Onkohan se kertakaikkiaan niin, että älykästä ja loogisesti ajattelevaa uskovaista ei ole olemassakaan. Kovin turhauttavaa on keskustelu uskovaisten kanssa, sillä oikeastaan poikkeuksetta vastapuoli vaikuttaa olevan joko älyllisesti, yleisivistykseltään tai loogiselta ajattelultaan tai niiltä kaikilta varsin vajavainen.
Mielellään voisi harrastaa syvällisempääkin ajatusten vaihtoa, mutta kun heti ensi kierroksella tyypillisesti loppuu vastapuolelta kapasiteetti ja tuloksena on kehäpäätelmäkukkanen tai siunausten säestämä loukkaantuneena poistuminen.
Onko asioita yhtään pitemmälle ajatelleita loogiseen ajatteluun pystyviä teistejä olemassa?
Mielellään voisi harrastaa syvällisempääkin ajatusten vaihtoa, mutta kun heti ensi kierroksella tyypillisesti loppuu vastapuolelta kapasiteetti ja tuloksena on kehäpäätelmäkukkanen tai siunausten säestämä loukkaantuneena poistuminen.
Onko asioita yhtään pitemmälle ajatelleita loogiseen ajatteluun pystyviä teistejä olemassa?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Pidän itseäni ihan fiksuna jannuna, mutta maailmankuvaani en ole perustanut pelkästään loogisen tieteen varaan joten vikana ei välttämättä ole keskustelukumppanin äly vaan tapa muodostaa maailmankatsomus. Usko kun on lopulta "uskon koska uskon" -juttua.
Itse koen väittelyn esim. Jumalan olemassaolosta turhauttavana, koska normiateisti vetoaa empiiriseen tieteeseen, enkä edes aio yrittää perustella asioita empiirisellä tieteellä, koska en itsekään usko Jumalan olevan löydettävissä tieteen keinoin. Uskonelämässä on väistämättä mukana subjektiivinen elementti, koska kyse on suhteesta (Jumalaan) - vähän kuin ihmissuhteissakin.
Uskovainen voi olla hyvinkin älykäs ihminen. Ja kuitenkin täysin kykenemätön objektiiviseen ja loogiseen asioiden tarkasteluun. Usko henkiolentoihin vääristää todellisuuden. Usko kumoaa logiikan ja tekee mahdottomista asioista itsestäänselviä.
Älykästä uskovaista voi verrata loistoristeilijään, jonka pohjassa on suuri repeämä. Päällisin puolin kaikki on kunnossa, mutta mitä pitempään olet laivan kyydissä, sitä enemmän huomaat jonkin olevan pahasti vialla.
nimittäin miusta tuntuu, että uskovainen voi olla aivan huippufiksu esim. matematiikan alalla ja opiskella sitä koko ikänsä, mutta syystä jota en käsitä, hän ei rehellisesti sovella matematiikan ymmärrystään jumalaan. Mielipiteeni on, että me ateistit olemme uskonnon suhteen fiksuja, asiat loppuun saakka rehellisesti miettineitä, mutta uskovaiset jäävät pohdiskelemaan sinne alakoulun palikkatasolle, paukuttamaan sitä kuution muotoista puupalaa pyöreästä reiästä läpi.
Ihan samalla tavalla vaikkapa ruotsinkielen täydellisesti opiskellut voi tuntua fiksummalta kuin sellainen, joka puhuu sitä vain muutaman sanan.
Ongelma syntyy, kun jostakin järjettömästä syystä tätä palikkatasoa pidetäänkin ideaalitilana, perustetaan organisaatioita joiden ainoa tavoite on väittää ihmisille että kuution saa siitä pyöreästä reiästä läpi, ja nämä palikkaihmiset peeloilevat polleana ympäri internettiä kehumassa, että ovat oikeassa koska heillä on ikivanha kirja jossa kuvaillaan, miten palikkataso on edistynein ajattelutapa. Heidän mieleensä ei taida juolahtaa, että silloin muinoin ei vielä tiedetty, että kannattaa yrittää ympyrän muotoisella palikalla, joka on ihan siinä vieressä...
sinun omasta näköalan puutteestasi, ymmärtämättömyydestäsi, en sano, että tyhmyydestäsi!
1 Kor. 3:18. Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.
uskis
samassa viestissä!
Nimittäin "olet väärässä, koska et ymmärrä - ymmmärrät vasta kun olet uskossa"
sekä aina yhtä pätevät ympäripyöreät raaamatunlauseet.
Kyllä niitä on paljonkin. He eivät vain ole suuna päänä esittämässä irrationaalisia uskomuksia ainoina totuuksina ja osaavat jopa epäillä omaa uskoaan. Järjellisen dialogin käyminen uskovan kanssa on toki mahdollista, vieläpä uskonnoista ja uskomuksista puhuttaessa. Täällä edellä mainittuihin uskovaisiin törmää tuskin koskaan.
Tuossahan sulle on jo tullut sellaisia vastauksia että asian pitäisi olla harvinaisen selvä.
Sinä taidat tarkoittaa uskovaisilla näitä hörhötason jumalikkaita, ihan kuin "uskovainen" olisi jonkun sortin hihhulin nimitys, eikä muunlaiset uskovaiset ole - sanotaan vaikka - "varsinaisesti" uskovaisia.
silloin,jos kiellät joulupukin olemassaolon?
Jos olet yli 5-vuotias ja intät että joulupukkia ei ole olemassa, olet ilmiselvästi ateisti.
ateistiksi,jos se jokeltaa ettei kristittyjen jumalaa ole.
Jos 3-vuotias vielä jokeltaa, se on kehitysvammainen, enkä minä rupea sellaisia arvostelemaan. Sen vanhemmat kyllä sietäisivät saada vihtaa perseelleen. Älä nyt väännä tätä niin, että kannatan lasten kuritusta. Vanhemmillehan minä sitä vihtaa antaisin.
Minä itse muistan lapsuuttani aika pitkälle 3-4vuotiaaseen ja olen jo silloin ollut vakaasti sitä mieltä että jeesusta tai jumalaa ei ole. Olen ollut ennemmin kiinnostunut mystisistä asoista niinkuin että kuka olen kun kuolen ja tietenkin noituus oli myös hyvin mielenkiintoinen asia.Tosin eihän 4-vuotias sillä tavalla pysty käsittämään mitä noituus on. Mutta en myöskään uskonut kristittyjen jumalaan.
tuntemani uskis on alkanut silminnähtävästi vapista kun helvetti on joskus tullut puheenaiheeksi.
Tämä seuraava kyllä kuuluu mielestäni ateismin palstalle? Viisaita uskovaisia kyllä on, en sano, että minä sellainen olen, mutta otapa tästä jotain!
Ja lue hitaasti, että kerkiät ajatella kunnolla ja miettiä. Kertalukemisella ja hutaisemalla ei selviä, ei ehkä monellakan kerralla. Olen itse lukenut tuota kohtaa muitten kohtien ohella jo 25 vuotta, mutta tyhjiin sitä ei pysty ammentamaan, aina siitä avautuu jotain uutta, on se niin syvällinen juttu! Ja niin on koko Raamattukin! Joku uskosta osaton kirjailija on sanonut, ettei Raamattua kukaan pysty tyhjiin ammentamaaan ja se on aivan saletti juttu!
1 Kor. 1:17. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
18. Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
19. Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi."
20. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
21. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
22. koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
23. me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
24. mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
25. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
26. Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27. vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle (= uskosta osattomille, kirjoiottajan lisäys), sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28. ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
tässä joku vinkki:
- tyhmästä tulee viisas
- viisaasta tyhmä
- heikosta voimakas
- voimakkaasta heikko
- ihmisviisauden avulla Jumalaa ei pysty löytämään.
Huomioi tämä seuraava, kun te ateistit olette näköjään niin hm....viisaita!
1 Kor. 3:18. Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.
- selitäpä tuo.
Kaikkeen näihin ja kaikken muuhunkin on ratkaisu: Jeesuksen Kristuksen sisäinen tunteminen!
Eräs venäläinen ateisti tutki Raamattua tietokoneohjelman avulla 6 vuotta, pyrkien tekemään tyhjäksi koko kirjan ja sanomansa oli seuraava:
On mahdottomuus,että tämä kirja olisi ihmisjärjen tuotos, vaikkakin ihmisten muistiin merkitsemä, Jumalan täytyy olla olemassa! Hän tuli myös uskovaksi!
Tuo tutkimusmenetelmä oli ja on ns. numeraalijärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että jokaisella kirjaimella on oma numeroarvonsa ja näitä arvoja yhdistämällä saadaan aina määrätty numeroarvo lauseille kirjainten mukaan. Sillä on tas oma merkityksensä, se avaa suunnattomat näköalat Raamattuun, paljastaa valtavasti asiaa enemmän, kuin pelkkä tekstin luku.
Raamatun teksti on vain "jäävuoren huippu", eli 9/10 Raamatusta on salassa tavalliselta taaplaajalta. Teksti on kuin kissankynnen naarmu seinässä. Karrikoin tahallani.
Tämä taas ei tarkoita sitä, etteikö Raamatun salaisuuksia saisi avata, sillä Danielin kirjasa on maininta,että "ymmärrys lisääntyy" näissä asioissa.
Numerosysteemin avulla on Raamatusta löydetty ennustuksia jopa valtiopäämiesten tulevista murhista, ihan nimiä myöten, jotka sitten ovatkin tapahtuneet juuri niin, kuin kirjoituksien avaajat ovat ne Raamatusta jäljestäpäin löytäneet. Tämän tosiasian vuoksi Raamattu on "tuoreempi", kuin joka- aamuinen Aamulehti, tms.
Sen tosiasian vuoksi Raamattu ON "kirjojen kirja" ja Jumalan Sana!
Tutkijat yrittivät rakentaa, keksiä lauseita numeraalisysteemin mukaan oikeanlaiseksi, eivät onnistuneet. Ihminen ei pysty luomaan sellaista lausetta, jossa numeroarvot pysyisivät systeemin vaatimassa järjestyksessä.
terveiset ateisteille siunausten myötä!
Asialliset kommentit ok, asiattomiin en kiinnitä mitään huomiota, asiattomuudet joutaa Ö-mappiin.
Ateisteissa ja meissä uskovissa on valitettavasti asiattomuuksia suustaan viskovia.
uskis.
Eipä oikein muuta kommentoitavaa ole kuin että 25 vuotta on pitkä aika.
Siunausta sinullekkin :)
"ateisti tutki Raamattua tietokoneohjelman avulla 6 vuotta, pyrkien tekemään tyhjäksi koko kirjan ja sanomansa oli seuraava:
On mahdottomuus,että tämä kirja olisi ihmisjärjen tuotos"
Mutta mites, kun tälläkin palstalla on osoitettu varmastin vähintään satoja virheitä ja ristiriitaisuuksia raamatussa?
Kannattaisikohan sinunkin ihan oikeasti pysähtyä ajattelemaan, onko uskossasi ja erityisesti näiden jeesustelutraktaattien copypastettamisesssa yhtään mitään järkeä.
Olet kai huomannut muutakin kirjallisuutta lukiessasi, että ihan samanlaisia hyviä viisauksia ja toisaalta samanlaisia huonoja kehäpäätelmiä ja pseudoviisaita väittämiä kuten köyhän muuttuminen rikkaaksi ja päinvastoin löytyy kaikista kirjallisuuden lajeista, vaikka raamattu eräänä vanhimmista "viisaus"kokoelmista onkin laajin yksittäinen teos.
Toki jos sinäkin luet vain tätä yhtä ja samaa kohtaa aina, etkä mitään muuta näe tai kuule, niin tokihan se alkaa vaikuttaa "jumalan sanalta". Ystävä hyvä, avaa nyt jo viimein silmäsi, ja katso ja koe tätä maailmaa ihan omin avuin. Kyllä sinulla on siihen kyky ja vahvuus, kunhan vain uskot itseesi tarpeeksi lujasti. Et tarvitse silmälappuja ja kainalokeppejä: maailma on kuitenkin, kaikesta huolimatta kaunis ja elämä upeaa. Kuolema ei ole sen enempää kuin mätänevä porkkana kompostissa. Ei kannata sen vision tai faktan varaan rakentaa elämäänsä!
PS- tunnen minäkin muutaman uskiksen, jotka todistuksella todennettavasti ovat yleisälykkyydeltään melko korkealle / korkealle rankattuja ihmisten keskivertoasteikolla.
"Eräs venäläinen ateisti tutki Raamattua tietokoneohjelman avulla 6 vuotta, pyrkien tekemään tyhjäksi koko kirjan ja sanomansa oli seuraava: On mahdottomuus,että tämä kirja olisi ihmisjärjen tuotos, vaikkakin ihmisten muistiin merkitsemä, Jumalan täytyy olla olemassa! Hän tuli myös uskovaksi!"
Siis kukahan venäläinen? Saiskos vähän nimiä ja linkkejä, kiitos? Ettei jää vain sellaiseksi serkun kummin kaiman kertomaksi urbaanitarinaksi.
Ja mitähän raamattua se venäläinen tutki? Venäjänkielistä käännöstä, englanninkielistä käännöstä vai kenties alkukielistä? Vähän tarkempaa faktaa peliin, kiitos?
"Tämä taas ei tarkoita sitä, etteikö Raamatun salaisuuksia saisi avata, sillä Danielin kirjasa on maininta,että "ymmärrys lisääntyy" näissä asioissa. Numerosysteemin avulla on Raamatusta löydetty ennustuksia jopa valtiopäämiesten tulevista murhista, ihan nimiä myöten, jotka sitten ovatkin tapahtuneet juuri niin, kuin kirjoituksien avaajat ovat ne Raamatusta jäljestäpäin löytäneet. Tämän tosiasian vuoksi Raamattu on "tuoreempi", kuin joka- aamuinen Aamulehti, tms"
No niin, saiskos sieltä raamatusta sitten yhden ennustukse ETUKÄTEEN eikä jälkikäteisenä viisasteluna - kuka tahansahan voi jälkiteen väittää että no kyllä mä sen tiesin - mutta kerropas etukäteen mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, kun kerta raamatun tiedot ovat tuoreempia kuin joka-aamuinen lehti. Kerro meille siis etukäteen mitä tulee lukemaan huomisessa lehdessä, äläkä jauha tyhjää!!
Mistä tahansa riittävän pitkästä kirjasta löytyy ennustuksia kun vaan hakee. Tässä muutama esimerkki Moby Dickistä:
http://cs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/moby.html
(:j
ovatkin, kun vaan osaa kaivaa esille.
viheellisiä käännöksiä on ja lisää tulee, mutta kannattaa aina pyrkiä saamaan alkuperäisteksti käsiinsä, joka on esim. Novum 1-5.
Tietenkin väität nyt, että mistäs tiedät juuri tuon olevan se oikea alkuperäinen teksti, joka on sitten ehdottoman luotettava? Tälläisisa spekulaatioita voi jatkka aivan loputtomiin, ilman mitään hyötyä. Ei minun uskoni perustu pelkän tekstin ymmärtämiseen, vaan siihen uuteen elämään, jota nyt elän. Se on sydämen varmuus ja kun niin tapahtuu, "kuin on kirjoitettu", kunhan vain suuntaudumme Sanan mukaan.
Mitäs sanoisit,jos silmiesi edessä joku täysin rujo, "kerällä" syntymästään asti vuosia ollut rampa yht´äkkiä rukouksen aikana suoristuisi, luut paukkuen, sellaisen äänen kuuluessa, kuin kuivia oksia katkoisi. Ja siitä hetkestä alkaen nousee juoksemaan kaiken kansan silmien edessä? Kaikkien tietämä ja tuntema rujo rampa. Näitähän tapahtuu ja muitakin suuria, kiistattomia ihmeitä kaiken aikaa. Turhahan näitä sinulle ja sinunlaisillesi on loppujen lopuksi kertoa, ei kannata heittää "helmiä sikojen eteen". Tuo oli vertauskuvallinen sanonta, ei mitään henkilökohtaista!!!! Käytetään silloin, kun Jumalan töitä ei oteta vastaan, eikä tunnusteta. Toivottavasti ymmärrät oikein?? :)
Nämä ihmeteot ovat sitäkin varten ,että saarnatun Sanan, evankeliumin, Jumala, Jeessuksen nimessä vahvistaa todeksi näillä teoillaan.
Taas vaihteeksi ilmaantui sellainen uskova, joiden laisista aloituksessa kirjoitettiin.
P.S. Ne venäläisen Raamattukoodit on huuhaata.
tuntuu kyllä tosi pitkältä, mutta voin sanoa, että en ole noista 25 vuodesta pitkästynyt. Päinvastoin!
Tämä uskonelämä on fantastisen mielenkiintoista ja jännittävää, koskaan ei tiedä, mitä suuria tänä päivänä saan kokea ja nähdä. Ja kermana kakun päällä varmuus sielunni pelastuksesta!
Ainoa huono puoli tässä on se, että niin myöhään löysin tämän todellisen elämän!! Olin silloin jo 34 vuotias. Kyllä nuorena uskon Jumalaan Jeesuksen kautta löytäneet ovat onnellisessa asemassa! Paljolta pahalta säästyy! Siunausta :)
uskis
Ainakin täällä suurin osa ateisteista näyttää olevan filosofeja. He puhuvat tiukasti omalla ammattislangillaan, kuivakkaalla, kaavoja noudattavalla ja arkielämästä vieraantuneella tavalla. Uskovaisia ei filosofian ammattikieli kiinnosta, eivätkä he ole sitä opiskelleetkaan.
Ainakin suurin osa hihhuleista näyttää olevan idiootteja. He puhuvat tiukasti omalla hihhulislangillaan, taikauskoisella, kaavamaisella ja todellisuuden reaaliteeteista vieraantuneella tavalla. Ateisteja ei taikausko & tyhmyys kiinnosta, eivätkä he ole sitä opiskelleetkaan.
tai
Ainakin suurin osa ateisteista näyttää olevan älykköjä. He puhuvat tiukasti asiaa eivätkä sorru irrationaalisiin perusteluihin. Uskovaisia ei älyllinen keskustelu kiinnosta, eivätkä he siihen kykenekään.
Heidän uskomuksensa, kuten että taivaassa asuu siivekäs tulta puhaltava jättiolento "jumalan" ja uskontoon liittyvät hauskat jutut, kuten kielilläpuhuminen ja rukousvastaukset, osoittavat vääjäämättä, että uskovaiset ovat täydellisen vakaasti kiinni tosimaailmassa kaikessa ajattelussaan. Hehän eivät tarvitse uskomuksilleen edes järkiperusteita, niin päivänselviä totuuksia ne ovat.
Sehän tästä vielä puuttuisi että uskovaiset filosofiaa opiskelisivat :)
Jos ihminen kykenee täysin sokeasti ja kritiikittömästi omaksumaan ikivanhan vuohipaimenten alkukantaisen taikauskon, jossa käärmeet ja aasintammat puhuvat ja vetten päällä sekä merten poikki kävellään ja siivekkää enkelit lentelevät sinne tänne ihmetekoja tehden ja yksi äijä lastaa kaikkia maailman elukoita 2kpl yhteen pikku purtiloon, niin onhan se täysin selvää ettei kyseinen ihminen kykene minkäänlaiseen loogiseen päättelyyn.
Mistä johtuu ateistien väsymätön into keskustella uskisten älykkyydestä?
Toivottavasti nämä älykkyyskeskustelut eivät ole se merkki, jolla ateistit pyrkivät todistamaan omasta älykkyydestä.
Nämä ateistien itsensä ylistämis viestit tuntuvat aika koomisilta.
"Onko asioita yhtään pitemmälle ajatelleita loogiseen ajatteluun pystyviä teistejä olemassa?"
Millä perusteella ajattelet, että ateismi on määränpää tai edes pitkällä? Ei ateismiin päätyäkseen tarvitse ajatella yhtään.
Ihmettelet kaikkea mikä menee kirkkaasti yli hihhulimaisen käsityskykysi. Sellaisia jänniä asioita kuten filosofiset päätelmät ja yhdyssanat joista kuulet ensimmäistä kertaa elämässäsi, saattavat tietysti saada sinut hämilleen. Mutta ei se mitään, eihän koskaan ole liian myöhäistä aloittaa omaehtoista ajattelua, vaikka se ilman taikauskonnon pakkorajoituksia saattaakin ensi alkuun tuntua niin pelottavalta ja hallitsemattoman vapaamuotoiselta. Mutta kunhan pääset siitä uskonnon kaulapannasta, huomaaat kuinka vapauttavaa on ajatella ihan itse omillä aivoillaan, eikä kumartaa sokeasti valmiita pakkomuotoisia doktriineja. Tietysti se vaatii kohtalaisesti älyllistä kapasiteettia, joten monista hihhuleista ei kerta kaikkiaan ole siihen, kun älyllistä kapasiteettia jolla pelata ei kerta kaikkiaan löydy....
Ajatteletko koskaan, mitä vastauksesi kertoo sinusta?
Suoraan sanottuna minua ei kiinnosta paskan vertaa mitä muut ihmiset minusta ajattelevat.
Olen kokonaan lopettanut sellaisten asioiden pohtimisen sen jälkeen, kun muutama vuosi sitten täytin 40 vuotta.
Ja usko pois, sekin on erittäin vapauttava tunne.
ajatteletko koskaan?
että minähän olen hihhuliperheen kasvatti, olen viettänyt koko lapsuuteni hellariperheessä. Minähän olen siten varoittava esimerkki siitä, millainen häiriintynyt yksilö kasvaa lapsena uskonnon pakkosyötön ja hihhuleiden aivopesun kohteeksi joutuneesta ihmisestä! Kun kerta se uskonto on NIIN hieno ja ihana asia, niin mitenkäs kummasti minusta uskonnollisen kasvatuksen lapsena saaneesta tulikin tämmöinen?
Tuolla edellä mainitut puhuvat käärmeet ja puhuvat aasintammat ja siivekkäät lentelevät herran enkelit ja Nooan arkit löytyvät kyllä kaikki raamatusta, joka siis ei missään tapauksessa ole mikään satukirja, eikö niin?
Vai väitätkö ettei löydy raaamatusta? Vai väitätkö että raamattu valehtelisi?
Ne ei sitten varmaaan ole keksineet mitään sanottavaa viime vuosisatoina noi puhekykyiset käärmeet ja aasintammat, eikö niin?
Sillä eihän se raamatty tosiaan ole mikään satukirja, vaan alusta loppuun puhdasta jumalan sanaa, eikö niin?
Minun tuttavapiiriini on osunut kaksi todella älykästä uskovaista. Toinen on dippainssi, mies, jonka kanssa olen käynyt valaisevaa keskustelua mm. synnin käsitteestä. Toinen on teologi, nainen, joka yrittää parhaansa mukaan elää niin kuin opettaa ja on umpirehellinen myös uskonasioissa ja sen ongelmissa - myös itselleen.
Nämä kaksi ihmistä palauttavat uskoni uskovaisiin aina silloin, kun tällä palstalla menee hermot ;)
Kiva kuulla. Olisi mielenkiintoista tietää, millaista logiikkaa he käyttävät uskontonsa perusoppeihin ja sen pyhän kirjan teksteihin.
Vaikea vastata toisten ihmisten puolesta ;) Enimmäkseen puhun näiden ystävieni kanssa muista kuin uskonasioista, joten ei minulla mitään kattavaa vastausta edes ole.
Päällimmäiseksi molempien kanssa keskustellessani on jäänyt sellainen tunne, että heidän kohdallaan kyse on nimenomaan USKOSTA, luottamuksesta johonkin ihmistä ja elämää suurempaan. Eivät he edes yritä perustella uskoaan järkevästi ja loogisesti.
Teologiystäväni kanssa kävin kerran pitkän keskustelun siitä, miten kasvatusympäristö vaikuttaa uskonnon "valintaan". Minä väitin, että jos hän olisi syntynyt islamilaiseen valtioon, hän olisi muslimi. Hän itse uskoi, että olisi kääntynyt kristityksi taustastaan riippumatta. Mene tiedä.
Vastasikohan tämä nyt ollenkaan kysymykseesi..?
Varmaan uskovissa on älykkyyden suhteen variaatioita siinä missä ateisteissa tai vaikkapa jonkun poliittisen ideologian kannattajissa.
Esimerkkinä mainitsen C. S. Lewisin, entisen ateistin joka kääntyi kristinuskoon. Hän korostaa kirjoituksissaan kristinuskon älyllistä puolta. Eihän kristinusko kiellä järjen käyttöä, vaan järkeähän voidaan myös esim. valjastaa niiden erinomaisten päämäärien palvelukseen, joita kristinuskossa on. Ihminen voi olla älykäs ja korkeasti oppinut tieteenharjoittaja ja silti uskova kristitty.
http://fi.wikipedia.org/wiki/C._S._Lewis
C.S. Lewis ei ollut fyysikko, ei astronomi, ei biologi, vaan kirjailija. Tämähän ei tee hänestä erityisen pätevää arvioimaan maailmankaikkeuden ja elämän syntyä, sen sijaan hyvin pätevän sortumaan "suuren kertomuksen" imuun.
Tässähän se ongelma on: jos yksittäinen ihminen ei yksityiskohtia ihan niin tarkkaan tiedäkään, niin se ei tarkoita, etteikö ihmiskunnalla kollektiivisesti olisi tietoa. Tämän voi kuka tahansa allekirjoittaa. Ongelmalliseksi tilanteen tekee "pyhä kirjallisuus" joka selittää kaiken kaikille, eikä samalla kerro oikeastaan mitään. "God did it" on ala-arvoinen ja kaikin puolin laiska kommentti, jonka totuusarvo on kyseenalainen. Mitä tämmöinen "ilmoitustieto" sen sijaan mahdollistaa ajatuskontrollin, hengellisen väkivallan ja ihmisyyden alasajon (usein esim. seksuaalisuus ja ravinto on jumalien erityisen mielenkiinnon ja kontrollin alla).
Ainut myönnytys, minkä jumalille/jumaluuksille voi antaa sortumatta totaaliseen älylliseen epärehellisyyteen on deismi. Tiede tuntee riittävästi aukkoja joihin "kellosepän" voi halutessaan asentaa. Ongelmana on vain se, että tällöin saattaa altistaa itsensä uskonnolliselle retoriikalle, jolla on tunnetusti kaikki "oikeat vastaukset".
C.S. Lewisia olen lukenut. Hyvin kirjoitettua retoriikkaa, ei siinä mitään. Retoriikalla ja puheilla ei vain saa Kuuta muuttumaan juustoksi eikä Joulupukkia ilmaantumaan savupiipusta jouluyönä...
Onkohan tuo maailmankaikkeuden synty niin tärkeä kysymys.. no ateistille taitaa olla. Itse ajattelen, että kristinusko on arvokasta oppia itsensä elämän reaalitodellisuuden kannalta.
Otetaan toinen esimerkki oppineesta tiedemiehestä, joka osaa arvostaa kristinuskoa:
fyysikko K. V. Laurikainen. Hän on kirjoittanut siitä, miten kristinuskon voi syntetisoida tieteen tutkimustulosten kanssa, siitä miten tieteen ja uskon ei tarvitse olla toistensa poissulkevia, vaan elää harmonisessa vuorovaikutuksessa keskenään.
Kristinuskon totuusarvo on suuri, koska sen ydinainesta on oppi hyvästä elämästä, jota voi soveltaa mitä erilaisimmilla elämänalueilla, se tarjoaa ihmiselle arvopohjan, jolla on rakentavia vaikutuksia tämän kaikkeen toimintaan.
Oppi joka korostaa lähimmäisten auttamista, palvelua, rakastamista, ihmisten tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioittamista,lämmintä hengellisyyttä kovan materialismin sijaan jne. ja näin ollen ei edistä hengellistä väkivaltaa eikä ihmisyyden alasajoa vaan päinvastoin edistää rauhantahtoa ja -tekoja ja lisää inhimillisten perusarvojen puolustamista. Raamatussa on ilmoitustietoa, mutta se mahdollistaa myös itsenäisen oivaltamisen ja pohtimisen, ja kyseenalaistaminen on toki sallittua.
Siis maailmankaikkeuden ja erityisesti elämän synty on nimenomaan kriittinen kysymys, koska jos emme ole luotuja, niin Raamatulta putoaa pohja jo Genesiksessä. Jos emme ole luotuja, emme voi olla myöskään perisyntisiä, emmekä näin ollen tee mitään myöskään "pelastuksella".
Usko johonkin ei ole oppia mistään, kaikkein vähiten jostain niinkin tärkeästä kuin elämästä. Elämää oppii parhaiten elämällä, välillä pitää jopa ryvettyä oppiakseen sitä.
Harmonia, jonka K.V. Laurikainen tuossa esittelee, on nimenomaan ristiriidassa tieteen kanssa, koska me olemme tieteen näkökulmasta eläimiä, emme jumalan kuvia. Tuo on juuri edellä mainitsemaani velttoutta, jossa ikuisen elämän houkutus on niin kova, että se mahdollistaa tuollaisen kerrassaan kummallisen kommentin. JOS jokin jumala olisikin olemassa, niin mikä se olisi? Allah, Jahve, Baal, Horus..?
Toinen ongelma: sielu. Sielun olemassaolosta ei ole faktuaalista aineistoa. Mieli ja tietoisuus ovat monisyisiä asioita, mutta yllättäen ne ovat vain biologisia aivosähkökemiallisia ilmiöitä. Samoin on näiden mystisten "henkivaltojen" laita. Miksei viimeiseen sanotaan sataan vuoteen, joina on ollut kameroita yms. tallennusvälineitä laajalti saatavilla, ole saatu yhtä ainutta enkeliä tai demonia nauhalle tai filmille? Ennen muinoin niitäkin oli vilisemällä nurkat täynnä.
Mitä kaikkea ihminen onkaan valmis uskomaan, jos panoksena on jonkun sortin ikuinen elämä? Se on paitsi hyytävää egoismia, myös hyvin naiivia: "uskon jumalaan, ja elän ikuisesti. Sinä et usko ja kärsit ikuisesti". Perästä puuttuu vain lällätys, jotta olisimme hiekkalaatikolla.
Kristinuskon moraalista ja "kristillisistä arvoista" on täällä tarinoitu useasti, perehdy edellisiin viestiketjuihin. Lyhyesti, kristinuskon moraali perustuu tottelemiseen ja ohjeisiin, ei millään muotoa omaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Puhutaan legalistisesta etiikasta, jolla on toki arvonsa, mutta sen ongelma on jäykkyys ja "palkinto & rangaistus"-ajattelu. Jäykkyys siksi, että ohjeet on kiveen kirjoitettu, eivätkä salli poikkeuksia. Palkintoajattelu tulee nimenomaan tuosta narsistisesta taivaspaikka-ajattelusta. Montako kertaa kristityt ovat ihan ilman käännyttämisen taka-ajatusta auttaneet lähimmäisiään täällä ja maailmalla? Lähetystyötä on helppo tehdä, jos vaikkapa afrikkalaiseen kylään on ensin kaivettu kaivo.
No, onhan kristinuskolla etsikkoaikansa ollut, sitä sanotaan keskiajaksi. Vai väitätkö, ettei tuolloin oltu hurskaita?
Luepa Paavalisi. Oikein ajatuksella. Montako kertaa Paavali myllykirjeissään ylistää inhimillisyyttä, ajattelua ja suvaitsevaisuutta? Entä montako kertaa sen sijaan sokeaa uskoa ylistetään Raamatussa?
"Kristinuskon totuusarvo on suuri, koska sen ydinainesta on oppi hyvästä elämästä, jota voi soveltaa mitä erilaisimmilla elämänalueilla, se tarjoaa ihmiselle arvopohjan, jolla on rakentavia vaikutuksia tämän kaikkeen toimintaan."
Moraalisista ja sosiaalisista arvoista ei voi johtaa mitään totuusarvoja, ei ainakaan minkään asian olemassaololle.
Tietysti kristinuskosta voi löytää hyviä arvoja, jos oikein poimii, mutta se on ihan eri asia, että ne realisoituisivat kristittyjen elämässä noin yleinsä ja toisaalta taas hyviä arvoja on löydettävissä monista muista myyteistä ja filosofioista.
Jos katsotaan, mihin kristinusko on johtanut menneisyydessä ja miten se esiintyy nykyäänkin, niin aika paljon löytyy kaikenlaista törkyä, joten pelkistä kristinuskon hyvistä puolista puhuminen on aika yksisilmäistä.
Lisäksi en oikein ymmärrä, miksi ihminen tarvitsee itselleen uskonnon toimiakseen hyvin elämässä. Kyllä se hyvän olisi paras lähteä ihan ihmisestä itsestään ja mallia kannattaisi hakea monista asioista. Ei sen takia vielä tarvitse uskovaiseksi alkaa ja ottaa totena jonkun uskonnon dogmia, koska monesti tuo johtaa myös huonoihin seurauksiin.
Niin, Genesis lähtee luomiskertomuksesta, Jumala on kaiken luoja. "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala", UT:n sanoin.
Jos katsotaan luomakuntaa, eläinkuntaa ja ihmistä, miten taidokkaasti esim. ihmisyksilö kehittyy sikiö kehittyy aikuiseksi ihmiseksi tai miten erilaiset eläinlajit ovat kehittyneet miljoonien vuosien saatossa, ei voi kuin ihailla miten taidokasta jälkeä luoja on saanut aikaan, ja kehitys jatkuu.
Perisynnistä ei tietääkseni Raamatussa puhuta, se on myöhempää teologiaa. Synnistä kyllä, synnin takia ihminen (ihmiskunta) etääntyi luojasta ja luonnon harmoniasta ja on saanut paljon vahinkoa sille alun paratiisille.
Uskominen johonkin? Kristinusko opettaa uskomaan Jumalaan Kristuksessa, joka on Jumalan inkarnaatio, jotain jota tuhansia vuosia odotettiin, ts. hänen opetuksiinsa ja tekoihinsa ja jumalallisuuteensa.
Juutalaisuus opettaa elämään yhden ainoan Jumalan oikeamielisen ja viisaan tahdon mukaan.
Samasta taivaallisesta Jumalasta näissä on pohjimmiltaan kysymys, oikeamielisestä Hengestä joka vaikuttaa ihmiskohtaloihin.
Olemmeko tieteen näkökulmasta eläimiä? No se on yksi näkökulma. Kyllä varmasti on tutkijoita joilla on kristillinen näkemys. Ymmärräthän itsekin että muurahaisella ja ihmisellä, joka lentää kuuhun on huima ero. Ihmisellä on omatunto. Tiedekin on rajallista, ei se vastaa suuriin eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Aikoinaan tieteen nimissä maa oli litteä kuin pannukakku, tai esim. 1900-luvun alussa tieteen nimissä tehtiin mitä kummallisimpia asioita vaikkapa psykiatrian piirissä. Tiede on vanhenevaa ja muuntuvaa tietoa.
Jumalia on paljonkin, mutta jos Jumala toimii kuten lupaa niin se on jo jotain se.
Sielu, henki ja ruumis. Sielu on ehkä vanhakantainen termi, nykyään puhutaan mielestä, mutta minusta se on edelleen käyttökelpoinen.
Psykologiaa sanottiin ennen sielutieteeksi.
Sielu on kätevä sana, koska se auttaa ymmärtämään, että ihmisen mieli on kuin astia, ruukku, jossa on erilaista henkeä, esim. totuuden henkeä, valheen henkeä, rakkauden henkeä, jopa pyhää henkeä. Nämä termit auttavat hahmottamaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan dynamiikkaa ihmisessä.
Ikuinen elämä voidaan käsittää monin tavoin, itse ymmärrän sen siten, että se jatkuu jälkipolvissamme, jos eletään Jumalan mielen mukaisesti, ja jos eletään hälläväliä-tyyliin ja synnissä rypemällä, niin vähemmän sitä ylevää ikuista elämää säteilee jälkeläisiimme siinä tapauksessa.
Kristinusko kyllä sisältää ohjeita, ja ehkäpä näitä elämän peruslakeja voi oivaltaa itsekin kun tarpeeksi kauan miettii, luulenpa että keskivertoihmiseltä voisi mennä jopa elinikä ennen kuin hän kantapään kautta oppisi näitä vanhoja viisauksia. Uskon että näitä suuria elämän peruskysymyksiä on ajateltu ja pohdittu jo tuhansia vuosia ja tuloksena on elämän oma laki, jonka parhaimmat kiteytymät ovat VT:n kymmenen käskyä ja UT:n versio näistä: rakkauden hengessä tulisi näitä käskyjä noudattaa ja soveltaa.
Luulenpa että ateistien piirissä on paljon sellaista älyllistä ylpeyttä, että "minä en mihinkään valmiiksi ajateltuun suostu, haluan itse oivaltaa". Mikäpäs siinä, mutta onhan viisaita ajatuksia ollut jo tuhansia vuosia sitten, ikuisia totuuksia. Esim. Salomon sananlaskut, sopivat aivan loistavasti myös nykyihmiseen. Ja poikkeuksia toki sallitaan, sillä "kaikkea saa tehdä, mutta kaikki ei ole hyödyksi". Ateistit vaan usein juuttuvat kritiikkiin, eivätkä suostu tunnustamaan niitä kaikkia hyviä ja arvokkaita asioita joita kristinuskossa on, ja sitä enemmän, mitä paremmin sitä alkaa ymmärtää ja hyväksyä.
Itse olen nähnyt paljon kristittyjen auttavan ilman käännyttämisen ajatusta ja autan toki itsekin jatkuvasti, miten pystyn, ihmisiä ilman että he edes tietävät kristillisistä ajatuksistani mitään. Noita kaivoprojekteja tai vastaavia on varmasti koko ajan käynnissä ympäri maailmaa, sillä kristinusko velvoittaa myös käytännön palvelutyöhön, ja jotkut pitävät puheita, toiset toimivat konkreettisemmin, vaikkapa sairaanhoidossa.
Kristinuskon etsikkoaika keskiajalla? Eikö se ole koko ajan, itse asiassa jokaisella yksilöllä jolle Jumalan sana on tarjolla, on etsikkoaika elinpäiviensä aikana.
Paavali ei ollut filosofi, mutta hyvin hän filosofeille puhui Ateenan Areiopagilla.
Inhimillisyys on aika moderni termi, mutta onhan kristinusko humaani oppi jos mikä, korostaa rakkautta, kunnioitusta, vähäosaisten auttamsita, naisten inhimillisempää kohtelua, anteeksiantavaisuutta, armeliaisuutta, siis suvaitsevaisuutta korostava oppi jos mikä.
Ylistetäänkö Raamatussa sokeaa uskoa? Ei minusta, vaan siellä on paljon loogisia perusteluja, miksi Hyvään Jumalaan, Rakkauden Jumalaan, viisaaseen Jumalaan, kannattaa turvautua ja häntä seurata.
Et tiedä minun taustastani mitään, joten valistan. Olen ollut tunnustava kristitty pitkään, lapsuudesta viime vuosiin saakka, jolloin heräsin unestani.
Ihminen ei kehity taidokkaasti. Päinvastoin, ihmisellä on kidustaskuja, räpyläjalat, häntä yms. geneettisiä jäämiä varhaisemmista lajinkehityksen vaiheista pitkin sikiövaihettaan. Monimutkaisuus kertoo huonosta suunnittelusta, yksinkertaisin toimiva on hyvän suunnittelun keskeisiä merkkejä. Antoine de Saint-Exupery:"Designer knows he has achieved perfection, not when there is nothing left to add, but when there is nothing left to take away". Mihin ihmeeseen luoja muuten tarvitsi 250 000 kovakuoriaslajia?
Siis Raamattuhan sanoo, että ihmisen synnin takia kuolema tuli maailmaan. Eli sitä ennen Paratiisissa kukaan tai mikään ei kuollut. Miten sitten on mahdollista, että fossiiliaineistossa on monituisia kertoja pienempi eläin suuremman sisällä? Onko se vain mennyt dinon mahalaukkuun lämmittelemään? Nämä on ajoitettu miljoooooooonia vuosia vanhoiksi, ennen nisäkkäitä (joita mekin muuten olemme, btw). Tuota voit kysyä keneltä tiedeihmiseltä tahansa, ja saat saman vastauksen. Paitsi jos kyseessä on jonkun sortin ID-toisinajattelija tms pseudotieteilijä...
Niinpä, tiede kehittyy ja korjaa itse itseään, jos siihen on aihetta. Se on tervettä ja joustavaa ajattelua, tiede elää kritiikistä. On rehellistä tunnustaa, jos jotain ei tiedetä. Se kannustaa edistymään ja kehittymään paremmaksi. Ja oikein, moraalin ja etiikan kysymykset eivät kuulu tieteelle, vaan filosofialle. Dogmaattisuus ja kaavoihin kangistuminen ovat uskontojen heiniä.
Psykologiaa ja psykiatriaa leimasi pitkään se, että "hengen asiat" olivat olleet kautta aikain papiston heiniä. Kunnes sitä alettiin (onneksi) tutkia ihan oikeillakin metodeilla ja välineillä. Tiesitkö, että elektrokonvulsiivinen terapia ("sähköshokkihoito") on edelleen käypä keino hoitaa lääkkeille resistenttiä depressiota?
Kristinusko tai mikään muukaan ei muuten anna parhaita eväitä "hyvään ja moraaliseen elämään" ymmärtämiseen, kuten Harvardin yliopiston professori Marc D. Hauser on tutkimuksissaan osoittanut. Päinvastoin, mitä sekulaarimpi yhteiskunta, sen terveempi ja onnellisempi se on.
Tieteen nimissä maa laitettin aikanaan kiertämään aurinkoa, josta hyvästä paavi uhkasi polttaa Galilein roviolla. Tämmöinen kristinuskon suhde on perinteisesti ollut, nykyään tiede häätää jumalat aina sinne pimeimpään nurkkaan tai teorian aukkoon luuraamaan...
Toki kristinuskossa on hyvääkin ainesta, en kiellä sitä, mutta mitään ainutlaatuista siinä ei ole, kaikki on ollut jo aiemmin olemassa. Salomo oli muuten Raamatun fiksuin tyyppi. Pystyi jopa luopumaan jumalastaan, kun aikansa katseli ympärilleen. "Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua" -tuon paremmin ei uskontoja liene kukaan kuvannut.
Keskivertoihmistä mollaat turhaan. Ihminen on yllättävän fiksu, noin yksilötasolla. Ihminen ymmärtää sen suuremmin ajattelematta monia vaikeitakin moraalisia kysymyksiä.
Ei ihmisissä mitään henkiä ole. Sen sijaan havaintoja, kokemuksia, opittuja asioita, periaatteita, ajatuksia, pähkäilyjä yms. Ei henkiä. Ihmiset ovat erilaisia, koska jokaisen elämä ja selviytymisstrategia on hänen itsensä näköinen.
Ikuinen elämä-käsityksesi ei ole Raamatusta. Tuohan on elämän yleistä jatkuvuutta, geenien levittämistä. Ja tuolla logiikalla jumalattomatkin elävät ikuisesti (tai kunnes suku tyrehtyy).
Itseasiassa, mitä enemmän kristinuskoon perehtyy, sen vähemmän siinä on tolkkua. Transsubstantaatio-oppi on suorastaan morbidi.
Tekstisi on muuten jännällä tavalla sisäisesti ristiriitainen; ensin lyttäät ateistien "ajattelen itse, en hyväksy valmiiksi pureskeltua"-maailman, sitten loppukaneetissasi Raamattu jo kannustaakin loogiseen ajatteluun... Ja kyllä, Raamattu nimenomaan ylistää sokeaa uskoa Jeesuksen sanoin: "Autuaita ovat he, jotka uskovat, vaikkeivät näe". Ja sattumaa ei liene, että se kuoleman maailmaan tuonut pikku puu oli nimenomaan hyvän ja pahan TIEDON puu?
Väitätkö ihan oikeasti Jumalaa hyväksi ja rakastavaksi? Oletko lukenut Pentateukkisi? Hyvä Sylvi sentään, ei sellaista voi hyväksi sanoa millään ilveellä.
Jumalia on paljonkin? MITÄ?! Eikö sinun versiosi kristinuskosta olekaan monoteismi?
Oletkin ateismipalstalaiseksi fiksu ja osoitat ymmärrystä myös kristinuskoa kohtaan, olet siis saanut hengenravintoa kristinuskosta, joka muuten ei ole kauppatavaraa, vaan lahja ihmiselle.
Kyllä minusta esim. syntymättömän lapsen kehitys alkiosta ihmiseksi on suurenmoinen ihme tällä planeetalla, miljardien avaruudessa liikkuvien kuolleiden taivaankappaleiden keskellä, ja mestarillisen luomisprosessin tulos. Eikä kukaan ihminen osaisi sellaista rakentaa.
Mihin niitä kovakuoriaisia tarvitaan, no lintujen ym. eläinten ravinnoksi, ekosysteemiin.
Sanotaanko Raamatussa ettei paratiisissa mukään tai kukaan kuollut. Enpä ole huomannut moista.
Sen sijaan kuolleita herätettiin UT:ssa.
Tiede on kyllä arvokasta ja tärkeää, mutta senkin pitäisi saada edistyä vapaasti. Esim. entisessä NL:ssä tiede kytkettiin ateistiseen marxilaiseen oppiin, se oli tarkoitushakuista, sen piti tukahduttaa uskonto joten metsään meni.
Moraalin ja etiikan kysymykset sopivat filosofialle, mutta ei niitä pelkästään sinne tarvitse lokeroida. Kuka tahansa lapsesta lähtien voi pohtia tämänsuuntaisia asioita.
Dogmaattisuus voi olla institutionalisoituneen uskonnollisuuden harjoittamisen heiniä, mutta yksilö voi vapaasti perehtyä esim. evankeliumiin ja muodostaa käsityksiään sitoutumatta jähmeisiin dogmeihin, oppirakennelmiin, seurakuntien ohjelmiin tms. Vapaa uskon elämä yksilötasolla voi olla aivan eri asia kuin jähmeä uskonnollisuus muodollisine rituaaleineen.
Sielunhoito on edelleenkin kristittyjenkin aluetta, oli sitten pappi tai psykologi. Esim. Tommy Hellstenin kirjat ovat mainiota kristinuskon viisauksista ammentavaa psykologiaa.
Tuosta elektrokonvulsiivisesta terapiasta olen kuullut, mutta tuloksista en tiedä. Mitä depression hoitoon tulee, tuskinpa siihen pelkät lääkkeet auttavat, nähdäkseni keskusteluterapia on hyvin tärkeää. Lääkkeillä voidaan hoitaa oireita, mutta ongelmien syyt jäisivät siinä hämärän peittoon.
Tuosta Hauserin tutkimuksesta en ole kuullut, mutta se on vain yksi tutkimus. Joskus on niin, että tutkimuksetkin ovat jotenkin tarkoitushakuisia, eli tutkija tähtää saamaan tietynsuuntaisia vastauksia jotka ovat sopusoinnussa hänen asenteidensa kanssa. Esim. eräässä homoustutkimuksessa homotutkijan kerrotaan vääristelleen tutkimustuloksia, jotta hän saisi tukea ajatuksilleen, joiden mukaan homous on jo "geeneissä" eikä ympäristön vaikutusten tulos, joten hänen ei tarvitsisi tuntea syyllisyyttä ja synnintuntoa. Raamatussahan homoutta ei hyväksytä vaan pidetään perversiona, syntinä joka opitaan toisilta, joka ei kuulu siis luojan luomisprojektiin. Kyllähän tuo Hauserin kirjan lukeminen avartaisi maailmankuvaa, ihan kiinnostavalta vaikuttaa.
Paavia ja muita maalliseen valtaan ankkuroituneita, uskonnollisuuden kaapuun pukeutuneita ei voi oikein luonnehtia sellaisiksi kristityiksi, jotka olisivat Jeesuksen oppien mukaisia. Joku köyhä munkki, Francesco D'Assisi sopisi paremmin kristityn perikuvaksi. Hän ei varmasti olisi järjestänyt inkvisitioita tms., ystävällinen sielu joka rakasti lempeästi ihmisiä ja luomakuntaa.
Salomo oli Tanakh'in henkilöistä todella suurenmoisen fiksu. Loppuelämässään hän kuitenkin kääntyi lukemattomien pakanavaimojensa eksyttämänä pois Jumalasta, sortuen idolatriaan, ja niin Raamattu kertoo miten Jumala rankaisi häntä tästä.
En mollaa keskivertoihmistä, mutta laumasieluisuus ei houkuttele.
Oikein sanot, että ihmisessä on havaintoja, ajatuksia, periaatteita jne. Tuosta henki-asiasta pitäisi sanoa paremminkin: ihmisessä voi olla henkeä, kuten esim. urheiluhenkeä urheilukisoissa tai Nokiamissiossa on läsnä Pyhä Henki, näin siellä koetaan. En tarkoita mitään äärellisiä olioita tms. mitä voisi vaikka kuvata radiologisesti tms. Ne kuvat pikkudinoista isompien mahalaukussa on eri juttu.
Mitähän "ikuinen elämä" sinusta tarkoittaa?
Tässä on minusta Jeesuksen symboliikkaa jälleen.
voisi ajatella, että hän itse elää seuraajissaan, henkensä kautta. Hän myös näki että hänen oppinsa jää elämään maailman loppuun saakka. Ikuinen elämä, ikuiset totuudet, jotka eivät pala tulessakaan.
Tuo lause "autuaita ovat he, jotka uskovat vaikka eivät näe" pitäisi lukea ja ymmärtää kontekstissaan. Kun ottaa laajemman näkökulmaan UT:n oppiin, ei se minusta tiedon hankkimista kiellä, päinvastoin, ihmisen tulisi pyrkiä totuuteen, viisauteen ja oikeaan tietoon.
Tätähän hyvän ja pahan tiedon puun allegoriakin opettaa, etsi hyvää, oikeaa tietoa, karta valhetietoa yms. harhaan johtavaa tietoa. Ja myös tiedon runsaus on ongelma, varsinkin jos ei osaa erottaa tärkeitä ja keskeisiä tietoja toisarvoisista.
Pentateukkia lukemalla ei löydy oikein rakastavaa jumalkuvaa, vaan se löytyy UT:sta.
Toki VT:nkin Jumala huolehti kansastaan ja oli oikeamielinen, mutta kristinuskossa tulevat armo ja anteeksianto sekä lähimmäisenrakkaus niin keskeisinä esille että sieltä se Jumalan rakkauden täydelliseksi tuleminen säteilee.
Jumalia ei minulla ole paljon, vaan maailmassa eri kulttuureissa. Kristinuskossa on yksi isä Jumala ja hänen ihmiseksi tullut poikansa jonka kautta ymmärrämme Jumalan olemuksen, samaa ykseyttä tämä kolmiyhteinen Jumala. Minulla on kyllä yksi kreikkalainen Apollo seinällä mutta se on enemmänkin taidetta ja estetiikkaa :)