävät huolen, että Suomi on tanakasti mahallaan paitsi vasemmalle myös itään.
Putinin politiikka nähdään perusteluissa yhä aggressiivisempana. Kommenteissa halutaan mm. koko EU:n arvioivan suhteensa Venäjään uudelleen. Outona pidettiin väittämää, ettei mikään olisi muuttunut tai muutu.
Hämmästyttävää oli yhden vastaajan mielestä Venäjän vähättely turvallisuuskysymyksissä ylipäätään.
Erään vastaajan mukaan Venäjän uusi etupiiriajattelu on tullut esille.
Nato-keskustelukin jäi käymättä
Kuten YLE Uutisten presidentin valtaoikeuksia koskevan kyselynkin kohdalla, niin myös Nato-jäsenyydestä oltaisiin haluttu kunnon väittelyä jo ennen vaaleja. Tätä olisi kaivannut kolme neljästä vastaajasta, diplomaateista neljä viidestä.
Vastaajat näkivät perusteita Nato-jäsenyyteen runsaasti, ja vastakkaiset argumentit jäivät vähemmistöön. Yhdessä vastauksessa Nato-optiota pidettiin itsepetoksena, koska jäsenyyden hakeminen tarvittaessa olisi myöhäistä. Nato-jäsenyyden uskottiin myös tuovan mahdollisesti helpotusta puolustusvoimien rahoituskehyksiin.
Tutkijoita ja diplomaatteja huolestutti myös Suomen osallistuminen yhä vaarallisempiin rauhanturvaoperaatioihin.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id55685.html
http://www.yle.fi/uutiset/kuvat/isot/id55691.html
99% sitä mieltä että turvallisuua kehityksestä pitäisi keskustella enemmän ennen vaaleja.