PORVARIT VOITTAVAT

Porvarihallitus on hallitus, joka muodostuu vain porvarillisista puolueista, jolloin sekä SDP että Vasemmistoliitto ovat oppositiossa. Toistaiseksi pitkään aikaan ensimmäinen porvarihallitus oli Esko Ahon hallitus. 2006 Suomen presidentinvaalin aikana Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen alkoi käyttää porvaripohjasta nimitystä sinivihreä. 28. tammikuuta myös Ben Zyskowicz käytti radiolähetyksessä Euroopan unionissa käytettävää nimitystä keskusta-oikeistohallitus. Osa keskustalaisista vierastaa nimitystä porvari ja porvarihallitus.

Porvarihallitusten kulta-aika Suomessa oli 1920-luvulla, jolloin oli runsaasti lyhytikäisiä Edistyspuolueesta, Maalaisliitosta tai Kansallisesta kokoomuksesta olevien pääministereiden johtamia vähän aikaa hallinneita hallituksia.

Suomen historian ehkä kuuluisin porvarihallitus on Kivimäen hallitus, joka istui edeltäjiinsä ja seuraajiinsa verrattuna pitkään.

1944 muuttui orastanut suomalainen parlamentarismi korostetun presidenttivaltaiseksi tiukan Neuvostoliitosta johtuvan ulkopoliittisen ohjaustarpeen vuoksi. Myöhemmin maan turvallisuuden tultua vakaammalle pohjalle Pariisin rauhansopimuksen 1947 jälkeen ja Porkkalan takaisinsaamisen 1956 jälkeen presidenttivaltaisuus jatkui lähinnä siksi, että pyrittiin lähestymään länttä vaarantamatta Suomelle edusllista bilateraalikauppaa, minkä poliittiset perusteet Neuvostoliiton näkökulmsta olivat YYA-sopimuksessa vuodelta 1948.

Presidenttivaltaisuus korostui ensimmäistä kertaa jo 1930-luvulla Svinhuvudin presidenttikaudella Mäntsälän kapinan jälkeen, kun oikeistoradikalismia pyrittiin patoamaan tyydyttämällä sen kannattajat kieltämällä kommunistien parlamentaarinen toiminta ns. kommunistilaeiksi tunnetuilla tasavallan suojelulaeilla, mitkä rajoittivat perustuslaillisia oikeuskia yhdistymis- ja kokoontumisvapauden osalta. 1944 jälkeen puolestaan äärioikeistolaisuus oli kiellettyä Moskovan välirauhansopimuksen 1944 vuoksi sekä Pariisin rauhansopimuksen 1947 vuoksi, mitkä kieltävät fasistiset järjestöt.

Neuvostoliiton purkauduttua porvarihallituksen esteet ovat lähinnä siinä, että kansallinen tulopolitiikka ja EU:n integraatio ovat ensisijaisia reunaehtoja enemmistöparlamentaristiselle pelivaralle ja siinä, että Keskustalla sekä Kokoomuksella on eriäviä näkemyksiä rakennemuutoksesta. Tämä tekee sinipunahallituksen tai punamultahallituksen muodostamisen vaivattomammaksi, jolloin SDP muodostaa rungon, minkä ympärillä Suomen keskusta ja Kansallinen kokoomus kilpailevat lähinnä toisiaan vastaan.

KiKKOMANN kirjoitti:

Porvarihallitus on hallitus, joka muodostuu vain porvarillisista puolueista, jolloin sekä SDP että Vasemmistoliitto ovat oppositiossa. Toistaiseksi pitkään aikaan ensimmäinen porvarihallitus oli Esko Ahon hallitus. 2006 Suomen presidentinvaalin aikana Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen alkoi käyttää porvaripohjasta nimitystä sinivihreä. 28. tammikuuta myös Ben Zyskowicz käytti radiolähetyksessä Euroopan unionissa käytettävää nimitystä keskusta-oikeistohallitus. Osa keskustalaisista vierastaa nimitystä porvari ja porvarihallitus.

Porvarihallitusten kulta-aika Suomessa oli 1920-luvulla, jolloin oli runsaasti lyhytikäisiä Edistyspuolueesta, Maalaisliitosta tai Kansallisesta kokoomuksesta olevien pääministereiden johtamia vähän aikaa hallinneita hallituksia.

Suomen historian ehkä kuuluisin porvarihallitus on Kivimäen hallitus, joka istui edeltäjiinsä ja seuraajiinsa verrattuna pitkään.

1944 muuttui orastanut suomalainen parlamentarismi korostetun presidenttivaltaiseksi tiukan Neuvostoliitosta johtuvan ulkopoliittisen ohjaustarpeen vuoksi. Myöhemmin maan turvallisuuden tultua vakaammalle pohjalle Pariisin rauhansopimuksen 1947 jälkeen ja Porkkalan takaisinsaamisen 1956 jälkeen presidenttivaltaisuus jatkui lähinnä siksi, että pyrittiin lähestymään länttä vaarantamatta Suomelle edusllista bilateraalikauppaa, minkä poliittiset perusteet Neuvostoliiton näkökulmsta olivat YYA-sopimuksessa vuodelta 1948.

Presidenttivaltaisuus korostui ensimmäistä kertaa jo 1930-luvulla Svinhuvudin presidenttikaudella Mäntsälän kapinan jälkeen, kun oikeistoradikalismia pyrittiin patoamaan tyydyttämällä sen kannattajat kieltämällä kommunistien parlamentaarinen toiminta ns. kommunistilaeiksi tunnetuilla tasavallan suojelulaeilla, mitkä rajoittivat perustuslaillisia oikeuskia yhdistymis- ja kokoontumisvapauden osalta. 1944 jälkeen puolestaan äärioikeistolaisuus oli kiellettyä Moskovan välirauhansopimuksen 1944 vuoksi sekä Pariisin rauhansopimuksen 1947 vuoksi, mitkä kieltävät fasistiset järjestöt.

Neuvostoliiton purkauduttua porvarihallituksen esteet ovat lähinnä siinä, että kansallinen tulopolitiikka ja EU:n integraatio ovat ensisijaisia reunaehtoja enemmistöparlamentaristiselle pelivaralle ja siinä, että Keskustalla sekä Kokoomuksella on eriäviä näkemyksiä rakennemuutoksesta. Tämä tekee sinipunahallituksen tai punamultahallituksen muodostamisen vaivattomammaksi, jolloin SDP muodostaa rungon, minkä ympärillä Suomen keskusta ja Kansallinen kokoomus kilpailevat lähinnä toisiaan vastaan.

Kirjoituksessa on osittain "asian siementä".

"Keskustalla sekä Kokoomuksella on eriäviä näkemyksiä rakennemuutoksesta. Tämä tekee sinipunahallituksen tai punamultahallituksen muodostamisen vaivattomammaksi, jolloin SDP muodostaa rungon, minkä ympärillä Suomen keskusta ja Kansallinen kokoomus kilpailevat lähinnä toisiaan vastaan. "

-> Itse uskon, että tämän asetelman "purkaminen" on nyky-nuorison käsissä. Luulen, että "vanhojen jäärien" päitä lienee vaikeaa kääntää.

Luulen myös , että niin kauan kun vielä ns. suuret ikäluokat jylläävät vaaleissa, on tilanteen on vaikeaa muuttua radikaalisti kertaheitolla, suuntaan tai toiseen.

Tilanne voi olla toinen 10 - 15 vuoden päästä.