HALLITUKSEN ESITYKSEN YLIJÄÄMÄ 4.160
PEKKARISEN VARJOBUDJETIN VAIKUTUS BUDJETIN TASAPAINOON - 16.110
LAINANOTTO (4.160 - 16.110 = - 11.950) -11.950 milj.mk
1)
"Pidämme erityisen tuomittavana sitä, että hallitus ei ole korjannut eikä aio korjata työttömyyden peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintotuen, alimpien sairaus- ja äitiyspäivärahojen, lapsilisien ja kotihoidon tuen tasoa." Mauri Pekkarisen välikysymys kansalaisten toimeentulon turvaamisesta 13.3.2001
"Lipposen hallituksen tekemien perus- ja perheturvaleikkausten korjaaminen on aloitettava heti. Tämä edellyttää mm. seuraavaa: alimpia sairaus- ja äitiyspäivärahoja on korotettava, opintotukea, pieniä eläkkeitä on parannettava, työttömyyden peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettava, kaikki lapsikorotukset on palautettava. Lipposen hallituksen lapsilisiin ja kotihoidon tukeen tekemien yhteensä 1.450 miljoonan markan leikkausten purkaminen on aloitettava, pienituloisten, yksinhuoltajien ja ylivelkaantuneiden asemaa on kohennettava."
"Vaikka ns. köyhyyspakettiin käytettäisiin esitettyjen puolen miljardin markan sijasta vaikkapa kaksi kolme miljardia markkaa - vähempikin voisi toki aluksi riittää - Suomen talous ei sellaiseen kaadu." Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
"Budjettiin tarvittavat tärkeimmät toimenpiteet ovat pienimmän sairaus- ja äitiyspäivärahan korottaminen, työmarkkinatuen lapsikorotusten nostaminen muun työttömyysturvan tasolle sekä pienten lasten kotihoidon tuen korottaminen." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
"Hän korottaisi pienintä äitiys- ja isyysrahaa 60 markasta työttömyysturvan peruspäivärahan (127 mk) tasolle. Siitä tulisi 300 miljoonan kustannukset..."
"Opintuen asumislisän saaminen ympärivuotiseksi... maksaisi 140 miljoonaa."
"Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan palauttaminen... maksaisi 20 miljoonaa. Jäätteenmäki palauttaisi myös lasten kotihoidon tuen 1996 tasolle." ("= 200 mmk") Anneli Jäätteenmäki, Helsingin Sanomat 20.2.2001, (Suomenmaa 21.2.2001)
2)
"Lipposen hallituksen lapsilisiin ... tekemien ... leikkausten purkaminen on aloitettava..." Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001 Lapsilisäleikkausten yhteissumma vuositasolla on 750 mmk. Leikkausten purkamisen aloittaminen voisi tarkoittaa ensi vuoden budjetissa esim. 1/3 palauttamista = 250 mmk.
"... yksinhuoltajien ... asemaa on kohennettava." Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
Yksinhuoltajien asemaa voidaan kohentaa lähinnä korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, joka tällä hetkellä on 200 mk/lapsi. Korotus voisi olla esim. 50 mk/lapsi, joka merkitsisi valtion menoissa vuositasolla 90 mmk.
3)
"... työttömyyden peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettava..." Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
"Se mitä Niinistö nyt esittää työmarkkinatukeen ja peruspäivärahan korotusta tai parannusta on kyllä ihan mitätön, täysin riittämätön. Vasemmistokin eduskunnassa muutama kuukausi sitten puhui siitä, että pitäisi kympin korotus vähintäänkin saada ja uskon ja ymmärrän niin, että tässä tilanteessa näiden kaikista heikoimmassa asemassa olevien työttömien tilanne vähintään tällaista vaatisikin. "
" Ja ymmärrän niin, että myös ansiosidonnaisessa tämmöstä parantamisen varaa. Onko se tavallaan tämän sidoksen kautta parantaminen vai onko jollain muulla tavalla edellytys ja mahdollisuudet parantaa tällaista aika pientä ansioturvaa saavaa, se pitää katsoa sitten myöhemmin." Mauri Pekkarinen Aamu-TV:ssä 23.7.2001
"Lisäksi työttömien perusturvaa on parannettava ottaen huomioon verotuksen ja muiden sosiaalietuuksien kuten toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovitus." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
Kymmenen markan korotus/päivä (indeksikorotuksen lisäksi) työmarkkinatukeen ja työttömyysturvan peruspäivärahaan ilman sidoksen katkaisemista ansiosidonnaiseen päivärahaan maksaa 750 mmk. Koska hallitus budjettiriihessään päätti varata työttömyysturvan tasokorotukseen 250 mmk (noin 5 mk/päivä perusturvaan), (ehdollinen valmius lisäksi 125 mmk), merkitsee Pekkarisen ehdotus lisää 500 mmk.
4)
"... pieniä eläkkeitä on parannettava... " Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
"Kansaneläkkeen yli 300 markan jälkeenjääneisyys tulee korjata tällä vaalikaudella." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 15.8.2000
Kansaneläkettä on tällä vaalikaudella korotettu 70 mk kuukaudessa. Keskustan näkemää ja vaatimaa "jälkeenjääneisyyttä" on näin ollen edelleen korjaamatta yli 230 mk. Kun vaalikautta on jäljellä kahden laadittavan talousarvion verran, merkitsee Keskustan vaatimus tasaisen vauhdin taulukolla ensi vuoden talousarvioon 115 mk:n tasokorotusta kansaneläkkeeseen. Tämän hinta on 940 mmk.
5)
"... kansaneläkkeen pohjaosaleikkauksien aiheuttamia ongelmia on korjattava." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
Keskusta on johdonmukaisesti vuosittain eduskunnassa vastustanut kansaneläkkeen pohjaosan leikkausta ja vaatinut leikkauksen pysäyttämistä. Pohjaosaleikkauksen palauttaminen maksaisi vuositasolla noin 2.000 mmk. Kun Keskusta tässä vaiheessa kuitenkin vaatii ainoastaan leikkauksen "aiheuttamien ongelmien korjaamista", ei voitane olettaa, että Pekkarisen varjobudjetti sisältäisi koko leikkauksen palauttamisen. Olen olettanut ja laskenut, että mainittuja korjattavia ongelmia olisi 1/5 koko pohjaosaleikkauksesta, mikä merkitsee 400 mmk:n kustannusta.
6)
"... ylivelkaantuneiden asemaa on kohennettava" Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
"Hän vaatii ylivelkaantuneiden aseman korjaamista, mutta ei pysty esittämään toimintamallia tai hinta-arviota." Anneli Jäätteenmäki, Helsingin Sanomat 20.2.2001
"Ylivelkaantuneiden armahduspaketin hintaa valtiolle on Jäätteenmäen mukaan vaikea laskea tarkkaan. - Jotakin heidän hyväkseen on tehtävä ja mahdollisimman pian..., Jäätteenmäki korostaa." Anneli Jäätteenmäki, Suomenmaa 21.2.2001
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen kansallisen toimintasuunnitelman (13.6.2001) mukaan ylivelkaantuneiden kotitalouksien määrä Suomessa on n. 130.000. Keskustan "armahduspaketin hintaa valtiolle" on todella vaikea laskea. Olenkin tehnyt Pekkarisen varjobudjettiin laskelman, jota kukaan ei voi syyttää ainakaan liioitteluksi.
Oletetaan, että ylivelkaantuneista kotitalouksista joka kymmenes eli 13.000 saa "armahduksen" ja että "armahduksen" hinta valtiolle on keskimäärin 50.000 mk. Tällaisen ratkaisun kustannus olisi 650 mmk.
7)
"Hallitus puolella prosenttiyksiköllä alentaa tätä kela-maksua, mutta huomattavasti tuntuvampi ja moninkertaisia olisi pitänyt olla ne välillisten työllistämiskustannusten madallustoimet... Oikeansuuntainen, mutta täysin mitätön on tämä puolen prosenttiyksikön." Mauri Pekkarinen Aamu-TV:ssä 23.7.2001
"Työvaltaisten ja pienten yritysten välillisiä työvoimakustannuksia on madallettava radikaalisti... Moninkertaistamalla välillisten maksujen kevennys ja kohdentamalla se vain pienille ja työvaltaisille - käytännössä matalapalkka-aloille - voitaisiin todella vaikuttaa yritysten haluun työllistää, eivätkä kustannukset nousisi monien miljardien mittaisiksi." Mauri Pekkarinen Ilkka -lehdessä 31.7.2001
"Työvaltaisten yritysten työvoimakustannuksia on madallettava huomattavasti." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
Nykyiset työnantajan keva-maksut Hal:n budjettiesitys Kustannusvaikutus I maksuluokka 2,0 % 1,35 % 722 mmk II maksuluokka 4,0 % 3,55 % 164 mmk III maksuluokka 4,9 % 4,45 % 112 mmk Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksuihin kuuluu työnantajan sairausvakuutusmaksu, joka on kaikissa maksuluokissa 1,6 %-yksikköä.
Hallituksen budjettiesityksen kustannusvaikutus ensi vuoden budjetissa (uudistus voimaan 1.3.) on 1.341 mmk. (Hallitus esittää yksityisten työnantajien keva-maksujen alennusten lisäksi alennusta myös kuntien ja seurakuntien keva-maksuun. Tältä osin Pekkarisen varjobudjetti ei merkitse muutosta.) Pekkarisen varjobudjetissa toisen ja kolmannen maksuluokan alennus perutaan, koska alennus kohdennetaan "vain pienille ja työvaltaisille" yrityksille. Toisaalta ykkösluokan alennus moninkertaistetaan Niinistön esittämästä 0,7:stä. Arviomme mukaan tämä tarkoittaa ainakin 4- 5 -kertaistamista ("täysin mitätön", "radikaalisti").
Esim. nelinkertaistaminen (4 x 0,7) tarkoittaa sitä, että keva-maksun alennusvara ei riitä, vaan pienten ja työvaltaisten yritysten kohdalla on alennettava myös työnantajan sairausvakuutusmaksua (uusi porrastus). Pekkarisen varjobudjetin kustannusvaikutuksen laskemme seuraavasti: 4 x 778 (Niinistön esitys) -164 -112 = 2.836 mmk, josta vähennetään hallituksen esittämä kevennys ykkösluokkaan (0,65) nettovaikutuksen saamiseksi: 2.836 - 722 = 2.114 = n. 2.110 mmk.
8)
"Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen tuomitsee hallituksen päätöksen puolittaa kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset ensi vuonna." Suomenmaa 7.3.2001
"Edellytämme myös, että ensi vuoden kuntapolitiikkaa linjataan merkittävällä tavalla: ... - valtionosuuksien indeksitarkistukset toteutetaan täysimääräisenä..." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
"... ongelmallista on kuitenkin monien kuntien heikko taloudellinen tila, jota entisestään vaikeuttaa mm. esitetty ... indeksikorotusten leikkaaminen." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
Kuntien valtionosuuksien indeksikorotusten (budjettiesitys 50 %) toteuttaminen täysimääräisinä maksaa arviolta 360 mmk. 9)
"Terveydenhuollon tason nostaminen hyvinvointivaltioiden etujoukkoon vaatii siten valtiolta miljardien menolisäyksiä lähivuosina. Jos näin ei tehdä; julkinen terveydenhuolto rappeutuu." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
Kun vaaditaan "valtiolta miljardien menolisäyksiä lähivuosina", on perusteltua tulkita, että ensi vuoden budjettiin tästä tulee sisällyttää vähintään yksi miljardi. Valtion ja kuntien välisen monimutkaisen ja edestakaisen maksuliikenteen nettovaikutukset kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon on vaikea arvioida. Yksi perusteltu, tosin kaavamainen, laskutapa Pekkarisen varjobudjetin nettomenolisäyksen selvittämiseksi tältä osin on seuraava: hallitusryhmien kesäkuisen budjetin painopistesopimuksen perusteella kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat 440 mmk. Näin ollen Pekkarisen varjobudjetti merkitsee ensi vuodelle 1.000 mmk - 440 mmk eli lisäystä 560 mmk.
10)
"Keskustan eduskuntaryhmä kuitenkin vaatii, että valtio antaa kunnille sekä selvitysmies Pekkarisen että Helsingin esittämässä mallissa esillä olleen noin puolitoista miljardia markkaa." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
"Keskustan kunta-asiantuntijat pitävät suurena pettymyksenä hallituksen ratkaisua kuntatalouden korjaamiseksi. Kuntatalouden suuria eroja ei tällä ratkaisulla pystytä pehmentämään. Jukka Pekkarisen ehdotus heitettiin romukoppaan, arvioivat Keskustan kuntatalousasiantuntijat... Mauri Pekkarinen ja ... Hannes Manninen." "...Odotukset valtion 1,5 miljardin markan lisäpanostuksista kutistuivat 20 miljoonaan markkaan, Pekkarinen ja Manninen tiivistävät kommentissaan."
Keskustan tiedotussihteeri Olli Riikonen Keskustan tiedotuslehti Apilassa 15.5.2001 hallituksen päätettyä toimenpiteistä kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi
Pekkarisen ja Keskustan peräänkuuluttaman 1,5 miljardin markan valtion lisäpanostuksen kustannus Pekkarisen varjobudjetissa on 1,5 miljardia mk.
11)
"Edellytämme myös, että ensi vuoden kuntapolitiikkaa linjataan merkittävällä tavalla: ... - kunnallisverovähennysten korotukset korvataan hallitusohjelman mukaisesti..." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
Kuntaliiton laskelmien mukaan (tiedote 15.5.2001, tiedote 18.7.2001 ja kirje kansanedustajille 7.8.2001) puheena oleva kunnille luvattu, mutta budjettiesityksestä puuttuva, kompensaatio kunnallisveron vähennyksistä on 1,75 miljardia mk. Pekkarisen varjobudjetissa mainittu Keskustan eduskuntaryhmän vaatimus luonnollisesti toteutetaan eli hinta on 1,75 miljardia mk.
12)
"Keskusta vaatiikin, että jo lisäbudjetissa nostetaan harkinnanvaraisia avustuksia tuntuvasti." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
"Kuntien harkinnanvaraisen avustuksen korotus on hallituksen esityksessä vain 20 miljoonaa markkaa, kun sen olisi pitänyt olla Keskustan kuntamiesten (Pekkarinen ja Manninen) mukaan 10 -kertainen." Keskustan tiedotussihteeri Olli Riikonen Keskustan tiedotuslehti Apilassa 15.5.2001 hallituksen päätettyä toimenpiteistä kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi
Budjettiesityksessä kuntien harkinnanvarainen avustus on 300 mmk. Kun hallitus tänä vuonna esitti 320 mmk:n avustusta lisäbudjetilla korotettavaksi 20 miljoonalla markalla, Pekkarinen vaati siis korotuksen 10-kertaistamista. Tästä voimme laskea, että Pekkarisen varjobudjetissa kuntien harkinnanvarainen avustus tälle vuodelle on 320 200 = 520 eli lisäys budjettiesitykseen on 220 mmk.
13)
"Pidän valitettavana, että ministeri Korhosen aluepoliittinen 500 miljoonan markan paketti oli pudonnut kevään lisäbudjetista pois." Keskustan ryhmäpuheenvuoro 30.5.2001 (ed. Nousiainen)
"... (budjetti)esitys ei edes yritä puuttua ... alueiden kehityserojen dramaattiseen kasvuun." Mauri Pekkarinen Ilkka -lehdessä 31.7.2001
"Pekkarisen mielestä alueiden vetovoimaa on lisättävä selvällä rahalla valtion budjetin kautta." "Esitettyä 25 miljoonaa Pekkarinen pitää aivan naurettavana summana, jolla ei ole juuri mitään merkitystä." Mauri Pekkarinen hallituksen aluekeskusohjelmasta Suomenmaan 9.8.2001 mukaan
Aluekehityksen tasapainottaminen ja muuttoliikkeen hillitseminen on yksi keskustalaisen oppositiopolitiikan keihäänkärjistä. Kuitenkin on ollut äärimmäisen vaikeata löytää konkreettisia edustaja Pekkarisen tai muiden keskustalaisten esittämiä lääkkeitä tilanteeseen. Se sen sijaan löytyy helposti, että hallituksen esittämät aluepoliittiset rahat ovat aina riittämättömiä, elleivät yleensä suorastaan mitättömiä tai naurettavan pieniä. Useimmiten keskustan omana lääkkeenä on mainittu alueelliset veroratkaisut, joihin palataan myöhemmin.
Edellä mainitusta erityisesti Pohjois-Suomea koskevasta paketista on osa toteutunut tai toteutumassa hallituksen budjettiesityksessä. Asiantuntija-arvion mukaan paketista on toteuttamatta toimenpiteitä noin 400 miljoonan markan arvosta. Keskustan ryhmän vaatimuksen mukaisesti nämä toteutetaan Pekkarisen varjobudjetissa. Hinta on siis 400 mmk.
Aluekeskusohjelman rahoituksessa varjoministeri Pekkarinen ottaa edustaja Pekkarisen kritiikin asianmukaisesti huomioon ja panostaa siihen "aivan naurettavan" summan (25 mmk) sijaan varoja kaksikymmentäkertaisen määrän (500 mmk). Kun hallitus esittää ensi vuoden määrärahaksi 40 mmk, on Pekkarisen varjobudjetin nettolisäys 460 mmk.
14)
"Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy sitä, että maatalousyrittäjien tulotasoa pudotetaan edelleen, varsinkin kun samaan aikaan yleinen palkkataso kasvaa 3-4 prosentin vuosivauhtia. ... Vuoden 2001 talousarvioesityksessä maatalouden kansallinen tuki on palautettava vähintään hallitusohjelman lupaamalle tasolle." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 15.8.2000
"Keskustan eduskuntaryhmä arvostelee valtioneuvoston maaseutupoliittista periaatepäätöstä laihaksi. Rahallinen panos on ryhmän kannanoton mukaan vaatimaton. Runsaat 30 miljoonaa markkaa vuositasolla maaseudun pelastamiseen on kannanoton mukaan mitätön raha. Tämänkin panostuksen hallitus toteuttaisi leikkaamalla muusta maaseuturahoituksesta." Keskustan eduskuntaryhmän tiedotussihteeri Tapani Katila Keskustan tiedotuslehti Apilassa 6.4.2001 hallituksen tehtyä periaatepäätöksen maaseutupoliittisista linjauksista
Asiantuntija-arvion mukaan vaatimus kansallisen tuen palauttamisesta hallitusohjelman mukaiselle tasolle tarkoittaa vaatimuksen esittäjien näkökulmasta ensi vuoden budjettiin vähintään 70 mmk (MTK:n näkemys 250 mmk).
Kun 30 miljoonaa markkaa "maaseudun pelastamiseen" on Keskustan eduskuntaryhmän mukaan mitätön raha, esittänee Pekkarinen varjobudjetissaan ainakin summan kolminkertaistamista ja asiaan panostamista muutoin kuin "leikkaamalla muusta maaseuturahoituksesta".
Pekkarisen varjobudjettiin lisätään näin ollen 70 90 = 160 mmk.
15)
"Keskusta ehdottaa yliopisto-opetuksen ja perustutkimuksen voimavarojen turvaamista eduskunnan alkuperäisen linjauksen mukaisesti." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 2.3.2001
Eduskunnan "alkuperäinen linjaus" tarkoittaa sivistysvaliokunnan hyväksymää ja hallituksen peruuttamaa esitystä korkeakoulujen kehittämislaiksi. Laki näin muutettuna olisi merkinnyt ensi vuodelle 978 miljoonan mk:n määrärahalisäystä. Budjettiesitykseen sisältyy tarkoitukseen 510 mmk. Keskustan eduskuntaryhmän vaatimus, joka sisältyy Pekkarisen varjobudjettiin, tarkoittaa näin ollen lisää 468 mmk eli noin 470 mmk.
"Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahaa on lisättävä." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 2.3.2001
"Kiireellinen tehtävä on peruuttaa ammatillisen lisäkoulutuksen rajut leikkaukset, millä hallitus on tänä vuonna vaikeuttanut työllistymistä alueilla." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan alueellinen kannanotto 23.7.2001
Asiantuntija-arvioiden mukaan vaatimus tarkoittaa 100 miljoonan mk:n lisäystä budjettiesitykseen. Tätä summaa esittää myös parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä. Pekkarisen varjobudjetti toteuttaa luonnollisesti tältäkin osin hänen oman vaatimuksensa eli hinta on 100 mmk.
16)
"Keskustan eduskuntaryhmä vaatii liikennepoliittisessa raportissaan hallitusta kiirehtimään liikenneväyläinvestointeja. ... Teiden päällystäminen vaatisi Keskustan raportin mukaan 500 miljoonan markan panostusta. Teiden perusparannuksessa jälkeenjääneisyys on samoin 500 miljoonaa markkaa." Keskustan eduskuntaryhmän tiedotussihteeri Tapani Katila Keskustan tiedotuslehti Apilassa 14.6.2001
" Hallituksen kesäkuisessa liikennepaketissa nämä (kattavan rautatieverkoston ja alempiasteisen tiestön kunnon turvaaminen) jäivät taka-alalle. Myös yksityistiemäärärahoja on korotettava." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan alueellinen kannanotto 23.7.2001
Budjettiesityksessä esitetään perustienpitoon 300 mmk:n korotusta. Keskusta vaatii nykytilanteeseen 500 500 mmk:n lisäpanostusta eli 1.000 mmk:n korotusta. Näin ollen Pekkarisen varjobudjetin lisäys on 1.000 - 300 = 700 mmk, jossa ei ole huomioitu lisäystä yksityistiemäärärahoihin.
17)
"Suomen EU-ratkaisun yhteydessä syksyllä 1994 Ahon hallituksen esityksestä eduskunta päätti yksimielisesti laista, jolla (elintarvikkeiden) alv luvattiin laskea 17 %:sta 12 %:iin. Lipposen hallitus ja sitä tukeneet edustajat äänestivät kuitenkin sittemmin lain kumoon. Keskusta on joka vuosi tuon jälkeen esittänyt, että alennus tulee toteuttaa. Nyt kun maatalousministerikin on asiassa liikkeellä, näin olisi todella tehtävä." Mauri Pekkarinen Ilkka -lehdessä 31.7.2001
Verokertymän mukaan laskettuna verokannan alentaminen 5 prosenttiyksiköllä vähentäisi valtion tuloja 1.750 mmk. Elintarvike- ja kaupan alan oma arvio (6.6.2000) on jopa yli 2.000 mmk. Pekkarisen varjobudjetti perustuu tältä osin verokertymään eli tulonmenetys on 1.750 mmk.
19)
"Keskusta ehdottaa ensi vuodelle alueellisia huojennuksia veroihin ja työnantajamaksuihin." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 2.3.2001
"Tarvitaan myös VM:n ehdotuksesta kokonaan puuttuvia alueellisia tehotoimia, kuten alueellisesti kohdennettuja verokannustimia." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
"Erityisesti vaikeimmilla alueilla työllistämistä helpottaisi lisäksi se, jos myös Suomessa otettaisiin käyttöön ns. alueelliset verokannustimet. Tuloverotuksesta ja/tai pienten yritysten maksamista välillisistä maksuista tulisi voida tehdä ylimääräinen vähennys." Mauri Pekkarinen Ilkka -lehdessä 31.7.2001
Alueelliset verokannustimet ovat Keskustan kannanotoissa useimmiten toistettu keino aluekehityksen tasapainottamiseksi ja muuttoliikenteen pysäyttämiseksi. Missään käytettävissäni olleessa asiakirjassa verokannustimien käyttöönottoa ei ole täsmennetty tai yksilöity (viittauksia Norjaan kyllä löytyy), joten vaikutuksia valtion verotuottoihin ei ole helppo arvioida. Koska alueellisilla verokannustimilla on keskeinen sija keskustalaisessa aluepoliittisessa retoriikassa ja koska niillä uskotaan voitavan merkittävästi hillitä muuttoliikettä, ei kyse kuitenkaan voi olla ns. napeilla pelaamisesta. Toisaalta olen halunnut arvioida taloudelliset vaikutukset mieluummin alakanttiin, jotta tässäkään yhteydessä ei päästä moittimaan liioittelusta.
Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa asui viime vuoden lopussa yhteensä yli 700.000 henkeä. Olen arvioinut, että Keskustan alueellisten verohuojennusten piiriin tulisi yhteensä esim. 100.000 henkeä tai pienyritystä. Edelleen olen arvioinut, että vähennys tuloveroista tai veroluonteisista maksuista (vähennys verosta) olisi 7.000 mk/henkilö tai yritys, jota ei ainakaan voine pitää liian suurena. Näin ollen valtion verotulojen vähennys olisi 100.000 x 7.000 = 700 mmk.
Mauri Pekkarinen"
PEKKARISEN VARJOBUDJETIN VAIKUTUS BUDJETIN TASAPAINOON - 16.110
LAINANOTTO (4.160 - 16.110 = - 11.950) -11.950 milj.mk
1)
"Pidämme erityisen tuomittavana sitä, että hallitus ei ole korjannut eikä aio korjata työttömyyden peruspäivärahan, työmarkkinatuen, opintotuen, alimpien sairaus- ja äitiyspäivärahojen, lapsilisien ja kotihoidon tuen tasoa." Mauri Pekkarisen välikysymys kansalaisten toimeentulon turvaamisesta 13.3.2001
"Lipposen hallituksen tekemien perus- ja perheturvaleikkausten korjaaminen on aloitettava heti. Tämä edellyttää mm. seuraavaa: alimpia sairaus- ja äitiyspäivärahoja on korotettava, opintotukea, pieniä eläkkeitä on parannettava, työttömyyden peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettava, kaikki lapsikorotukset on palautettava. Lipposen hallituksen lapsilisiin ja kotihoidon tukeen tekemien yhteensä 1.450 miljoonan markan leikkausten purkaminen on aloitettava, pienituloisten, yksinhuoltajien ja ylivelkaantuneiden asemaa on kohennettava."
"Vaikka ns. köyhyyspakettiin käytettäisiin esitettyjen puolen miljardin markan sijasta vaikkapa kaksi kolme miljardia markkaa - vähempikin voisi toki aluksi riittää - Suomen talous ei sellaiseen kaadu." Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
"Budjettiin tarvittavat tärkeimmät toimenpiteet ovat pienimmän sairaus- ja äitiyspäivärahan korottaminen, työmarkkinatuen lapsikorotusten nostaminen muun työttömyysturvan tasolle sekä pienten lasten kotihoidon tuen korottaminen." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
"Hän korottaisi pienintä äitiys- ja isyysrahaa 60 markasta työttömyysturvan peruspäivärahan (127 mk) tasolle. Siitä tulisi 300 miljoonan kustannukset..."
"Opintuen asumislisän saaminen ympärivuotiseksi... maksaisi 140 miljoonaa."
"Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan palauttaminen... maksaisi 20 miljoonaa. Jäätteenmäki palauttaisi myös lasten kotihoidon tuen 1996 tasolle." ("= 200 mmk") Anneli Jäätteenmäki, Helsingin Sanomat 20.2.2001, (Suomenmaa 21.2.2001)
2)
"Lipposen hallituksen lapsilisiin ... tekemien ... leikkausten purkaminen on aloitettava..." Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001 Lapsilisäleikkausten yhteissumma vuositasolla on 750 mmk. Leikkausten purkamisen aloittaminen voisi tarkoittaa ensi vuoden budjetissa esim. 1/3 palauttamista = 250 mmk.
"... yksinhuoltajien ... asemaa on kohennettava." Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
Yksinhuoltajien asemaa voidaan kohentaa lähinnä korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, joka tällä hetkellä on 200 mk/lapsi. Korotus voisi olla esim. 50 mk/lapsi, joka merkitsisi valtion menoissa vuositasolla 90 mmk.
3)
"... työttömyyden peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettava..." Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
"Se mitä Niinistö nyt esittää työmarkkinatukeen ja peruspäivärahan korotusta tai parannusta on kyllä ihan mitätön, täysin riittämätön. Vasemmistokin eduskunnassa muutama kuukausi sitten puhui siitä, että pitäisi kympin korotus vähintäänkin saada ja uskon ja ymmärrän niin, että tässä tilanteessa näiden kaikista heikoimmassa asemassa olevien työttömien tilanne vähintään tällaista vaatisikin. "
" Ja ymmärrän niin, että myös ansiosidonnaisessa tämmöstä parantamisen varaa. Onko se tavallaan tämän sidoksen kautta parantaminen vai onko jollain muulla tavalla edellytys ja mahdollisuudet parantaa tällaista aika pientä ansioturvaa saavaa, se pitää katsoa sitten myöhemmin." Mauri Pekkarinen Aamu-TV:ssä 23.7.2001
"Lisäksi työttömien perusturvaa on parannettava ottaen huomioon verotuksen ja muiden sosiaalietuuksien kuten toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovitus." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
Kymmenen markan korotus/päivä (indeksikorotuksen lisäksi) työmarkkinatukeen ja työttömyysturvan peruspäivärahaan ilman sidoksen katkaisemista ansiosidonnaiseen päivärahaan maksaa 750 mmk. Koska hallitus budjettiriihessään päätti varata työttömyysturvan tasokorotukseen 250 mmk (noin 5 mk/päivä perusturvaan), (ehdollinen valmius lisäksi 125 mmk), merkitsee Pekkarisen ehdotus lisää 500 mmk.
4)
"... pieniä eläkkeitä on parannettava... " Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
"Kansaneläkkeen yli 300 markan jälkeenjääneisyys tulee korjata tällä vaalikaudella." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 15.8.2000
Kansaneläkettä on tällä vaalikaudella korotettu 70 mk kuukaudessa. Keskustan näkemää ja vaatimaa "jälkeenjääneisyyttä" on näin ollen edelleen korjaamatta yli 230 mk. Kun vaalikautta on jäljellä kahden laadittavan talousarvion verran, merkitsee Keskustan vaatimus tasaisen vauhdin taulukolla ensi vuoden talousarvioon 115 mk:n tasokorotusta kansaneläkkeeseen. Tämän hinta on 940 mmk.
5)
"... kansaneläkkeen pohjaosaleikkauksien aiheuttamia ongelmia on korjattava." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
Keskusta on johdonmukaisesti vuosittain eduskunnassa vastustanut kansaneläkkeen pohjaosan leikkausta ja vaatinut leikkauksen pysäyttämistä. Pohjaosaleikkauksen palauttaminen maksaisi vuositasolla noin 2.000 mmk. Kun Keskusta tässä vaiheessa kuitenkin vaatii ainoastaan leikkauksen "aiheuttamien ongelmien korjaamista", ei voitane olettaa, että Pekkarisen varjobudjetti sisältäisi koko leikkauksen palauttamisen. Olen olettanut ja laskenut, että mainittuja korjattavia ongelmia olisi 1/5 koko pohjaosaleikkauksesta, mikä merkitsee 400 mmk:n kustannusta.
6)
"... ylivelkaantuneiden asemaa on kohennettava" Mauri Pekkarinen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 15.3.2001
"Hän vaatii ylivelkaantuneiden aseman korjaamista, mutta ei pysty esittämään toimintamallia tai hinta-arviota." Anneli Jäätteenmäki, Helsingin Sanomat 20.2.2001
"Ylivelkaantuneiden armahduspaketin hintaa valtiolle on Jäätteenmäen mukaan vaikea laskea tarkkaan. - Jotakin heidän hyväkseen on tehtävä ja mahdollisimman pian..., Jäätteenmäki korostaa." Anneli Jäätteenmäki, Suomenmaa 21.2.2001
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen kansallisen toimintasuunnitelman (13.6.2001) mukaan ylivelkaantuneiden kotitalouksien määrä Suomessa on n. 130.000. Keskustan "armahduspaketin hintaa valtiolle" on todella vaikea laskea. Olenkin tehnyt Pekkarisen varjobudjettiin laskelman, jota kukaan ei voi syyttää ainakaan liioitteluksi.
Oletetaan, että ylivelkaantuneista kotitalouksista joka kymmenes eli 13.000 saa "armahduksen" ja että "armahduksen" hinta valtiolle on keskimäärin 50.000 mk. Tällaisen ratkaisun kustannus olisi 650 mmk.
7)
"Hallitus puolella prosenttiyksiköllä alentaa tätä kela-maksua, mutta huomattavasti tuntuvampi ja moninkertaisia olisi pitänyt olla ne välillisten työllistämiskustannusten madallustoimet... Oikeansuuntainen, mutta täysin mitätön on tämä puolen prosenttiyksikön." Mauri Pekkarinen Aamu-TV:ssä 23.7.2001
"Työvaltaisten ja pienten yritysten välillisiä työvoimakustannuksia on madallettava radikaalisti... Moninkertaistamalla välillisten maksujen kevennys ja kohdentamalla se vain pienille ja työvaltaisille - käytännössä matalapalkka-aloille - voitaisiin todella vaikuttaa yritysten haluun työllistää, eivätkä kustannukset nousisi monien miljardien mittaisiksi." Mauri Pekkarinen Ilkka -lehdessä 31.7.2001
"Työvaltaisten yritysten työvoimakustannuksia on madallettava huomattavasti." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
Nykyiset työnantajan keva-maksut Hal:n budjettiesitys Kustannusvaikutus I maksuluokka 2,0 % 1,35 % 722 mmk II maksuluokka 4,0 % 3,55 % 164 mmk III maksuluokka 4,9 % 4,45 % 112 mmk Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksuihin kuuluu työnantajan sairausvakuutusmaksu, joka on kaikissa maksuluokissa 1,6 %-yksikköä.
Hallituksen budjettiesityksen kustannusvaikutus ensi vuoden budjetissa (uudistus voimaan 1.3.) on 1.341 mmk. (Hallitus esittää yksityisten työnantajien keva-maksujen alennusten lisäksi alennusta myös kuntien ja seurakuntien keva-maksuun. Tältä osin Pekkarisen varjobudjetti ei merkitse muutosta.) Pekkarisen varjobudjetissa toisen ja kolmannen maksuluokan alennus perutaan, koska alennus kohdennetaan "vain pienille ja työvaltaisille" yrityksille. Toisaalta ykkösluokan alennus moninkertaistetaan Niinistön esittämästä 0,7:stä. Arviomme mukaan tämä tarkoittaa ainakin 4- 5 -kertaistamista ("täysin mitätön", "radikaalisti").
Esim. nelinkertaistaminen (4 x 0,7) tarkoittaa sitä, että keva-maksun alennusvara ei riitä, vaan pienten ja työvaltaisten yritysten kohdalla on alennettava myös työnantajan sairausvakuutusmaksua (uusi porrastus). Pekkarisen varjobudjetin kustannusvaikutuksen laskemme seuraavasti: 4 x 778 (Niinistön esitys) -164 -112 = 2.836 mmk, josta vähennetään hallituksen esittämä kevennys ykkösluokkaan (0,65) nettovaikutuksen saamiseksi: 2.836 - 722 = 2.114 = n. 2.110 mmk.
8)
"Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen tuomitsee hallituksen päätöksen puolittaa kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset ensi vuonna." Suomenmaa 7.3.2001
"Edellytämme myös, että ensi vuoden kuntapolitiikkaa linjataan merkittävällä tavalla: ... - valtionosuuksien indeksitarkistukset toteutetaan täysimääräisenä..." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
"... ongelmallista on kuitenkin monien kuntien heikko taloudellinen tila, jota entisestään vaikeuttaa mm. esitetty ... indeksikorotusten leikkaaminen." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
Kuntien valtionosuuksien indeksikorotusten (budjettiesitys 50 %) toteuttaminen täysimääräisinä maksaa arviolta 360 mmk. 9)
"Terveydenhuollon tason nostaminen hyvinvointivaltioiden etujoukkoon vaatii siten valtiolta miljardien menolisäyksiä lähivuosina. Jos näin ei tehdä; julkinen terveydenhuolto rappeutuu." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
Kun vaaditaan "valtiolta miljardien menolisäyksiä lähivuosina", on perusteltua tulkita, että ensi vuoden budjettiin tästä tulee sisällyttää vähintään yksi miljardi. Valtion ja kuntien välisen monimutkaisen ja edestakaisen maksuliikenteen nettovaikutukset kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon on vaikea arvioida. Yksi perusteltu, tosin kaavamainen, laskutapa Pekkarisen varjobudjetin nettomenolisäyksen selvittämiseksi tältä osin on seuraava: hallitusryhmien kesäkuisen budjetin painopistesopimuksen perusteella kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat 440 mmk. Näin ollen Pekkarisen varjobudjetti merkitsee ensi vuodelle 1.000 mmk - 440 mmk eli lisäystä 560 mmk.
10)
"Keskustan eduskuntaryhmä kuitenkin vaatii, että valtio antaa kunnille sekä selvitysmies Pekkarisen että Helsingin esittämässä mallissa esillä olleen noin puolitoista miljardia markkaa." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
"Keskustan kunta-asiantuntijat pitävät suurena pettymyksenä hallituksen ratkaisua kuntatalouden korjaamiseksi. Kuntatalouden suuria eroja ei tällä ratkaisulla pystytä pehmentämään. Jukka Pekkarisen ehdotus heitettiin romukoppaan, arvioivat Keskustan kuntatalousasiantuntijat... Mauri Pekkarinen ja ... Hannes Manninen." "...Odotukset valtion 1,5 miljardin markan lisäpanostuksista kutistuivat 20 miljoonaan markkaan, Pekkarinen ja Manninen tiivistävät kommentissaan."
Keskustan tiedotussihteeri Olli Riikonen Keskustan tiedotuslehti Apilassa 15.5.2001 hallituksen päätettyä toimenpiteistä kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi
Pekkarisen ja Keskustan peräänkuuluttaman 1,5 miljardin markan valtion lisäpanostuksen kustannus Pekkarisen varjobudjetissa on 1,5 miljardia mk.
11)
"Edellytämme myös, että ensi vuoden kuntapolitiikkaa linjataan merkittävällä tavalla: ... - kunnallisverovähennysten korotukset korvataan hallitusohjelman mukaisesti..." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
Kuntaliiton laskelmien mukaan (tiedote 15.5.2001, tiedote 18.7.2001 ja kirje kansanedustajille 7.8.2001) puheena oleva kunnille luvattu, mutta budjettiesityksestä puuttuva, kompensaatio kunnallisveron vähennyksistä on 1,75 miljardia mk. Pekkarisen varjobudjetissa mainittu Keskustan eduskuntaryhmän vaatimus luonnollisesti toteutetaan eli hinta on 1,75 miljardia mk.
12)
"Keskusta vaatiikin, että jo lisäbudjetissa nostetaan harkinnanvaraisia avustuksia tuntuvasti." Keskustan ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 25.4.2001 (ed. Manninen)
"Kuntien harkinnanvaraisen avustuksen korotus on hallituksen esityksessä vain 20 miljoonaa markkaa, kun sen olisi pitänyt olla Keskustan kuntamiesten (Pekkarinen ja Manninen) mukaan 10 -kertainen." Keskustan tiedotussihteeri Olli Riikonen Keskustan tiedotuslehti Apilassa 15.5.2001 hallituksen päätettyä toimenpiteistä kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi
Budjettiesityksessä kuntien harkinnanvarainen avustus on 300 mmk. Kun hallitus tänä vuonna esitti 320 mmk:n avustusta lisäbudjetilla korotettavaksi 20 miljoonalla markalla, Pekkarinen vaati siis korotuksen 10-kertaistamista. Tästä voimme laskea, että Pekkarisen varjobudjetissa kuntien harkinnanvarainen avustus tälle vuodelle on 320 200 = 520 eli lisäys budjettiesitykseen on 220 mmk.
13)
"Pidän valitettavana, että ministeri Korhosen aluepoliittinen 500 miljoonan markan paketti oli pudonnut kevään lisäbudjetista pois." Keskustan ryhmäpuheenvuoro 30.5.2001 (ed. Nousiainen)
"... (budjetti)esitys ei edes yritä puuttua ... alueiden kehityserojen dramaattiseen kasvuun." Mauri Pekkarinen Ilkka -lehdessä 31.7.2001
"Pekkarisen mielestä alueiden vetovoimaa on lisättävä selvällä rahalla valtion budjetin kautta." "Esitettyä 25 miljoonaa Pekkarinen pitää aivan naurettavana summana, jolla ei ole juuri mitään merkitystä." Mauri Pekkarinen hallituksen aluekeskusohjelmasta Suomenmaan 9.8.2001 mukaan
Aluekehityksen tasapainottaminen ja muuttoliikkeen hillitseminen on yksi keskustalaisen oppositiopolitiikan keihäänkärjistä. Kuitenkin on ollut äärimmäisen vaikeata löytää konkreettisia edustaja Pekkarisen tai muiden keskustalaisten esittämiä lääkkeitä tilanteeseen. Se sen sijaan löytyy helposti, että hallituksen esittämät aluepoliittiset rahat ovat aina riittämättömiä, elleivät yleensä suorastaan mitättömiä tai naurettavan pieniä. Useimmiten keskustan omana lääkkeenä on mainittu alueelliset veroratkaisut, joihin palataan myöhemmin.
Edellä mainitusta erityisesti Pohjois-Suomea koskevasta paketista on osa toteutunut tai toteutumassa hallituksen budjettiesityksessä. Asiantuntija-arvion mukaan paketista on toteuttamatta toimenpiteitä noin 400 miljoonan markan arvosta. Keskustan ryhmän vaatimuksen mukaisesti nämä toteutetaan Pekkarisen varjobudjetissa. Hinta on siis 400 mmk.
Aluekeskusohjelman rahoituksessa varjoministeri Pekkarinen ottaa edustaja Pekkarisen kritiikin asianmukaisesti huomioon ja panostaa siihen "aivan naurettavan" summan (25 mmk) sijaan varoja kaksikymmentäkertaisen määrän (500 mmk). Kun hallitus esittää ensi vuoden määrärahaksi 40 mmk, on Pekkarisen varjobudjetin nettolisäys 460 mmk.
14)
"Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy sitä, että maatalousyrittäjien tulotasoa pudotetaan edelleen, varsinkin kun samaan aikaan yleinen palkkataso kasvaa 3-4 prosentin vuosivauhtia. ... Vuoden 2001 talousarvioesityksessä maatalouden kansallinen tuki on palautettava vähintään hallitusohjelman lupaamalle tasolle." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 15.8.2000
"Keskustan eduskuntaryhmä arvostelee valtioneuvoston maaseutupoliittista periaatepäätöstä laihaksi. Rahallinen panos on ryhmän kannanoton mukaan vaatimaton. Runsaat 30 miljoonaa markkaa vuositasolla maaseudun pelastamiseen on kannanoton mukaan mitätön raha. Tämänkin panostuksen hallitus toteuttaisi leikkaamalla muusta maaseuturahoituksesta." Keskustan eduskuntaryhmän tiedotussihteeri Tapani Katila Keskustan tiedotuslehti Apilassa 6.4.2001 hallituksen tehtyä periaatepäätöksen maaseutupoliittisista linjauksista
Asiantuntija-arvion mukaan vaatimus kansallisen tuen palauttamisesta hallitusohjelman mukaiselle tasolle tarkoittaa vaatimuksen esittäjien näkökulmasta ensi vuoden budjettiin vähintään 70 mmk (MTK:n näkemys 250 mmk).
Kun 30 miljoonaa markkaa "maaseudun pelastamiseen" on Keskustan eduskuntaryhmän mukaan mitätön raha, esittänee Pekkarinen varjobudjetissaan ainakin summan kolminkertaistamista ja asiaan panostamista muutoin kuin "leikkaamalla muusta maaseuturahoituksesta".
Pekkarisen varjobudjettiin lisätään näin ollen 70 90 = 160 mmk.
15)
"Keskusta ehdottaa yliopisto-opetuksen ja perustutkimuksen voimavarojen turvaamista eduskunnan alkuperäisen linjauksen mukaisesti." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 2.3.2001
Eduskunnan "alkuperäinen linjaus" tarkoittaa sivistysvaliokunnan hyväksymää ja hallituksen peruuttamaa esitystä korkeakoulujen kehittämislaiksi. Laki näin muutettuna olisi merkinnyt ensi vuodelle 978 miljoonan mk:n määrärahalisäystä. Budjettiesitykseen sisältyy tarkoitukseen 510 mmk. Keskustan eduskuntaryhmän vaatimus, joka sisältyy Pekkarisen varjobudjettiin, tarkoittaa näin ollen lisää 468 mmk eli noin 470 mmk.
"Ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahaa on lisättävä." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 2.3.2001
"Kiireellinen tehtävä on peruuttaa ammatillisen lisäkoulutuksen rajut leikkaukset, millä hallitus on tänä vuonna vaikeuttanut työllistymistä alueilla." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan alueellinen kannanotto 23.7.2001
Asiantuntija-arvioiden mukaan vaatimus tarkoittaa 100 miljoonan mk:n lisäystä budjettiesitykseen. Tätä summaa esittää myös parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä. Pekkarisen varjobudjetti toteuttaa luonnollisesti tältäkin osin hänen oman vaatimuksensa eli hinta on 100 mmk.
16)
"Keskustan eduskuntaryhmä vaatii liikennepoliittisessa raportissaan hallitusta kiirehtimään liikenneväyläinvestointeja. ... Teiden päällystäminen vaatisi Keskustan raportin mukaan 500 miljoonan markan panostusta. Teiden perusparannuksessa jälkeenjääneisyys on samoin 500 miljoonaa markkaa." Keskustan eduskuntaryhmän tiedotussihteeri Tapani Katila Keskustan tiedotuslehti Apilassa 14.6.2001
" Hallituksen kesäkuisessa liikennepaketissa nämä (kattavan rautatieverkoston ja alempiasteisen tiestön kunnon turvaaminen) jäivät taka-alalle. Myös yksityistiemäärärahoja on korotettava." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan alueellinen kannanotto 23.7.2001
Budjettiesityksessä esitetään perustienpitoon 300 mmk:n korotusta. Keskusta vaatii nykytilanteeseen 500 500 mmk:n lisäpanostusta eli 1.000 mmk:n korotusta. Näin ollen Pekkarisen varjobudjetin lisäys on 1.000 - 300 = 700 mmk, jossa ei ole huomioitu lisäystä yksityistiemäärärahoihin.
17)
"Suomen EU-ratkaisun yhteydessä syksyllä 1994 Ahon hallituksen esityksestä eduskunta päätti yksimielisesti laista, jolla (elintarvikkeiden) alv luvattiin laskea 17 %:sta 12 %:iin. Lipposen hallitus ja sitä tukeneet edustajat äänestivät kuitenkin sittemmin lain kumoon. Keskusta on joka vuosi tuon jälkeen esittänyt, että alennus tulee toteuttaa. Nyt kun maatalousministerikin on asiassa liikkeellä, näin olisi todella tehtävä." Mauri Pekkarinen Ilkka -lehdessä 31.7.2001
Verokertymän mukaan laskettuna verokannan alentaminen 5 prosenttiyksiköllä vähentäisi valtion tuloja 1.750 mmk. Elintarvike- ja kaupan alan oma arvio (6.6.2000) on jopa yli 2.000 mmk. Pekkarisen varjobudjetti perustuu tältä osin verokertymään eli tulonmenetys on 1.750 mmk.
19)
"Keskusta ehdottaa ensi vuodelle alueellisia huojennuksia veroihin ja työnantajamaksuihin." Keskustan eduskuntaryhmän kannanotto 2.3.2001
"Tarvitaan myös VM:n ehdotuksesta kokonaan puuttuvia alueellisia tehotoimia, kuten alueellisesti kohdennettuja verokannustimia." Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunnan kannanotto 23.7.2001
"Erityisesti vaikeimmilla alueilla työllistämistä helpottaisi lisäksi se, jos myös Suomessa otettaisiin käyttöön ns. alueelliset verokannustimet. Tuloverotuksesta ja/tai pienten yritysten maksamista välillisistä maksuista tulisi voida tehdä ylimääräinen vähennys." Mauri Pekkarinen Ilkka -lehdessä 31.7.2001
Alueelliset verokannustimet ovat Keskustan kannanotoissa useimmiten toistettu keino aluekehityksen tasapainottamiseksi ja muuttoliikenteen pysäyttämiseksi. Missään käytettävissäni olleessa asiakirjassa verokannustimien käyttöönottoa ei ole täsmennetty tai yksilöity (viittauksia Norjaan kyllä löytyy), joten vaikutuksia valtion verotuottoihin ei ole helppo arvioida. Koska alueellisilla verokannustimilla on keskeinen sija keskustalaisessa aluepoliittisessa retoriikassa ja koska niillä uskotaan voitavan merkittävästi hillitä muuttoliikettä, ei kyse kuitenkaan voi olla ns. napeilla pelaamisesta. Toisaalta olen halunnut arvioida taloudelliset vaikutukset mieluummin alakanttiin, jotta tässäkään yhteydessä ei päästä moittimaan liioittelusta.
Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa asui viime vuoden lopussa yhteensä yli 700.000 henkeä. Olen arvioinut, että Keskustan alueellisten verohuojennusten piiriin tulisi yhteensä esim. 100.000 henkeä tai pienyritystä. Edelleen olen arvioinut, että vähennys tuloveroista tai veroluonteisista maksuista (vähennys verosta) olisi 7.000 mk/henkilö tai yritys, jota ei ainakaan voine pitää liian suurena. Näin ollen valtion verotulojen vähennys olisi 100.000 x 7.000 = 700 mmk.
Mauri Pekkarinen"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.